Eka kerhopäivä

Eka kerhopäivä takana. Ja siitä selvittiin ehjin nahoin. Helppoa se ei tosin ollut, ei pojalle eikä äidille. Alun ujostelun, panikoinnin ja vastustelun jälkeen poika jäi kerhoon ilman vanhempia. Tosin sydäntä särkevän itkuhuudon kanssa "Mä haluan äidin syliin, mä haluan äidin syliin". Oli todella julma olo vain kävellä pois ja jättää itkevä poika sinne ihan tuntemattoman pideltäväksi. Hieman piti hammasta purra ettei sitä kääntynyt ympäri ja juossut ottamaan pojan syliin.

Loppuaika (eli jäljelle jäänyt reilu 2 tuntia) oli mennyt sitten paremmin ja sisällä poika oli jopa innostunut hieman leikkimään. Oli ohjaajalle jopa myöntänyt, että päivä oli kiva (kerhopäivä kestää 3 tuntia). Vaikka oli heti perään lisännyt, ettei aio huomenna tulla. Myöhemmin kotona puhuttiin kerhosta jo kuitenkin iloisin mielin ja hieman myönnyttiin jopa menemään uudestaan.

Yksi asia mikä on antanut positiivisen sävyn tähän kerhon aloitukseen pojalle on ollut uusi kerhoreppu. L on vastustanut kerhoa siitä sekunnista lähtien kun kuuli, että sellainen on alkamassa. Uusi kerhoreppu on kuitenkin ollut se minkä avulla ajatusta kerhosta on saatu siedettäväksi. Kerhorepun nimittäin saa käyttöön heti kerhon alettua.

Loistava löytä Stockan aletangosta!