Tukholmassa risteillen ja shoppaillen

Alkuviikosta käytiin taas Tukhomassa risteillen. Viikkarilta kun sai ilmaisia risteilyitä, niin lähdettiin sitten kaveria moikkaamaan. Alunperin meidän tarkotus oli mennä jo aikaisemmin alennusmyynteihin Tukholmaan, mutta J:n sairastelun takia jouduttiin lykkäämään käyntiä.

Reissussa oli ihan hauskaa, aika laivalla ja maissa meni vaan niin älyttömän nopeasti. Tuntuu, että laivalla ei ehditty muuta tehdä kun syödä, olla leikkihuoneessa ja välillä poiketa kaupassa ostoksilla, mutta toisaalta mitäpä muutakaan siellä olisi tehnyt?

Parhautta (J:ltä opittu sana) laivalla oli mummot, joista toinen pelasi rahapelejä ja toinen istui vieressä ja kutoi. Nämä samaiset mammat istuivat molempiin suuntiin mennessä saman pelikoneen ääressä lähes koko illan. Heh, hauskoja. Parhautta oli tietysti myös nähdä miten pienimies nautti kun sai leikkihuoneessa ja pallomeressä leikkiä. Tällä kertaa uskallettiin jo laskea pallomeren liukumäestä ja vielä ihan itsekseen, hurjaa.

Sitten toista ääripäätä edustivat ne lapset leikkihuoneessa, ei tietysti kaikki mutta se iso ryhmä heistä. Tarkoitus ei ole nyt kuulostaa rasistiselta, mutta näiden ulkomaalaisten lapset kun eivät osanneet ottaa yhtään muita, pienempiä, lapsia huomioon, eikä noudattaa leikkihuoneen sääntöjä. Ei ollut kiva kieltää omalta pojalta leikkihuoneeseen tai pallomereen menoa sen takia, että isommat lapset siellä riehuivat aivan päättömästi, eikä kukaan ollut heitä komentamassa ja vahtimassa. Itse kun heille muutaman kerran huomautin, että varoisivat pienempiä lapsia (siis muitakin kun omaani) niin viesti unohtui jo silmänräpäytyksen jälkeen ja hullu huutaminen ja riehuminen jatkui. Raivostuttavaa oli myös se, ettei leikkihuoneen säännöt koskeneet lasten kanssa olleita mummoja/isovanhempia ollenkaan. Mummot saivat liikkua leikkihuoneessa korkokengissä ja nauttia eväitään, vaikka seinillä näistä oli isot kiellot. Ei ole kiva kitistä tällaisita asioista, mutta miksi näin pienet asiat ovat niin vaikeita noudattaa ja millaista esimerkkiä nämä isovanhemmat lapsille näyttävät?

Reissusta ostettiin J:n kanssa itsellemme OnePiece:t ja oon niin ihastunut tähän omaani, tää on niin mukava päällä. Piti testata laivallakin heti kun hyttiin päästiin ja kotiin tulon jälkeen en ole kotona muuta pitänytkään. Tää on vielä tosi lämmin eli loistava näihin kylmiin ilmoihin. Laivalta matkaan tarttui vielä uudet Ralph Laurenin aurinkolasit ja Fred Perryn kassi. Laittelen niistä kuvia myöhemmin. Poika sai reissusta aika hurjasti leluja, kun hajamielinen äiti unohti ottaa pojan unilelut kotoota mukaan, niin tilanne korjattiin pehmolelukoiranpennulla, minkä poika sai itse valita kaupasta. Koiran lisäksi matkaan tarttui vielä kaksi uutta autoa, hih.

Kulttuuria ja kahvia

Tänä viikonloppuna Suomi on saanut uuden presidentin ja uuden SM-baristan. Ja näitä barista-skaboja oltiin siis ihan paikan päällä seuraamassa Kluuvissa. Ehdittiin J:n kanssa paikalle kun puolet kilpailijoista olivat jo ehtineet kisasuorituksensa tehdä mutta kuitenkin ehdittiin vielä nämä kolme nähdä. Ja nähtiinkin sitten sopivasti nämä kärkikolmikkoon sijoittuneet baristat.

Itse en osaa tapahtumaa tai niitä itse skaboja lähteä kauheasti arvostelemaan kun ensimmäistä kertaa olin tuolla mukana ja seuraamassa, mutta mitä kuulin järjestäjiltä ja kilpailun tuomarilta niin taso oli skabassa kova ja tapahtuma oli järjestäjille positiivinen kokemus ja väkeä oli yli odotusten. Tapahtuma oli selkeästi kahviammattilaisten kerman näyttäytymis- ja kohtaamispaikka, vaikka oli sinne tänä vuonna tainnut eksyä myös muitakin paikalle. Käsitykseni mukaan, aikaisemmin kisat ovat järjestetty enemmänkin kahviammattilaisten ja harrastajien keskuudessa, eikä niitä ole kauheasti mainostettu, toisin kuin tänä vuonna. Tapahtuma oli myös osana designpääkaupunkiviikonloppua.

Finalistit 2012

Victoria Nuottanen julistaa voittajaksi Joona Suomisen Turusta

Kärkikolmikko poseeraa (Kalle Freece (2), Joona Suominen (1) ja Milla Vainikainen (3))

Järjestäjille siis kiitos hienosta tapahtumasta. Jatkoon sellainen vinkki, että kahvin lisäksi tarjolle paremmin ihan vain vettä, sitä tuntui moni siellä kaipaavan.

Kiitos Johan&Nyströmin Larille jääteestä, oli hyvää!

Kisojen jälkeen käytiin J:n kanssa vielä Senaatintorilla ihmettelemässä jäälyhtyjä. Senaatintorilla oli siis myös designpääkaupunkiviikonlopun tapahtuma Wonderwater Frozen Lights – Jäälyhdyt syttyvät. Ja täytyy myöntää, että olin aika pettynyt tuohon tapahtumaan tai lähinnä sen pieneyteen. Voi toki olla, että tähän pettymykseeni vaikutti myös väsymys, kova pakkanen ja lumisade, takana oli kuitenkin jo pitkä päivä. Tapahtumalla oli tarkoitus myös herätellä ihmisiä miettimään vedenkulutusta ja vesijalanjäljen merkitystä, mutta minun kohdallani ainakaan tuo ei oikein onnistunut. Paikalle oli pystytetty teltta, mistä olisi varmastikin saanut lisää tietoa näistä aiheista mutta emme pistäytyneet sieltä, vaan jatkoimme matkaa autolle lämmittelemään.

Tämä viikonloppu on siis sisältänyt paljon kulttuuria, kun tähän vielä lisää sunnuntailta presidentinvaalit ja äänestyksen. Me ei siis käyty äänestämässä ennakkoon vaan jätettiin äänestys ihan tarkotuksella vaalipäivälle, jotta saadaan tähän päivään kunnon vaalitunnelmaa.

Kulttuurin lisäksi tähän viikonloppuun saatiin vielä mahdutettua hieman mukavaa kahvittelua ihanien tyttöjen kanssa. Kiitos I&I tarjottavista (se mustikkarahkapiirakka oli tosi hyvää) ja ihanasta seurasta. Erityiskiitos pienemmälle I:lle kun jaksoi leikittää meidän pientämiestä. <3

J:llä on muuten omassa blogissaan enemmän juttua tuolta barista-kisoista ja muutenkin juttua lisää koko viikonlopulta. J:n blogiin pääsee tästä.

Järkyttävä ajokeli ja ruuhka

Aamulla oli aikamoinen yllätys kun katsoi ikkunasta ulos ja näki sen lumen määrän mitä oli satanut ja koko ajan satoi lisää. Toisaalta näky oli myös aika kaunis, kun ympärillä oli paksu valkoinen lumikerros niin pehmoisen näköistä pakkaslunta.

