Lempparileffa

Nyt musta tuntuu, että mä löysin mun lempparileffan. Lauantaina oli vuorossa leffailta, aikuisten leffailta ja mä sain valita leffan. Käytiin katsomassa Cinderella. Niinkun kirjoitin jo aikaisemminkin (täällä) niin meijänhän piti mennä jo viikko sitten, niiden kahvifestareiden jälkeen kattomaan toi leffa, oli liputkin varattu mut voimat ei vaan pitkän päivän jälkeen riittäny leffaan asti.

Tuhkimon oon lapsena nähnyt lukemattomia kertoja, mutta vuosiin ei ole tuota tullut katsottua, silti sen muisti hyvin. Se ei leffassa häirinnyt yhtään, vaan tuijotin ihan haltioituneena koko leffan ajan. Ja pakko on ehkä myöntää, että muutaman kerran joutui myös kuivaamaan silmäkulmia. Muuten leffa oli mukavan keveä, ei liikaa modernisoitu ja tietysti ihanan romanttinen. Näyttelijävalinnat oli myös onnistuneet hienosti, vaikka sen verran on huomautettava, että punapäät saivat vähän huonoa kuvaa tässä elokuvassa (ilkeä äitipuoli ja sisarpuolet). Kaiken kaikkiaan leffa oli aivan ihana ja nautinto katsoa. Voisin helposti katsoa sen uudestaan. Ja uudestaan.