Roadtrip 2015: Pohjois-Jyllanti

Pientä kuvafiilistelyä viime kesän reissulta. Legolandin ja Givskud zoon jälkeen ajettiin pohjoiseen päin Aalborgiin. Aalborgista oli tarkoitus alunperin ajaa vain Skageniin ja tarkemmin sinne pohjoisimpaan paikkaan Grenen-niemelle, mutta pikaisella googlettelulla päätettiin että menomatkalla poiketaan myös Blokhusissa ja Løkkenissa, vaikutti sen verran kivoilta paikoilta. Nyt siis tiedossa kuvaähkyä tuolta päivältä. Aika huikea päivä ja ihan mahtavia paikkoja.

Ensimmäisenä ajettiin Blokhusiin, mikä näytti oikein ihastuttavalta pieneltä kaupungilta. Alkuun jätettiin auto keskustaan parkkiin ja katseltiin ympärille samalla kun suunnistettiin kohti rantaa. Rannalla huomattiin, että suurimmaksi osaksi muut tulivat rannalle autolla, joten niinpä mekin haettiin auto ja suunnattiin sillä rannalle uudestaan. Vaikka päivä oli kauniin aurinkoinen niin mikään kovin lämmin päivä ei ollut, varsinkin kun tuuli osui, joten rannalla ei mikään tungos tosiaankaan ollut.

Blokhusista olis varmaan voinut ajaa suoraa rantaakin pitkin Løkkeniin mutta me etsittiin sinne kuitenkin ihan teitä pitkin. Løkkenissa rannan lisäksi käytiin syömässä ja torin reunalta löydettiin myös karkkitehdas missä piti tietysti myös käydä. L ei tosin innostunut paikasta yhtään, koska tarjolla oli vain kovia karkkeja ja melko kova mekkala kun karkkeja valmistettiin ja leikattiin paloiksi.

Blokhusissa ja Løkkenissa olisi ollut jo ihan riittävästi yhdelle päivälle ja molemmissa paikoissa olisi mielellään viettänyt paljon kauemminkin aikaa ja tutustunut paikkoihin mutta kun suunnitelmiin kuului vielä se Grenen niin matkaa oli jatkettava melko nopeasti. Näissä kahdessa paikassa olo tuntui kun olisi ollut jossain ihan muualla kun Tanskassa. Ihania pieniä kesäpaikkoja.

Grenenissä käynti oli hieno mutta raskas, maasto ei ollut se ihanteellisin pyörätuolille. Jos tonne oltais menty heti aamupäivällä olis voimat voinu riittää kiskoa pyörätuolia ihan sinne niemen kärkeen mutta kun takana oli jo pitkä päivä ja aurinko alkoi jo pikkuhiljaa laskemaan niin jäätiin siihen matkalle vain ihastelemaan ennen kun käännyttiin ympäri. Poika oli tuosta rannasta todella innoissaan, koska pääsi näkemään meduusoita ihan vierestä, sekä ranta oli täynnä kiviä, joita poika poimi taskut täyteen kotiintuomisiksi. Ja ihan oikeasti, taskut oli kivistä niin täynnä, että hyvä kun housut pysyi jalassa. Toinen vielä suuttui mulle kun en kantanut osaa hänen kivistään samalla kun reppu selässä kiskoin pyörätuolia pitkin upottavaa hiekkarantaa. Vikassa kuvassa näkyy vielä tuo kevyt hiekkainen ylämäki mitä pitkin sitten hiestä märkänä kiskoin pyörätuolia parkkipaikalle. No, mitäpä pitää itsensä joka paikkaan tunkea, välillä se tuottaa vähän töitä. Ei tosiaan se helpoin ja kevyin reissu mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Kilometrejä kertyi päivälle noin kaks ja puolsataa, ehdottomasti ajamisen arvoisia, tai no autossa istumisen arvoisia. Pohjois-Jyllantiin voisin palata mielelläni vielä uudestaan.