keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Palataan ajassa noin kuukausi taaksepäin viikonloppuun kun Lintsi oli vikoja päiviä auki tälle vuodelle. Jostain syystä tää postaus on vaan jäänyt roikkumaan enkä ole sitä saanut tehtyä, vaikka kuvat on niin sanotusti ollu koko ajan valmiina odottamassa. Sillon kuukausi sitten tähän oli varmaan ajatuksissa joku juttu kertoa mutta nyt voin rehellisesti kertoa, ettei mitään muistikuvaa, jotain kuitenkin oli, ihan oikeasti. Joten tää on nyt ehkä enemmänkin periaatteesta tää postaus, koska oon tän sillon joskus aikonut tehdä niin tehdään nyt sitten. Muutenkin noita postauksia tuntuu jäävän tosi paljon odottamaan parempaa hetkeä ja vaan roikkumaan ajatusasteelle. Kuten esimerkiksi niitä Pariisi-postauksia, niitähän olisi vielä muutamia tulossa, kunhan vaan aika riittäisi kaikkeen. Eihän tietysti kukaan muu näistä postaussuunnitelmistani tiedä kun minä itse mutta silti harmittaa kun ideoita ja aiheita postauksille olisi enemmänkin valmiina mutta sitten ei vaan aika ja aina kiinnostus riitä tehdä niitä kaikkia. Tänä vuonna on jostain syystä jäänyt tosi paljon postauskia tekemättä, harmittaa. No, osa sitten tulee näin viiveellä jälkikäteen.


Vikana viikonloppuna kun Lintsi oli auki käytiin siellä kaikkina kolmena päivänä putkeen, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Perjantaina käytiin kuuntelemassa stand-up:ia ja poika pääsi käymään myös muutamassa ilmaisessa laitteessa. Lauantaina sitten käytiin päivällä seuraamassa Maukka ja Väykkä -tarinakonserttia ja taas poika pääsi kiertämään ilmaisia laitteita. Sunnuntaina mentiin vielä alkuillasta Lintsille, jolloin otettiin vikaa kertaa ilo irti ilmaisista laitteista, vähän ihasteltiin valokarnevaaleja, kuunneltiin Sami Saaren ja Elastisen keikkaa ja seurattiin vielä päätös ilotulitukset.


Valokarnevaalit itsessään ei tänä vuonna oikein innostaneet, ihan hienot mut jotenkin vähän vaisut. Mutta se mikä yllätti oli se ilotulitus, se oli upea. Ilotulitus oli makeesti järjestetty, kun pauke kuului hauskasti rytmissä ja kesti vielä yllättävän pitkään. Vois sanoa, että tuo ilotulitus oli parempi kun mitä monesti uutenavuotena on nähnyt. Päätösiltana myös Sami Saari ja Elastinen oli kiva kuunnella, loistavia molemmat, eikä se tihkusadekaan edes häirinnyt.

Mums!
Liian suuri houkutus ohitettavaksi

Kiitos Linnanmäki kivasta kesästä ja kivoista muistoista tältä vuodelta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti