Happea keskittymiseen

Tykkään, että joka päivä pitäis päästä vähän ulos haukkaamaan happea ja varsinkin pojan päästä purkamaan energiaa. Joskus oli ajatus, että harrastuspäivinä olis hyvä säästellä voimia sinne harrastukseen, että voimat sitten varmasti riittää mutta nyt on ajatus vähän muuttunut. Nyt ennen harrastuksia mielummin otetaan pieni energian purkaminen ja kun pahimmista höyryistä on päästy eroon niin keskittyminen paranee kummasti, eikä homma mene ihan sähläämiseksi. Ja uskokaa, tätä on nyt testailtu useina viikkoina, varsinkin keskiviikkoisin eli uintipäivisin ja on ollut ilo huomata niitä muutoksia ja eroja sitten käytöksessä siellä altaassa.

Se ero käytöksessä ja keskittymisessä voi olla aivan valtava, onko ennen uintia vain rentoiltu päivä kotona ja leikitty rauhassa vai onko käyty vähän haukkaamassa happea, juoksemassa ja hyppimässä ulkona. Meidän pojan kohdalla toimii huomattavasti paremmin, että koko päivä mennään ja tehdään, kun vaan kotona löysäiltäisiin ja säästeltäisi voimia, sillon sähläystä ja turhaa esiintymistä on ihan liikaa. Ja oikeasti, jos päivä on löysäilty niin kyllä se sama löysäily jatkuu myös vielä siellä altaassa, se vetelä-moodi jää päälle, eikä oikein jaksa mitään.

Muutama viikko sitten käytiin taas Munkan rannassa ennen uintia. Se on jotenkin niin kiva ja helppo paikka käydä ulkoilemassa ennen uimakoulua, kun on ihan siinä meidän uintipaikan vieressä. Poika uskaltautui vieläkin jäälle juoksemaan, kun näki siellä muitakin olevan ja hyvin tuntui kestävän, vaikka toinen oikein yrittämällä yritti saada jäätä rikki hyppimällä ja kepillä hakkaamalla. Mutta oikeasti tuo muutaman hetken pyörähdys ja juoksentelu tuolla rannalla auttoi kummasti siihen ohjeiden kuunteluun altaan reunalla ja jaksamiseen altaassa. Se on ihan parasta. Oon aina ihan onnessani, kun poika saa karsittua sen turhan sähläämisen pois ja pääsee kunnolla näyttämään taitojaan ja osaamistaan, sillä se liian usein jää sinne esiintymisen ja sähläyksen taakse piiloon.