Kerrankin oltiin lähdössä hyvissä ajoin liikkelle ja omasta mielestämme varauduttu keliin hyvin, oli nimittäin varoituksia ruuhkasta ja heikentyneestä ajokelistä. Mutta se todellisuus tien päällä oli jotain niin paljon hurjempaa kun oltiin osattu kuvitella, ruuhkat oli ihan järkyttäviä. Ensin soitin matkalta hierojalle, että ollaan nyt tultu yhtä kilometriä puolituntia, joten myöhästyn hieman mutta olen tulossa. Siinä vaiheessa kun oltiin edetty alle kolme kilsaa ja aikaa oli mennyt jo tunti, niin soitin, etten taida ehtiä ollenkaan. Koska liikkelle oli lähdetty niin mentiin sitten vaan vanhempieni luokse käymään, sinne poikien piti alunperin mennä siksi aikaa kun minulla olisi ollut hieronta. Tehtiin kaksi tuntia matkaa, kun normaalisti matka taittuu reilussa vartissa. Mutta pääasia kuitenkin, että päästiin ehjänä perille, eikä jouduttu niihin järkyttäviin kolarisumiin mitä siinä matkan varrella oli ja mitä jouduttiin kiertelemään.

Ihana äiti oli tehnyt meitä varten pannaria, joten siinä sitten vähän herkuteltiin kahvin kanssa. Päästiin myös ulos leikkimään lumella ja pienimies pääsi vähän pulkkailemaankin. Oli ihanan raikas ilma olla ulkona, eikä kylmyys tuntunut yhtään.

Saa nähdä miten huomenna aamulla pääsee aamulla liikkelle, kun lumen tulo vaan jatkuu ja jatkuu. Huomenna olisi nimittäin tarkoitus viedä pienimies aamupäivällä J:n tädille hoitoon ja meidän olisi tarkoitus mennä seurailemaan Vuoden Barista 2012 -skaboja stadiin Kluuviin. Kuten ehkä arvata saattaa, tämä idea ei ole minulta lähtöisin mutta uskon, että päivästä voi tulla ihan hauska. Alkuillasta olisi vielä tarkoitus käydä Senaatintorilla vilkaisemassa sytytettyjä jäälyhtyjä, kun siellä on Designpääkaupunkiviikonlopun tapahtumana Wonderwater Frozen Lights - Jäälyhdyt syttyvät -tapahtuma.

Typerä pakkanen, ihanat paketit

Tänään on tainnut olla tämän talven eka päivä kun oon kironnu tota pakkasta ihan oikeasti ja kun oon tosissani palellu. En olis tänäänkään hermostunut tähän pakkaseen, jos meidän auto olis aamupäivällä lähtenyt käyntiin kun oltiin muskariin lähdössä mutta kun ei. Onneks pihalla oli ystävällisiä setiä, jotka auttoivat ja saatiin autoon virtaa ja auto liikkeelle, muskariin ei tosin ehditty.

Tänään sain kuitenkin haettua postiin tulleet paketit. Nellyltä tilasin ihanan ruskean toppatakin ja Espritiltä tuli hieman muita vaatteita itselleni ja pojalle.

Oon niin tyytyväinen kaikkiin tilauksiin, eikä mitään tarvitse edes palauttaa tai vaihtaa, kivaa. Tosin katselin heti, että Espritin alessa olisi vielä kivannäköinen takki pojalle, minkä ehkä joudun tilaamaan, hih. Vai mitä ootte mieltä?

