Laatuaikaa ja sadepäivän piristystä

Perjantaina lähdettiin ajoissa liikenteeseen, että ehdittiin käydä Lauttasaaressa ja Munkkiniemessä ystävämyynneissä. Tai oikeastaan minä ehdin käydä, pojat odottivat molemmilla kerroilla autossa. No eipä noista kauheasti edes mukaan tarttunut, itselleni löysin Lexingtonin valkoisen lampaanvillasta olevan kaulaliinan ja Polo Ralph Laurenin t-paidan ja pojalle löytyi Timberlandin pipo ja vyö. Eli ei nyt kauheasti hurraamista mutta tulipa kuitenkin käytyä ja olihan nuo kaikki -50%, niin ei huono!

Paras osuus perjantaissa taisi kuitenkin olla se aromaterapia selkähieronta. Tunnin hieronta teki taas niin hyvää ja sai jumiutuneen selän mukavasti auki ja veren kiertämään. Tämän viikon perjantaille onkin vuorostaan varattuna aika kuumakivihierontaan, tiedossa siis taas puolitoista tuntia laatuaikaa ja rentoutumista, parhautta!

Lauantaina vietiinkin pieni mies puolilta päivin hoitoon. J:n täti kun oli jo pitkään toivonut, että saisi meidän pienin miehen luokseen leikkimään, niin nyt vihdoin saatiin tämä toive toteutettua. J:n kanssa molemmat nautittiin tästä "vapaasta" iltapäivästä omilla tavoillamme, J kahvin parissa ja minä partsilla kukkia laittaen ja parveketta siivoten. Ensinnäkin oli aivan ihana saada olla hetki ihan yksin ja kaikessa rauhassa istutella Callunoita ja nyppiä kesäkukista (!!!) kuivia oksia ja kukintoja pois. Ja toiseksi, siis kesäkukat kukkivat vieläkin! On jotenkin hölmöä tehdä talvisia istutuksia kesäkukkien viereen ja asennella vielä jouluvalojakin siihen ympärille. Noh, saa nähdä pysyykö nuo kesäkukat ensi kesään asti parvekkeella kukassa vai meinaako se talvi tulla jossain vaiheessa.

Katottiin lauantaina vielä kaksi leffaa ennen kun haettiin rakkauspakkaus kotiin. (Kyllä, tässä vaiheessa alkoi olla jo ikävä pientä miestä!) Ensin katottiin The Expendables ja siihen perään Himoshoppaajan salaiset unelmat. Ei varmaan vaikea arvata, että kumpi oli kumman valinta? Oli muuten hauskoja leffoja molemmat, sai nauraa, eikä nukahdettu kummassakaan leffassa! :)

 
Eilinen oli tyhmä sadepäivä. Yritettiin vähän käydä takapihalla hiekkalaatikolla mutta ei siitä mitään tullut, kun satoi niin paljon. Tosin ei tuntunut sade haittaavan pientä miestä, huomasikohan edes koko asiaa. Iltapäivällä saatiin päivän piristeeksi kuitenkin ihana ystäväni vuosien takaa käymään. Ei olla nähty varmaan kolmeen neljään vuoteen mutta silti sitä ei tapaamisessa huomannut, vaan tuntui kun oltaisiin viime viikolla viimeksi nähty. Toivottavasti seuraavan kertaan ei kulu yhtä pitkää aikaan vaan oltaisiin jatkossa aktiivisemmin osana toistemme elämää.