Ruusuilla hyvää

On meidän perheelle lähes mahdoton tehtävä ehtiä aina pojan tanssitunnille yhdeksitoista. Joka kerta olen ollut varma, että myöhästytään eikä poika pääse enää tunnille mutta jotenkin ollaan silti aina onnistuttu olemaan ajoissa ja jopa niin, että ollaan jouduttu odottelemaan senkin jälkeen kun vaatteet on vaihdettu.

Tänään pojan tanssitunti meni lähinnä siinä kun käytiin ruokakaupassa. Citymarkettiin oli tullut myyntiin Pirkan Roosa nauha- ruusukimppuja ja heti kun nämä näin, niin lähti yksi kimppu kotiin mukaan. On aivan mahtavaa jos näin pienellä asialla, kun ruusuja ostamalla voi tukea jotain hyvää asiaa niin osallistun kyllä. Vaikka eihän tuosta mene kun 0,10€ per ostettu ruusukimppu sinne keräykseen, mutta onhan sekin jo jotain.

Päälle valikoitui jokunen aika sitten kaupassa täydellisesti ihastuttanut pehmoinen liivi. Liivi on Vilan ja kun sen näin roikkumassa kaupan tangolla, en voinut sitä vastustaa, niin ihanan pehmoisen näköinen.

Liivissä on silti jokin juttu, miksi en sitä ihan omaksi koe, eikä sitä tule valittua niin usein päälle. Muutaman kerran olen nyt liiviä käyttänyt ja molemmilla kerroilla ihastellut sitä päällä ja nauttinut sen pehmeydestä. Liivi on kuitenkin ihan omiaan tähän syksyyn, kun kaipaa päälle jotain lämmintä ja pehmoista mihin käpertyä. Ja kun vielä huppukin löytyy. Tänään tosin ehkä hieman tylsästi yhdistettynä kun täysin mustissa mutta onneksi edes pientä väriä toi huivi ja kengät (hiusten lisäksi).

Nää asukuvat on muuten L:n ottamia. Toinen oli ihan innoissaan kun pääsi valokuvaamaan ja ihanan kannustavasti jokaisen kuvan jälkeen (ja niin vaatimattomasti omista taidoistaan) "Wau, tuli hieno...Wau, niin hieno kuva". Muotikuvaaja ainesta?