Tänään oli taas uintia ja uinnin jälkeen olo on ollut tosi väsynyt. Uimassa on kyllä kiva pojan kanssa käydä kun se kehitys siellä vedessä on ollut niin huimaa ja nykyään en joudu poikaa kannattelemaan ihan sitä koko puolta tuntia mikä ollaan altaassa. Pojasta ehdottomasti parasta tällä hetkellä tuntuu olevan penkiltä veteen hyppääminen ja itsenäisesti pintaan nouseminen. Pinnalla käydään vain äidin sylissä kääntymässä ja sitten kiivetään takaisin tuolille ja uusi hyppy veteen sukelluksiin. On vielä kiva kun ohjaajatkin ovat huomanneet pojan kehityksen pintaan nousun kanssa. Myös jalat polskivat nykyään kovasti ja kädetkin ovat alkaneet tekemään jo uintiliikkeitä. Selällään kelluminen on aika tuskaista, eikä siihen oikein suostuta, siinähän pitää kuitenkin olla aikas paikallaan ja rauhallisesti, ihan hullua.

Tänäänkin täällä herkuteltiin vielä kalapainotteisesti. Eilistä salaattia oli vielä hieman jäljellä ja siihen seuraksi tehtiin lämpöisenä ruokana uunilohta ja perunamuussia. Uunilohi laitettiin vielä kolmenjuustonkermapedillä, nam! En tiedä mikä kalansyöntikausi nyt on menossa mutta tuntuu, etten kyllästy siihen ollenkaan. Toivottavasti ei kyllästy muutkaan perheessä, sillä kaapissa on vielä reilu puoli kiloa lohta jäljellä odottaen valmistusta.

Pahoittelut huonolaatuisesta kuvasta, oli vaan niin nälkä ettei pystynyt keskittymään kuvaamiseen ;)

Herkkuja ja uutta teetä

Toissa iltana herkuteltiin J:n kanssa loimulohileivillä ja uudella Sleep Easy-teellä. Mielestäni maku oli teessä hieman appelsiininen ja huomattavasti miedompi kuin puhdistusteessä. Mutta tykkäsin siis teestä ja voisin juoda sitä ihan ilman avun tarvetta unen saantiin.

Eilen anoppi kävi pitkästä aikaa kyläilemässä ja leikkimässä pienen pojanpoikansa kanssa. Poika oli päikkäreillä kun mummo oli tullut kylään, heräilyn ja hetken ujostelun jälkeen mummoa juoksutettiin  jo ympäri kämppää ja kaikki mahdollinen esiteltiin.

Haluttiin tarjota jotain pientä syötävää vieraallemme ja tehtiinkin salaattia ja siihen kaikkia lisukkeita itse lisäiltäväksi. Oli ihanan raikasta herkutella salaatilla minne joukkoon sai vesimeloonia, lämminsavulohta, ananasta, raejuustoa, tonnikalaa ja muitakin herkkuja. Käytiin pöydässä niin nopeasti herkkuihin kiinni, etten tajunnut ottaa kuvaa tarjottavista. Jälkkäriksi syötiin taas itsetehtyjä viinereitä, nam.

Viime päivinä on ehditty myös käymään alennusmyynneissä ja on löydetty kotiin niin koristetyynyjä kuin sitten löysin itselleni hieman vaatteita ja kengät. Kaiken huipuksi vielä postiin on saapunut muutama paketti missä olisi äidille ja pojalle hieman vaatteita ja äidille vielä myös talvitakki sovitukseen. Mutta katsotaan jos palaan näihin uusiin vaatteisiin ja ostoksiin vielä kun olen paketit saanut haettua postista.

Pirteää torstaita kaikille! :)

Reippaillen Jääpuistoon ja uutta teetä

Oon jo pitkään halunnu mennä käymään Rautatieaseman Jääpuistossa, kahvilla. Tänään sitten pojan kanssa reippailtiin keskustaan ja käytiin siinä Jääpuiston Robert´s Coffee:ssa kahvilla. Iltapäivällä kahvilassa ja jäällä oli hiljasta mutta koko ajan luistelemaan tuntui tulevan lisää väkeä. Siinä sisältä lämpimästä seuraillessa alkoi itsenikin tehdä mieli luistelemaan, joten täytyy vissiin puhua joku kavereista ympäri ja lähteä kokeilemaan. En edes muista millon viimeksi olen ollut luistelemassa tai pitänyt luistimia jalassa, joten näky voi olla aika huvittava ja horjuva. Saa nähdä ehdinkö jo tänä talvena kokeilemaan vai mennäänkö sitten ensi vuonna pojan kanssa yhdessä. Vapaaehtoisia? :)

