Ensin jätskit rannalla, sitten pienet futistreenit sinä nurtsilla ja vielä pientä riehumista leikkipuistossa. Yhdeksän aikaan on sitten hyvä yrittää pojalle selittää, että ihan oikeasti nyt pitää lähteä kotiin ja nukkumaan, yö on tulossa. Ei, se ei mennyt ymmärrykseen, "koska on vielä niin valoisaa, ei voi olla yö", niinpä.
Poika muutenkin taas nostatti äidin itsetunnon korkeuksiin. Ensin hän totesi, että isi ei ole mies vaan aikuinen ja kun äitistä kysyttiin, että mikäs äiti sitten on niin "iso, äiti on tosi iso". Kiitos rakas poikani, niin minäkin sinua!! Ehkä mä nyt vihdoin aloitan sen nälkälakon.
Käytiin J:n kanssa päivällä pitkästä aikaa Johan&Nyströmillä Kanavarannassa kahvilla. Sääli, kun sillon ei paistanu aurinko, että olis voinut istua ulkona, kun ne maisemat siinä on kuitenkin aika huikeat. Vaikka menihän se aika siellä sisälläkin vauhdilla kun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti