Pariisi: Ilta tivolissa

Vieläkin olisi jäljellä kuvia kesän Pariisin reissulta, vaikka itse matkasta alkaa olla kulunut jo pieni iäisyys. Ei enää montaa postausta mutta muutama kuitenkin olisi vielä tulossa, jos nyt vaikka ennen joulua saisi ne kaikki julkaistua.

Ite tykkään nykyään ottaa paljon kuvia. Kuvat ei aina laadultaan ole niitä parhaita, useat napsittu puhelimella mutta kun se puhelin on vaan niin useasti siinä lähempänä käden ulottuvilla ja kuvat saa nopeasti napsastua. Unelmahan olisi kuvata aina kunnon kameralla ja oppia ylipäätään kuvaamaan kunnolla. Tästä asiasta on itseasiassa niin useasti puhuttu J:n kanssa mut ei silti saada tehtyä asialle mitään. Toivottavasti jossain vaiheessa ryhdistäydyttäisiin ja alettaisiin panostamaan enemmän valokuvaamiseen.

Sen lisäksi, että tykkään ottaa valokuvia niin niitä on kiva katsella. Sen takia tykkään mm. Instagrammista, koska siellä voi vapaasti katsella erilaisten ihmisten ottamia erilaisia valokuvia. Saatan myös välillä selailla eri blogeja ja lähinnä vain katsella siellä olevia kuvia ja vain vilkuilla itse tekstejä.

Facebookissa ollaan selkeästi jo kyllästytty valokuvien katseluun, joten tämä blogi on se paikka mihin sitten on kiva niitä kuvia laittaa esille. Sen lisäksi, että kuvat on täällä esillä muille, myös itse on kiva välillä käydä vilkuilemassa vanhoja kuvia täältä. Se on kuitenkin ihan eri fiilis käydä blogista katselemassa vanhoja kuvia kun selata niitä kansioittain omalta koneelta.

Tän postauksen kuvat on yhdeltä illalta Pariisista kun kuljettiin Louvren pihan läpi ja mentiin viettämään iltaa Tuileriesin puistossa olevaan tivoliin. Poika oli innoissaan kun pääsi koko illan juoksemaan laitteissa ja koko perhe käytiin yhdessä myös Rue de Pariisi -pyörässä. Laitteita ei ihan hirveästi ollut pojalle mutta ei se tuntunut menoa haittaavan. Suosikiksi taisi nousta melko kirkkaasti törmäilyautoilla ajo, mitkä kulki huomattavasti kovempaa kuin Lintsillä ja tuolla poika oppikin niitä pyörittelemään melko näppärästi. Tivolissa ei ollut mitään yhtenäistä ranneketta tai yhteisiä lippuja, vaan jokaiseen laitteeseen piti ostaa omat liput. Poika kävi aina itse ostamassa itselleen laiteliput ja törmäilyautoihin käytiin useampanakin päivänä ostamassa suoraan kolmen kerran lippupaketti, kun ei se yksi kerta tuntunut koskaan riittävän.