Poika oli unessa kun stadiin päästiin ja matkalla suunnitelinkin jo, että suuntaan Stockalle Fazerin kahvilaan kaakaolle, olin ollut kotona jo kaukaa viisas ja otin kirjan mukaan. Täällä en tainnutkaan vielä kertoa, että tuo meidän Espanjan matka oli sinänsä harvinainen reissu, että siellä ehdin pitkästä aikaa aloittaa kirjan lukemisen.
Fazerin kahvila oli aivan täynnä väkeä ja puheen sorina oli melko voimakasta. Silti paikoitellen havahduin siihen, että olin uppoutunut kirjaani niin täysin, että meinasin jopa unohtaa syödä juustokakkuani. Outoa. Vaikka tuntui, että istahdin pöytään vain hetkeksi niin kelloon katsoessa huomasin lukeneeni siinä yli tunnin. Jotenkin huvittavaa vielä oli, että kun kirjassa (Eat Pray Love) päähenkilö on tällä hetkellä Italiassa ja tuolla kahvilassa kuulin ympärilläni koko ajan puhuttavan vain vieraita kieliä. Ihan selkäni takana istui kaksi tyttöä, ketkä puhuivat joko espanjaa tai italiaa ja edessäni istui pariskunta, ketkä puhuivat venäjää, alkoi itselläkin olla olo kun olisi ollut ulkomailla. Oli ihana päästä irtautumaan arjesta ja omista ajatuksista tuolla tavoin ja ihana pitkästä aikaa taas lukea kirjaa.
Muutoin reissulla ostokset jäivät melko vähäisiksi, kuten myös koko kaupoilla kiertely. Pojan herättyä suunnattiin Stockan lastenosaston vieressä olevaan pieneen leikkipaikkaan. Poika oli ollut alle vartin hereillä ja kielestä tuli jo verta. Lopulta jouduin pojan ottamaan kesken leikkien pois kun meno oli niin hurjaa. Käytiin kiertämässä hieman jouluosastoa ja varmaan arvata saattaa, etten voinut sieltä tyhjin käsin poistua. ihana paikka.
Yksi asia mitä olin etsimässä Stockalta oli jonkinlainen huonetuoksu. Nyt saa sitten nähdä kuinka helposti totun tuohon tuoksuun vai onko se sittenkin liian voimakas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti