On muuten aika tuskaista vierestä seurata kun pieni nyyhkyttää sitä kun sattuu. Sen lisäksi että kuumeilu aiheuttaa pahaa ja tuskaista oloa niin pieni on valittanut jo jonkin aikaa aina satunnaisesti että toiseen polvitaipeeseen sattuu. Mitään siellä ei näy, eikä tunnu mutta toinen nyyhkyttäen valittaa että sattuu. J jutteli tänään hoitajan kanssa asiasta (ei siis tämän takia soitettu hoitajalle mutta siinä samalla kysäisi kun valmiiksi oli puhelimessa hoitajan kanssa), eikä tuokaan osannut sen paremmin veikata muuta kuin kasvukipuja mitä itekkin pohdittiin. Seurataan nyt jonkun aikaa ja jos ei helpota niin sitten mennään varmaankin näyttämään lääkärille, ehkä. En vain yhtään innostu ajatuksesta juoksuttaa lasta lääkärillä ihan vaan "varmuuden vuoksi". En oo koskaan oikein ymmärtänyt sitä ajattelutapaa, että lapsi pitää viedä lääkäriin "varmuuden vuoksi" heti jos vähän yskityttää tai johonkin sattuu. Uskon että maalaisjärjellä ja jo pienelläkin ihmiskehon tuntemuksella pärjää, varsinkin kun netistä voit tänäpäivänä niin helposti etsiä neuvoja ja vertaistukea.
Mutta tänään kuitenkin päivä on mennyt hyvin tiiviisti sohvalla pieni sylissä ja piirrettyjä katsellen. Illalla pääsin vasta kuuden aikaan "karkaamaa" kauppaan kun poika simahti hetkeksi. Päivällä kun varovasti ehdotin että äiti kävisi kaupassa niin sain tehtyä pojasta nyyhkyttävän ja vinkuvan takiaisen. Kauppareissulla sain vielä haettua ärrälle tulleen HM:n paketin. Itselle yhdet farkut, mitkä menee samantien palautukseen mutta pojalle kivat farkut ja aurinkolasit.
Nyt vielä hetken nollaus tonnikala-raejuusto-vesimeloni salaatin kanssa, kun syöminen on unohtunu kokonaan tältä päivältä. Jotenkin sitä muisti pitää huolen lapsen syömisestä mutta itsensä ruokkiminen on unohtunut ihan kokonaan.
Hyvää yötä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti