maanantai 30. toukokuuta 2016

Äitienpäivä

Mökiltä oli kiire kotiin, koska äitinepäivä oli seuraava päivä, muutenhan mökille olisi voinut jäädä vielä pariksi päivää. Äitienpäivälle ei meillä ollut mitään suunnitelmia eikä valmistautumisia, sillä ei ehditty edes kauppaan edellisenä päivänä. Pojat joutui loihtimaan siis aamupalan kaapeista löytyvistä jutuista mutta ihan hyvän aamupalan saivat aikaan. Vähän vesimelonia ja tuoreita sämpylöitä, mehua ja kahvia, siinähän on oikein riittävästi. Varsinkin kun itse ei tarvitse kun istua valmiiksi katettuun pöytään ja nauttia.


Kun ilma oli äitienpäivälle sopivasti ihanan aurinkoinen ja lämmin niin oli selvää, että ulos pitää päästä. Mummin kanssa suunniteltiin päivää ja lopulta lähdettiin porukalla Munkan rantaan vähän haukkaamaan happea ja sen perään lounasta jälkkärillä. Aika luksusta syödä ulkona terassilla auringon lämmittäessä ja vielä kun lounas ja jälkkäri oli niin hyvää.


Vihdoin sain myös avata kerhossa tehdyn äitienpäivälahjan. Oon yleensäkin melko kärsimätön noiden lahjojen kanssa ja tuo äitienpäivälahja poltteli kotona jo monta päivää ennen kun sen sai vihdoin avata. Voin kertoa, kyllä houkutti. Ja aivan ihana lahja olikin. Poika tietää, etten pidä kauheasti liilasta mutta hänelle oli kuitenkin valmiina selitys, miksi oli silti valinnut tämän värin äitienpäivälahjaan, "Äiti, tiedän ettet tykkää liilasta mutta jos sä tän avulla alkaisit edes vähän tykkäämään. Ja kun mummikin tykkää." Eikai tuon selityksen jälkeen voi enää olla tykkäämättä, ainakaan tässä tapauksessa. Ja onhan se taas todettava, että ei mikään voita näitä lapsen itsetekemiä lahjoja. Ihan parasta. Varsinkin kun siihen päälle vielä tuo täysin tyhjentävä haastattelu ja vastaukset. Ihan ehdottoman parhautta.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Skidisti landella

Toukokuun alussa oli aika paljon kaikkea, eikä se kurkkukipuilu yhtään auttanut siinä. Heti vapun jälkeisellä viikolla suunnattiin loppuviikosta Keski-Suomeen, kun siellä vietettiin J:n papan 90v. synttäreitä. Siinä on muuten juhlat joita ei todellakaan halua jättää välistä, jos ei jotain todella painavaa syytä ole, ei nimittäin kauhean usein pääse tuollaisiin synttärijuhliin. Alkuun pelkäsin, että itseltä juhlat jää välistä ja pojat saisi lähteä keskenään, mutta pahin kurkkukipu helpotti onneksi viikon edetessä sen verran, että pääsin mukaan. Hieman oli tietysti ristiriitaiset fiilikset mennä toisen papan 90v. synttärijuhlille, kun vain vähän aikaisemmin olin menettänyt oman ukkini ja tiesin, että hautajaiset olisi ihan kohta mutta toisaalta oli ihana päästä mukaan juhlistamaan toisen huikeaa ikää, varsinkin kun toinen sai viettää sellaista syntymäpäivää vielä melko hyväkuntoisena.


Synttärijuhlista ajettiin muutamaksi yöksi appiukon mökille. Jossain vaiheessa kun suunniteltiin tuota mökkeilyä niin sääennuste ei näyttänyt aina niin hyvältä mutta lopulta meillä kävi tosi hyvä tuuri sään puolesta, ihanan aurinkoista ja lämmintä. Poika nautti mökillä olemisesta todella paljon, enkä voi väittää, ettenkö olisi itsekin viihtynyt. Hieman jopa harmitti parin yön jälkeen lähteä ajamaan takasin kotiin kun mökille jäi aurinkoinen ja lämmin päivä, sekä täysin tyyni järvi.


Mutta se mikä ehkä tämän mökkireissun ehdottomasti tärkein asia oli, näin kevyen itsekkäästi, niin talviturkki tuli heitettyä. Virallinen päivämäärä tälle on nyt siis 6.5.2016. Kyllä, saunasta ja kyllä, todella nopeasti mutta kaksi kertaa tuli käytyä uimassa. Veden lämpötila näytti 15astetta ja se oli melko jäätävää. Pääsin myös käymän ihan itsekseen saunassa, ihan helmeä. Jos ei lätkämatsi olisi ollut alkamassa olisin voinut saunoa itsekseni vaikka koko illan, onhan se puusauna järven rannalla niin eri asia.


