Sunday funday

Välillä on ehkä ihan hyväksi, ettei odotukset ole liian korkealla, sillä silloin voi yllättyä todella positiivisesti kun kaikki meneekin hyvin. Poika ilmoitti jo ajat sitten, että haluaisi lähteä katsomaan Apassionataa. Kerrottiin millainen tuo esitys on, ettei ole suoranaisesti lapsille suunnattu mutta silti poika väitti että haluaa lähteä mukaan. Usean viikon ajan kyseltiin vielä uudestaan tuosta ja aina vaan hän halusi lähteä mukaan, vaikka mitä muutakin olisi voinut olla tarjolla. Sitten päätettiin, että otetaan poika mukaan ja katsotaan miten menee.

Meillä oli ihan älyttömän kiva iltapäivä katsomassa Apassionataa Hartwall areenalla. Oon niin ylpeä pojan käytöksestä, miten hienosti hän jaksoi seurata esitystä ilman mitään ylimääräistä esiintymistä ja kiukuttelua. Oli ihana seurata vierestä miten keskittyneesti toinen seurasi hevosia ja miten innoissaan taputti niille läpi koko esityksen. Viimeiset pari viikkoa on olleet aikamoista vääntämistä ja tahtojen taistoa niin sen takia kauhean suurin odotuksin ei tuonne uskaltanut lähteä ja mikäpä sen ihanampi kun yllättyä positiivisesti ja viettää mukava iltapäivä perheen kesken.

Apassionatan jälkeen ajettiin vielä keskustaan syömään, La Famigliaan pizzalle. Niin monta kertaa on ohi menty mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa käytiin tuossa La Famigliassa. Ihana paikka ja niinku ennenkin (kauppakeskus Kaaressa) pizza oli todella hyvää. Mums.

Niin ja se Apassionata itsessään oli myös todella hyvä, aivan ihastuttava esitys. 

Toivottavasti taas ensi vuonna uudestaan!