Kävin äsken pienellä lenkillä itsekseni ja kyllä aika keväinen fiilis tuolla mennessä oli. Taas oli toppatakki ihan liikaa, selkä oli märkä jo alkumatkasta ja naama hehkui tulipunaisena.
Se jalkojen alla ollut sohjolumi sai aikaan kauhean kaipuun keväthangille ja laskettelemaan. Meidän perheellä oli ennen tapana käydä aina keväisin Lapissa Sallassa laskettelemassa. Muutaman kerran J ehti olla myös mukana.
Nyt viimeisen parin vuoden aikana on alkanut iskemään kaipuu ihan tosissaan rinteeseen ja varsinkin tuonne keväthangille. Se fiilis siellä keväisillä hangilla laskettelemassa on ollut ihan huikea, niin rentoa ja iloista, mahdoton kuvailla tähän sitä. Mutta kaipaan sitä. Kaipaan myös ihan yleisesti rinteeseen ja haluaisin myös opettaa L:n laskettelemaan. Ehkä ensi talvena harjoittelemaan?
Nyt kuitenkin uikkarit kassiin ja taas aika lähteä uimaan pienen miehen kanssa. Ehkäpä tuo ulkona alkanut vesisade vie hieman tätä hinkua rinteeseen pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti