Menomatkalla pysähdyttiin Key Largossa jaloittelemaan. Jotenkin kuvittelin, että kyseessä olisi ollut isompi ja hehkeämpi paikka mutta se mitä me nähtiin (lähinnä siinä tien varrella) ei kauheasti vakuuttanut ja niinpä pysähdys jäi vain jäätelöiden syöntiin ja matka jatkui. Onpa nyt kuitenkin käyty.
Key West ihastutti välittömästi suloisuudellaan, ihana pieni kaupunki värikkäine taloineen. Ennen kuin me suunnattiin syömään ja hakemaan nallea Hard Rock Cafesta tehtiin pieni jaloittelu satamassa ja nähtiin Disneyn Wonder-risteilijä, mikä näytti aika hauskalta. Poika ainakin innostui kovasti.
Pimeän tullen ilta alkoi myös viilenemään jonkin verran ja kun vielä tuuli puhalsi paikoitellen voimallakin, niin piti pojalle metsästää jostain pitkähihainen, koska jostain syystä en sellaista ollut tajunnut napata aamulla autoon mukaan. No poika saikin tuolta ehkä yhden suosikkinsa kun valitsi itselleen hai-collarin, missä voi kurkkia hain suuhun. Melko hurjaa.
Pimeän tullen myös valaistus pääsi edukseen ja siihen tuolla oli todella panostettu. Pois lähtiessä kun ajeltiin vielä jonkun verran asuinkaduilla niin valoloisto oli paikoitellen jopa häikäisevää ja useimmiten erittäin huvittavaa. Mutta silti olin odottanut vielä enemmän niitä ylilyöntejä noiden jouluvalaistusten kanssa.
Key West oli aivan loistava retkikohde tuollaiselle päiväretkelle, jos ei nyt oteta sitä hieman tylsää ajomatkaa huomioon. Paluumatkalla reitti oli tosin hieman jännittävämpi, kun katuvaloja ei matkalla juurikaan ollut, eikä pimeydeltä sitä mertakaan kunnolla edes nähnyt sivuilla. Saarien kohdalla lisää jännitystä toi tien sivuilla seisseet ihmiset, joita et tosiaan osannut odottaa sellaisiin paikkoihin ja joita et todellakaan huomannut ennen kuin juuri kohdalla ollessa. Hurjaa. Päiväretkikohteen lisäksi voisin kuvitella Key Westin mukavaksi viikonloppukohteeksi, mutta sen kauempaa en itse uskoisi tuolla viihtyvän, sen verran pieni paikka kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti