Perjantai-iltana vietettiin pojan kanssa laatuaikaa kahdestaan, kun isi lähti rypeemään ja rellestämään, eli poikaporukalla ja parin oluen kanssa grillamaan, ja kyllä kirjaimellisesti vain parin oluen kanssa. Poika oli jo jonkun aikaa puhunut, että haluaa Torppikseen syömään kalaa ja tomaattia, eikä äitiä tarvitse yleensä useampaa kertaa houkutella Torppikseen salaatille, niin sinne siis. Ihanasti aurinko vielä alkoi pilkistellä reippaammin pilvien takaa ja saatiin syödä ihanassa ilta-auringossa terassilla.
Ihan turha haaveilla, että poika viihtyisi paikallaan niin kauaa, että olisin kahvin voinut hörppiä siinä terassilla, joten kahvi mukaan ja mentiin siihen viereiselle kalliolle. Itse parkkeerasin kalliolle istumaan auringon paisteeseen nauttimaan iltakahvista kun poika kirmasi pitkin kalliota ja harjoitteli ninja-pyörähdyksiä ja taistelua keppien kanssa. Ninjat on nyt siis kova juttu ja legoissa tietysti Ninjago.
Seikkailtiin vielä siinä auringon paisteessa ja illan kuluksi pitkin Munkkiniemenrantaa pitkin uimarannalle ja siitä vielä eteenpäin. Käveltiin rantaviivaa pitkin ja välillä seikkailtiin siellä metikön keskellä sellaisia reittejä joita ei sitten voida J:n kanssa mennä. Pari kertaa oli siinä illan aikana pojalla kenkä märkänä mutta eihän se menoa haitannut lämpöisenä kesäiltana.
Sitä on ehtinyt jo syksyn ja talven aikana täysin unohtamaan miten ihania ja valoisia nämä kesäillat voikaan olla ja petollisesti ajantaju katoaa ihan täysin. Kotimatkalla autossa ei ehditty parkista kovinkaan pitkälle kun takapenkiltä kuului jo tyytyväinen kuorsaus, kello oli ehtinyt karata jo kymmeneen. Ilta oli niin ihanan aurinkoinen ja tyyni, eikä kylmäkään tullut missään vaiheessa, että millään ei olisi malttanut lähteä kotiin ja sinne Munkkiniemenrannan varrelle jäikin vielä monia nauttimaan kauniista illasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti