Tonttupajan pieni apuri

Vaikka tänä vuonna sovittiin ettei omalle perheelle osteta lahjoja, niin eihän se nyt ihan onnistunut. Ja tämä lähinnä koskien noita pojan lahjoja, niitä on vaan jotenkin kertynyt. Toissa iltana melko nopeasti kun ovi oli painautunut kiinni, pojan lähtiessä mummin ja vaarin luo yökylään, kaivoin piiloista lahjat ja alkoi pienoinen tonttupaja.

Ihan kaikki ei kuitenkaan ole omalle pojalle, vaan joukossa myös muita lahjoja!

Jostain syystä tykkään aina paketoida lahjoja lattialla ja se ei ehkä ole se ergonomisin asento, eikä myöskään paras vaihtoehto jos haluaisi yrittää hoitaa paketointia ilman pientä nelitassuista apua. Se on jännä miten se kissa kuuleekin sen, että nyt se omistaja tekee jotain sellaista mitä on kiva mennä häiriköimään, vaikka läpi sikeiden unien. Annan aina kissalle oman palan paperia ja pienen pätkän paketointinarua mutta eihän se ole ollenkaan sama asia, kivempi se on siinä keskellä makoilla ja hyökkäillä narun kimppuun.

Ihana pieni apuri <3