Poika tosiaan viihtyi mökillä todella hyvin. Päivisin oli sen verran lämmin, että hyppi järveen ihan ilman saunaa. Tosin kastautui ehkä noin puoleen reiteen mutta silti. Sen verran on poika kuitenkin hienohelma, ettei käynyt kunnolla uimassa edes saunasta, oli vesi ihan liian kylmää siihen. Ja kun yhteiseltä kalareissulta papan kanssa jäi matoja, niin poika rakensi madoille oman valtakunnan uima-altaineen ja muine viihdykkeineen. Pieni huoli kotiinlähtiessä jäi, että mitenköhän matojen valtakunta selviää ilman hänen hoivaamistaan ja nyt vähän pojalla polttelee, että pitäis päästä mökille uudestaan hoitamaan matoja.


 Ja kyllä, kotimatkalla oli ihan pakko koukata vielä Vaajakosken ja Pandan tehtaanmyymälän kautta. Eihän sitä nyt vaan voi jättää käymättä kun suunnalla on ja niin oli myös huono-olo taattu kotimatkalle.

torstai 26. toukokuuta 2016

Voihan vappu

Tänä vuonna vapusta ei jäänyt kauheasti kerrottavaa. Jotenkin taas (aina se sama virsi) ei tullut yhtään suunniteltua vappua etukäteen, vaan havahduin koko vappuun vasta samalla viikolla kun vappu jo oli. Toisaalta samapa tuo, ehkä ihan hyvä, ettei mitään suurempia suunnitelmia ollut kun se järkyttävä kurkkukipu iski just edellisenä yönä. Jotenkin automaattisesti luotin, että kurkkukipu menee tietysti hetkessä ohi ja niinpä kaupasta käytiin ostamassa jääkaappi täyteen herkkuja, että vappupäivänä voidan tehdä kunnon herkkubrunssi kotona.


Vappuaattona meidän vapunjuhlinta oli vappupallojen oston lisäksi lähinnä siinä, että käytiin Linnanmäellä alkuillasta muutama tunti pyörimässä ilmaisissa laitteissa ja ravitsevalla illallisella, eli Lintsin makkaraperunoilla. Lintsillä oli myös esiintymässä joku lasten bändi, Rokki-Kokki Duo, mitä käytiin myös muutama biisi kuuntelemassa. Ihan uusi juttu meille tuo, mutta L tykkäsi kun oli tuttuja lauluja. Innostui jopa sen verran, että meni muiden lasten mukana hakemaan nimmareita kun bändi niitä jakoi. Naurettiin vaan J:n kanssa siitä taaenpaa sitä miten hienosti bändin puolelta kaikki pienet fanittajat huomioitiin...tai sitten ei. En ihan tiennyt, että nauraako vai suuttuako kun L ei saanut edes katsetta kun lavalta lätkäistiin vaan tuo kortti käteen mihin oli valmiiksi joku nimmari sutattu, ei vilkastu päin eikä osoitettu korttia ja nimmaria kenellekään, niinkun muutamille muille siinä vieressä. No kortti sai pojalta ihan yhtä paljon huomiota ja kiinnostusta myöhemmin.






Vappupäivänä ei ollut yhtään kiva herätä kauniiseen auringonpaisteeseen, sillä kurkkukipu oli pahentunut ihan hurjasti ja olo heikentynyt. Heti heräämisen jälkeen jo tiesi, että kaikki kivat suunnitelmat brunssista ja ulkoilusta kauniissa auringonpaisteessa voi unohtaa ja pisin mihin minä sängystä matkustin oli kurkkupastillien ja särkylääkkeiden kanssa sohvalle. Laitoin vielä verhot takasin kiinni, koska kiukutti ihan huolella, ettei kunto kestänyt tehdä mitään vaan teki mieli itkeä joka kerta kun joutui nielaisemaan. Vappupäivästä ei siis tänä vuonna jäänyt todellakaan mitään muisteltavaa. Seuraava viikko meni vielä melko pitkälle kurkkukivusta kärsien, mutta onneksi loppuviikkoa kohden olo alkoi helpottamaan ja kurkku kesti nielaista muutakin kun teetä, imeskeltyjä kurkkupastilleja ja jäätelöä. Jeih.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Visiting Stockholm

Huhtikuun lopulla käytiin risteilemässä Tukholmassa ja tällä kertaa reissattiin Siljalla. Alunperin meidän piti lähteä jo kuukautta aikaisemmin laivalle kun siellä olisi esiintynyt Hevisaurus, se oli se alkupeäinen idea koko risteilylle, mutta J oli sillon sairaalassa niin se reissu piti perua mutta saatiin risteilyä onneksi siirrettyä noin kuukaudella eteenpäin.


