Kesäloma

Kesäkuun toinen oli se päivä kun kerho ja vikat harrastukset loppui meidän perheessä. Tuntuu hurjalta miten vauhdilla tämä kerhovuosi meni, vastahan poika aloitti tuolla kerhossa ja nyt jo oli aika sanoa kiitos ja hei.

Samalle päivälle osui kahdet vikat heipat, nimittäin kerhotädin lisäksi myös tanssiopettaja lopetti tähän kevääseen ja syksyllä tanssit jatkuu uuden opettajan kanssa. Molemmille opettajille harmitti sanoa heipat, sillä molemmat oli todella mukavia ja otti meidän pojan kivasti huomioon. Kerhotädin kanssa tuli juteltua aina kerhopäivinä kaikenlaista kerhoon ja sen ulkopuolelle liittyen. Tanssiopettajan kanssa ei tullut juteltua edes joka viikko mutta ne vähäisetkin jutustelut oli aina mukavia ja tykkäsin, että hän oli hyvä opettaja ja sai pojat hyvin pidettyä kurissa.

Itselle oli päivän selvää, että näitä molempia opettajia muistetaan jollain tavalla vikana päivänä. Molemmille opettajille käytiin ostamassa ruusut ja kerhotädille vielä lisäksi pieni lahja ja pojan tekemä kortti. Jos sama kerhotäti olisi säilynyt vielä ensi syksynä niin ehkäpä se pojan tekemä kortti olisi riittänyt mutta nyt kun oli vikan heipan aika, niin oli kiva muistaa ja kiittää vähän isommin. Samoin jos sama tanssinopettaja olisi jatkanut vielä syksyllä niin ehkä hyvän kesän toivottelut olisi voinut riittää mutta nyt kun opettaja kertoi meille vanhemmille erikseen, ettei voi jatkaa syksyllä enää ryhmän kanssa niin oli kiva häntä muistaa ja kiittää tästä vuodesta. Tietysti jos itse tai poika ei olisi näistä opettajista tai jommasta kummasta heistä tykännyt jostain syystä, niin sittenkin asiaa olisi voinut harkita uudestaan mutta nyt koko perhe tykkäsi molemmista opettajista niin oli päätös helppo. Kiusallista oli vain kun meidän poika oli ainoa ryhmästä joka vei tanssiopettajalle ruusun. Olin ihan hämmentynyt tästä, koska edellisinä vuosina on vanhemmat tai lapset aina vieneet tanssiopettajalle ruusun, vaikka syksyllä olisi jatkettu saman opettajan kanssa.

Monilla muilla lapset saattoi tulla kesälomalle ruusujen tai korttien kanssa, meillä poika lähti vikaa kertaa kerhosta kotiin syli täynnä keppejä. Kiva, tosi kiva.

Ja apua, siihen loppui meidän pojan aika kerholaisena ja syksyllä alkaa aika eskarilaisena. Poika on alun vastustelun jälkeen alkanut jo hyväksyä tämän ja nyt on kesäloma aikaa äidin hyväksyä tämä.