Ei menny niinku Strömsössä

Eväät reppuun ja suuntana luonto. Sain joku aika sitten loistavan idean erään ystäväni blogista, lähdetään luontoon ulkoilemaan. Mikäs sen mukavampaa vaihtelua stadilaiselle kun lähteä luonnon keskelle hieman haukkaamaan happea ja nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Noh, joo idea oli hyvä ja toteutus ihan kohtalainen mut tää meidän valmistautuminen oli kyl aika kehnoa.

Lähtöaamuna samalla kun lennossa vedetään vähän aamupalaa, niin selvitetään että minne oltais menossa ja miten sinne päästäis. Tarkoituksena siis suunnata Nuuksion kansallispuistoon. Mielessähän ei käynyt selvittää näitä reittejä etukäteen. Luulisi, että olisi järki sen verran leikannut, että kun pyörätuolin ja vaunujen kanssa mennään niin kannattaisi vähän edes vilkaista, varsinkin kun kumpikaan meistä ole piiiiiiiiiitkään aikaan käynyt Nuuksiossa.

J aloittamassa piiiiiiitkää nousua

Oli aika haasteellinen nousu

lepotauko

Tänään voin todeta sanonnan "tyhmästä päästä kärsii koko ruumis" pitävän paikkansa, nyt on nimittäin selkä kipeä, hyvin hyvin kipeä. En silti voi sanoa, etteikö päivä olisi ollut mukava ja olihan meillä ihan hauskaa ja myös kunto saattoi vahingossa päästä vähän kohenemaan.

välillä ihmeteltiin luontoa, ihan oikeesti

pienen pieni kyy (kiitos pariskunnalle joka huomautti tästä!)

Matkan varrella eräs ystävällinen täti vinkkasi meille jutustelun lomassa, että Oittaalla reitit olisivat hieman armollisempia meidän seuruetta (pyörätuoli & lastenvaunut) ajatellen, joten ensi kerralla varmaan suunnataankin sinne.

Pojan istumalakko kotiin päin lähdettäessä

J:n kertomus päivän tapahtumista ja muitakin höpinöitä löytyy täältä .