Synttäriretki Muumimaailmaan

Ja niin tuli taas vuosi lisää. Pyörittelin erilaisia ideoita, että mitä voitaisiin tehdä synttäripäivänä, ei välttämättä mitään kauhean erikoista mutta jotain pientä kivaa kuitenkin. Lopulta J sanoi, että hänellä on suunnitelmat päivälle jo tehtynä, joten huomaan sitten torstaina mitä tapahtuu. Suunnitelmat ei kuitenkaan mennyt niinkun piti kun sääennusteet lupasi vain pelkkää sadetta. Viime hetkellä peruttiin J:n suunnittelema retki Särkänniemeen ja vaihdettiin se rauhallisiin kakkukahveihin ja iltasaliin, sekä perjantaille päiväreissuksi Muumimaailmaan. Se sali ja Muumimaailma oli tosin mun ideat, kakku ja kahvittelijat sen mukana oli tosin pieni yllätys. Kivaa olla äiti 30+ 25++ ja lähteä juhlistamaan omia synttäreitä Muumimaailmaan, no näillä mennään ja itehän ehdotin.

Viime vuonna meillä jäi Muumimaailma kokonaan välistä ja tänä kesänä sitä mietittiin muutamaan kertaan, että kiinnostaako poikaa enää mitkään muumit. Poika kuitenkin halusi lähteä ja niinpä lähdettiin päiväreissulle Naantaliin. Tollasen parin tunnin ajomatkan suuntaansa kun jaksaa vielä ajella päiväreissuna, ettei tarvitse alkaa hotellia pähkäilemään. Tälle reissulle saatiin vielä mummi mukaan, mikä oli pojalle iso juttu kun sai takapenkille seuraa.

Edellisen kerran kun käytiin Muumimaailmassa oli juhannus ja sillon oli melko rauhallista, sitä edellisen kerran oli kesän loppua ja myös melko rauhallista. Nyt ei ollut rauhallista, oli tungosta. Aika ahistava kokemus. Kyllähän siellä pääsi ja mahtui menemään, ettei se koko saari nyt ihan tukkeessa ollut, mutta jotenkin ei meistä kukaan osannut ajatella, että monet muutkin olisivat saaneet idean Muumimaailmasta samalle päivälle.

Iltapäivä meni vauhdilla kun kierrettiin ympäri Muumimaailmaa ja muutamaan otteeseen poika pääsi myös moikkaamaan ja halailemaan muumeja. Ne muumihahmot ei tosin tainneet enää olla se juttu, vaan lähinnä ne leikkipaikat ja seikkaileminen saarella. Oli myös ihana nähdä miten poika malttoi rauhoittua kuuntelemaan Nuuskamuikkusen tarinoita, sekä huuliharpun soittoa, vaikka muuten ei paikkallaan juuri pysynyt. Ja eihän Muumimaailma ole mitään ilman herkuttelua pannukakuilla. Ne oikeesti näytti alkuun vähän epämääräisiltä mutta valehtelematta ehkä yksiä parhaita pannukakkuja ikinä. Niin tajuttoman hyviä.

Illaksi jäätiin vielä nauttimaan aurinkoisesta Naantalin satamasta ilman minkäänlaista kiirettä. Oli ihana istua ulkona ilta-auringossa pizzalle ja kylmälle cokikselle kun taustallo soi live-musiikki, mikä kerrankin ei ollut liian kovalla. Pizzan jälkeen siirryttiin vielä jätskille niin, että poika pääsi purkamaan jäljellä olevaa energiaa pomppulinnaan ennen kotimatkaa ja parin tunnin autossa istumista. Pomppulinnassa oli ehkä pientä ihastumista myös liikkeellä, kun naapuripöydän tytöt kävivät välillä kesken jäätelönsyönnin kyselemässä meidän pojalta nimeä ja juoksivat sitten kiireellä kertomaan vanhemmilleen, että sen kivan pojan nimi on L ja niillä on myös kissa. Eikä se meidänkään poika meinannut malttaa jäätelöään rauhassa syödä tai pois lähteä kun oli niin kivaa seuraa. Matkalla autolle poika totesikin kun vähän kyseltiin, että kyllä nättien tyttöjen kanssa on kiva pomppia. Just.

Poika muuten totesi Muumimaailman jälkeen tietävänsä, ettei ne Muumit ole oikeita vaan siellä on ihmiset sisällä. Ne on vaan satua, niinkun muutkin hahmot muissa puistoissa. Ne sadut, hahmot ja puistot on tehty vaan viihdyttämään lapsia, että lapsilla olisi kivaa. Just, ahaa, okei.