sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Kadonnut ystävyys

Nuorempana kun luvattiin, että ollaan ystäviä ikuisesti, niin siihen luotti ja uskoi ihan täysin. Sitä ei välttämättä tarvinnut edes sanoa, se vaan tuntui niin luonnolliselta ja itsestäänselvältä että ystävyys kestää ja pysyy, vaikka mitä tapahtuisi. Ikävä kyllä niin ei aina tapahdu, vaikka miten siihen haluaa uskoa ja luottaa, ja vaikka sen eteen yrittäisi myös tehdä töitä.

Kuva: weheartit.com

J:n onnettomuudesta tuli kesän lopulla kuluneeksi kymmenen vuotta. Sillon kymmenen vuotta sitten vannottiin kyynel silmäkulmassa, ettei ystävyys muutu toisen vamman myötä, luvattiin olla siinä tukena ja apuna samalla tavalla kuin aina ennenkin. Silloin uskottiin siihen, ettei pyörätuoli muuta mitään, ei miestä eikä ystävyyttä. Mutta nyt kymmenen vuoden jälkeen voi sanoa, että se muutti kaiken. Oli ehkä lapsellista uskoa, etteikö pyörätuoli muuttaisi, tottakai se muuttaa ihmistä, koko arki ja elämä muuttuu. Niin muuttui myös suhteet ystäviin, todella harva ystävä todellisuudessa jäi. Vaikka ystävät muuttuu ja voi vaihtua muutenkin elämän ja vuosien myötä, niin tuntuu todella pahalta huomata niin monien ystävien kadonneen. Ennen oltiin jatkuvasti porukalla ja tehtiin yhdessä, nyt se porukka jatkaa omillaan ja moikataan jos tavataan. On raskasta huomata ystävien ihan oikeasti kadonneen ja todella raskasta myöntää se asia ääneen ja itselleen. Vaikka vuosien ja pyörätuolin myötä on tullut paljon uusia kavereita ja ystäviä, niin silti välillä on ikävä myös niitä vanhoja ystäviä ja niitä yhteisiä hetkiä ja tekemisiä.

Kuva: weheartit.com

8 kommenttia:

  1. Just tänään mietin ittekseni tota samaa asiaa että kaverit,ja läheiset kaverit on kadonneet,yksiki kaveri jonkaa kaa ollan oltu joka päivä tekemisissä ei enää vastaa viesteihin ei puheluih ja tuntuu ikävältä :/..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi harmillista :/ Toivottavasti selviää syy välien viilenemiseen ja saatte asiat kuntoon.

      Poista
    2. Joo näin on,kyseellä kaverillä olis ensi viikolla nimipäivät ja tapana lähettä korttin postin kautta,aattelin jos lähettääs nykki mutta kattoko tuleeko kiitoskortti viestii niinku yleensä tullu...

      Poista
    3. Oon ihan unohtanu kysyä, että laitoitko kortin ystävälle? Saitko vastauksen?

      Poista
  2. No, te ainakin olette todellisia ystäviä miehenne kanssa toisillenne!
    Koettelemukset muuttavat ihmistä, sitä on joidenkin vaan mahdoton ymmärtää. Välillä tuntuu, että ihmiset eivät vaan kestä nähdä huonoja aikoja, pelkäävät, että tarttuu suunnilleen. Eivät osaa suhtautua toisten vaikeuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Ei tuollaisista muutoksista kukaan voi jatkaa entisellään eteenpäin. Monelle tuntuu myös olevan vaikea ymmärtää, että vaikka joissain asioissa/paikoissa/tilanteissa voi tarvita apua tai enemmän vaivaa niin ei se silti tee asioista mahdottomia. Tuntuu, että monille se on vaan helpompi antaa olla kun nähdä edes pieni vaiva.

      Poista
  3. Onneksi teillä on toisenne! ♥

    Mutta ymmärrän.. :/ Noin se jotenkin tuppaa käymään.. Omatkin ystävät ovat tiesmissä kateissa. Pari onneksi on, hekin vaan elävät elämäänsä niin eri vaiheessa.. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3

      Ystävien katoaminen taitaakin olla yleisempi vaiva kun mitä osasin kuvitella :/

      Poista