Eilen oli ihana päivä, vaikka mitään ihmeellistä ei tapahtunutkaan ja vaikka aurinkokaan ei juuri paistanut. Eiliseen kuului hieman leikkipuistoa, kahvittelua, ystävänmyyntejä ja kotona ruoanlaittoa pienen miehen kanssa.
Hellyyttävin hetki illalla ehkä oli kun olin laittamassa ruokaa ja ihana pieni poikani tuli ja otti minua sormesta kiinni ja alkoi ohjaamaan sohvalle samalla osoittaen telkkariin. Hän olisi niin kovasti halunnut, että olisimme menneet sohvalle yhdessä kastomaan telkkaria. Olisin niin mielelläni tehnytkin niin mutta ruoka piti saada uuniin.
Ylpeyden aiheita taas illan aikana tuotti kun poika ihan itse söi lusikalla lautaselta ruokansa, perjantai illan gourmet aterian, jauhelihaa ja makaronia. ;) Ja voin ylpeänä kertoa, että suurin osa ruoasta meni suuhun, eikä lattialle!! Tästä se itsenäistyminen lähtee. Toinen ylpeyden aihe oli vielä illalla kun poika puki kumisaappaat jalkaansa ja tällä kertaa ne meni oikein päin ja oikeisiin jalkoihin. Ja tiedän, se oli vahinko, koska hetken päästä talvisaappaat menivät vääriin jalkoihin ja toinen kenkä vielä väärin päin mutta silti edes yhden kerran ne ovat menneet oikein oikeisiin jalkoihin. En muuten ymmärrä miksi pienen miehen mielestä sisällä on kiva kulkea kumisaappaissa tai talvikengissä tai ainakin että toisessa jalassa on kenkä mutta ulkona ei kenkiä niin innolla pidetä jaloissa. Varsinkin vaunuissa istuessa kengät potkitaan aika nopeasti pois. Outoja ovat nuo pienten poikien ajatukset mutta ehkä se on ihan hyvä, ettei äiti niitä kaikkia voi edes ymmärtää!
Tässä postauksessa jäi vähän häiritsemään mikset kertonut mitä tuo suklaakakku oli? Hehehe. Se näytti niin hyvältä, että odotin, milloin kirjoitat siitä mutta ei mitään :D
VastaaPoistaHeheee, ai et olis voinu keskittyä vaan olennaiseen eli suklaakakkuun? Ajattelin et turhaan lähden sitä hehkuttamaan kun kuva kertoo jo kaiken...se oli muuten taivaallisen hyvää!!
VastaaPoista