Kiukkua neuvolalääkäristä

Tänään ei todellakaan oo ollu se viikon vahvin päivä. Aamupäivällä oli pojan 4v. neuvolalääkärin aika ja käynti oli monta kertaa pahempi kuin osasin edes odottaa. Maanantaina meillä oli itse neuvola-aika, eikä sekään mennyt ihan parhaalla mahdollisella tavalla, poika ei nimittäin suostunut jäämään neuvolatädin kanssa kahdestaan tekemään juttuja, vaikka niin oltiin vähän jo ennakkoon sovittu. Melkein puol tuntia poikaa sillon yritettiin suostutella siinä muiden juttujen ohella mutta ei. Jostain syystä se pituuden ja painon ottaminen on myös aina ollut ongelmaista ja tällä kertaa ne saatiin kyllä ilman tappelua mutta ilman farkkuja ei poika suostunut puntariin. Tänään tosin kuntosalilla poika suostui puntariin ilman raskaita farkkuja ja huomattiin, että eroa maanantain punnitukseen oli reilu puol kiloa eli aika paljon tuon kokoisella. Me mennään nyt sitten loppukesästä uudestaan neuvolaan, että poika pääsee tekemään ne testit ja sillon voi myös yrittää sitä punnitusta uudestaan. Mitat tosin noillakin lukemilla oli ihan ok ja samoilla käyrillä mennään kokoajan eli sen puolesta ei hätää. Pituutta jätkälle oli tullut tässä vuodessa reilut 7cm ja painoa noin kolmisen kiloa.

Mutta tähän päivään, lääkäri oli meille ihan vieraassa paikassa Laakson neuvolan puolella ja niinpä myös lääkäri oli ihan vieras. Syy miksi jätettiin pojan tiedot muuton jälkeen meidän vanhaan tk:hon oli, että hänellä pysyisi tuttu neuvolantäti ja lääkäri, no eipä nähtävästi onnistunut (kuultiin samalla, että omalääkäri omassa tk:ssa on myös vaihtunut, että nappiin meni). Samantien kun tänään näin tuon lääkärin kenelle meillä oli aika teki mieli kääntyä ympäri ja jättää menemättä. Ja varmaan olis pitänytkin.

Minkä ihmeen takia annetaan neuvolalääkärin aikoja lääkäreille, keillä ei ole mitään taitoa tai halua tulla toimeen lasten kanssa? Tämä kyseinen Herra Lääkäri ei edes kunnolla saanut selkeää puhetta tuotettua suustaan vaan jotain epämääräistä muminaa ja örinää. Poika aloitti hysteerisen paniikki-itkemisen siinä vaiheessa kun lääkäri sanoi katsovansa silmät. Huuto loppui sitten joskus kun saatiin pukea housut takaisin jalkaan ja sain sanoa pojalle, että nyt on kaikki tehty. Ja ei, lääkäri ei tehnyt missään vaiheessa pienintä elettäkään että olisi yrittänyt rauhoitella ja puhua pojalle, mumisi ja murahteli vaan jotain, oli valmis  jättämään kaiken tekemättä.

Kiukutti se pojan huutaminen mutta vielä enemmän kiukutti se lääkärin todella tylppä ja ammattitaidoton käytös. Ja vaikka se lääkäri nyt näennäisesti sai tarkastettua kaiken tarpeellisen, niin tekisi silti mieli varata vielä syksyllä uusi aika uudelle lääkärille uuteen tutkimukseen. Aion kyllä puhua tästä vielä meidän neuvolan tädin kanssa ja antaa palautetta tästä kyseisestä lääkäristä. Argh, että ärsyttää.

Luulisi, että jokainen oikeasti ammattitaitoinen lääkäri tietäisi jopa ilman omaa kokemusta lapsista, että 4-vuotias saattaa olla välillä hieman haastava, uhmakas. Lääkärintarkistus voi olla pienelle pelottava asia, ainakin meidän pojalle se oli sitä, vaikka siitä yritettiin puhua ennakkoon jo paljon ja käydä läpi asioita, joita lääkärissä tapahtuu ja tutkitaan. Pojalla on nyt tosiaan joku outo vaihe, ettei suostu housuja riisumaan vieraiden edessä, mikä sinänsä ei ole ollenkaan huono asia mutta kun edes punnitukseen ei voi farkkuja riisua, niin jokainen voi vaan kuvitella miten helppoa ne kaikki housut on saada riisuttua lääkärin luona. Enkä edes halua miettiä millaiset traumat tästä nyt jäi pojalle, että miten helppoa sitten ensi kerralla on saada poikaa riisumaan housuja lääkärin luona.

Lääkärin jälkeen ajettiin suoraan leikkipuistoon, ajatuksena ja toiveena, että ruoka ja leikkiminen piristäisi. No, eihän se tietysti mennyt ihan suunnitellusti, kun poika ekan lusikallisen jälkeen oksensi kaiken ulos. Uskottava se on, puuro ei ole meidän pojan juttu (puistoruokailussa oli ohrapuuroa ja mehukeittoa).

Että näin, sellasia parhaita paloja tältä päivältä. Tästä suunta on vain ylöspäin, eikö?
Kuvat on tältä päivältä, kun puistoilun jälkeen suunnattiin vielä Kaivariin merenrannalle kahvittelemaan.