Hevisaurusta ei enää laivalla ollut mutta Grease-musikaali oli ja sinne varattiin myös heti pöytä, uhmaten jopa sitä 12-vuoden suositusikärajaa. Ihan nappiin ei tosin se meidän pöytävaraus ollut mennyt, vaikka mielestäni hyvin selkeästi sähköpostiviestiin kirjoitin, että mitä halutaan, mutta meidän pöytävaraus oli Siljan puolelta tehty viiniravintolaan, mikä oli mun mielestä melko eksoottinen idea pienen lapsen kanssa ja kun tätä varten vielä buffettia siirrettiin myöhäisempään kattaukseen. No mutta saatiin kuitenkin onneksi pöytä musikaalin seuraamista varten ihan oikeasta paikasta ja oli muuten ihan loistava esitys. Musikaali esitettiin englanniksi, joten poika ei siitä mitään sen puolesta ymmärtänyt mutta tykkäsi ja viihtyi aivan loistavasti aina kun lavalla laulettiin ja tanssittiin, ja varsinkin kun oli vauhtia vähän enemmän. Pojalle oli varmuudeksi laukussa mukana tabletti, mikäli esitys ei kiinnostaisi niin voisi pelata, mutta oli kiva huomata, ettei poika sitä kaivannut koko esityksen aikana. Väliajalla poika pelasi hetken mutta laittoi tabletin pois kun esitys jatkui, ilman kehoitusta. Ja niin oli äidin sydän taas sulaa vahaa, ihana.

Oli kivaa vaihtelua olla pitkästä aikaa taas Siljalla, kun kaikki oli vähän uutta ja erilaista viikkariin verrattuna. Buffetti, kaupat, leikkipaikka ja tietysti myös hytti, vähän jotain uutta ja erilaista, sitä kivaa vaihtelua. Leikkipaikka tuolla Siljalla oli tosi jees, paljon kivaa riehumisesta pallomerestä myös rauhallisempaan leikkimiseen legoilla, ja mikä ehkä meidän pätkästä siisteintä niin pleikkarit. Jos ei poikaa meinannut muuten heti löytää niin yleensä riitti kun vilkaisi sinne pleikkareiden luo ja poika löytyi. Huomaa, että kotona pelaamista on rajattu melko tiukasti kun muualla tilaisuus pitää heti käyttää hyväkseen jos vaan pienikin mahdollisuus on, sekin jo riittää jos pääsee edes seuraamaan muiden pelaamista.

Tukholmaan suunniteltiin päivän ohjelmaksi vain käynti Livrutskammarenissa. Paikka on Ruotsin vanhin museo ja löytyy helposti kuninkaanlinnasta. Isot plussat paikalle on sen helpon sijainnin lisäksi ilmainen sisäänpääsy ja se, että lapset on otettu museossa kivasti huomioon. Muutenkin itse näyttely tuntui kiinnostavan ainakin meidän poikaa, joten uskallan suositella myös muille tuota paikkaa lasten kanssa. Muuten päivän aikana ihasteltiin vanhassa kaupungissa, käytiin syömässä todella herkullinen lounas T.G.I Fridays´ssä ja tietysti käytiin ihastelemassa kauniisti kukkivia kirsikkapuita. Vähän tuo lounas tuolla T.G.I Friday´ssä arvelutti, kun edellisellä kerralla se oli aivan täyssi floppi mutta onneksi nyt järkyttävä nälkä vei epäilyksistä voiton ja uskallettiin mennä, sillä ruoka oli todella herkullista ja onnistunutta.


Shoppailemaan ei tällä reissulla lähdetty ja maista ainoat ostokset taisikin olla Dunkin' Donutsin sixpacki laivalle ravitsevaksi iltapalaksi. En sanoisi, että olisi ollut yhtään huonompi idea, ainakin erittäin makea se oli! Monesti risteilyn jälkeen on fiilis, että olipahan reissu, eikä vähään aikaan tarvita toista mutta tän reissun jälkeen jäi vaan fiilis, että pääsispä pian uudestaan, niin kivaa oli.