Kahvi ei ollut tuolla mitään kauhean kehuttavaa, mutta kuitenkin ihan juotavaa suodatinkahvia. En olisi muuten ottanut suodatinkahvia mutta ulkona oli iso kyltti missä oli tarjous "Kahvi ja korvapuusti 3€", no kyllä kiitos! Tälläkin kertaa muuten pulla oli hyvää, siitä pisteet. Tosin pulla oli jotenkin niin iso ja täyttävä, että puolikas olisi riittänyt hyvin. Poika auttoikin äitiä pullan kanssa, niin kilttiä.

Tuli kyllä tosi hyvä olo tuosta ulkoilusta, ihanan raikas talvisää. Kaupungista kun lähdettiin kävelemään takaisin kotiin päin niin mittari näytti -7 ja hetken päästä Hakaniemessä oli mittarissa -8. Pysähdyttiin pikaisesti siinä kaupassa ja kun matka jatkui niin mittarissa oli jo -9. Ei kyllä olisi uskonut, ei tuntunut yhtään niin kylmältä. Kävellessä muuten tuli kuuma mutta pipo olis ollu aika pop, onneks sentään oli huppu.

Ruokakaupasta tarttui matkaan pari pakettia teetä, luomuteetä. Olin nähnyt Ruohonjuuren mainoksissa Clipperin Sleep Easy-iltateetä ja saman valmistajan Detox-teetä ja nyt yllätyksekseni löysin nämä molemmat Hakaniemen S-marketista. Heti testiin lähti tuo puhdistava Detox-tee. Tee ei ole pahaa mutta ei siitä taida suosikkianikaan tulla, aika vadelmainen tuoksu ja maku. Ja itseasiassa värikin on aika vadelmainen. Tänä iltana en taida kaivata apua unen saantiin teestä, joten tuon Sleep Easy-teen testaus jää toiseen iltaan.

Kotkassa käymässä

Eilen käytiin kummitytön synttäreillä Kotkassa. Siellä sain talon emännältä aivan loistavan, helpon ja herkullisen idean valmistaa nopeasti itse viinereitä. Tänään tietysti herkkupyllynä jo piti kokeilla näitä. Tulos ei ollut niin kaunista kun olisi voinut toivoa, mutta teinkin nopeasti vain testiksi ja maku kuitenkin oli erittäin hyvä. Tosin ensi kerralla täytyy hieman aikaisemmin napata uunista pois.

Ajokeli oli eilen aivan ihana, kirkas auringon paiste ja kunnon talvinen maisema. Autosta yritinkin napsia joitain kuvia niistä kauniista lumisista ja aurinkoisista maisemista, mutta eihän kuvat sitä todellisuutta kerro. Varsinkin kun ne kuvat on siis otettu pokkarilla ja vauhdissa.

Kotkan reissut on aina vähän raskaita kun päiväseltään vaan poiketaan, mutta toisaalta kun näitä ystäviä sen verran harvoin näkee, niin ei se haittaa vaikka päivästä tuleekin pitkä. Eilen tosiaan kummitytön villien synttäreiden jälkeen nähtiin vielä yhtä ihanaa ystävää, joka on myös meidän pojan kummitäti ja käytiin hänen kanssaan syöpöttelemässä.

Leevi keskittyy kummitädin puhelimen sekottamiseen :)

Nyt taas pitää katsella kalentereita, että millon seuraavan kerran ehditään nähdä. Toivottavasti mahdollisimman pian. Ja tämä koskee molempia, meidän kummityttöä perheineen sekä meidän pojan kummitätiä.

Kotkan reissulla ekaa kertaa nämä korvikset käytössä ja ihastuin näihin ihan kunnolla