tiistai 15. marraskuuta 2011

Hauskasti paluu 80-luvulle ja kälätystä

Ihanaa, vaikka toisaalta hieman hölmön kuuloista on sanoa, että olipas turha käynti tänään lastenklinikalla. Käytiin näyttämässä pienen miehen nivusta kun siellä on jotain mikä aiheuttaa kipua pienelle miehelle. Täysin ei selvinnyt mikä siellä on mutta lääkäriä suoraan lainatakseni mitään kirurgisesti operoitavaa siellä ei ole. Ja hyvä näin, jatketaan seuraamalla tilannetta.

Muutamia huomioita kuitenkin tältä päivältä liittyen lapsukaisiin ja heidän vanhempiin. Tarkoitus ei ole lähteä arvostelemaan muita tai mitenkään väittää, että itse osaisin asiat paremmin tai oikeammin hoitaa mutta jotain mikä herätti huomioni. Ensimmäisenä silmiin pisti lastenklinikoiden pihalla kun pariskunta kantoi pienen vauvansa kantokopassa autoon, väsyneen ja huolestuneen näköisinä. Lapsi kun oli autossa, vanhemmat pistivät tupakaksi ja vilkuttelivat vain ikkunan läpi lapselle. Tuntui jotenkin hurjalta. Itsehän lopetin tupakoinnin juuri ennen raskautta. En sano, että se helppoa olisi ollut mutta minulle se oli itsestäänselvyys, että ennen raskautta lopetan. Mieli kyllä tekisi vieläkin aina välillä tupakkaa, varsinkin silloin kun pinna on kireällä mutta kyllä ne mielihalut häviää kun tuota pientä riiviötä katselee.

Pahaa cappuccinoa Cafe Ursulassa. Ja huom! tilasin pojalle vain YHDEN pallon jäätelöä, hmmm..
Toinen asia mikä tänään herätti huomion, oli kotiäitien kerääntyminen kaivariin Cafe Ursulaan ja se jumalaton kälätys ja kovaan ääneen puhuminen, niin että lähes koko ravintola kuuli naisten jutut. Aiheina olivat mm. sopiiko oikea joulukuusi lapsiperheeseen, paljonko kenelläkin on asuinneliöitä ja myös sovittiin ja suunniteltiin muita tapaamisia ja kuka kenenkin kanssa menee kävelylle ja kahville. En sitten tiedä, olivatko naiset paikallisia vaiko kerääntyneet ympäri lähikuntia mutta jotenkin heidän tyylistään olla ja puhua, mieleeni tuli mm. O.C:n täydelliset naiset ja muut vastaavat. Olihan se huvittavaa ja viihdyttävää heitä kuunnella ja seurata mutta ei heillä käytöstapoja tuntunut juurikaan olevan.

On vielä pakko hieman "kehua", että takana on aivan ihana viikonloppu. Oli todella ihana nähdä pitkästä aikaa ihanaa ystävääni, joka on myös meidän pienen pojun kummitäti. Ja oli ihana huomata miten hyvin poika viihtyi kummitätinsä kanssa, eikä turhia ujostellut vaikka aika harvoin nähdään.

Lauantaina käytiin vielä aikuisten kesken Kaapelilla katsomassa aivan mahtavaa pikkujoulushowta, "Paluu 80-luvulle". Show oli hauska ja kaksituntinen meni nopeasti, vaikka se pitikin seistä. Jopa näin 80-luvun puolivälissä syntyneelle lähes kaikki jutut oli tuttuja, vaikkakin muutama juttu meni kyllä ohi korkealta ja kovaa. Parastahan tällaisessa showssa on kun näyttelijöiden pokka pettää kesken kaiken, se saa tuntemaan, etteivät tekijät ole leipääntyneet hommaansa ja vedä esitystä vain läpi kässärin mukaan. Yllätyin showssa Mikko Nousiaisen laulutaidoista, poikahan on hyvä! ;) Showsta ja sen tähtinäyttelijöistä/solisteista ja muusikoista lisää tapahtuman omilta sivuilta www.paluu80.com tai J:n blogista täältä.

Kiitos kuvan ruutupaitaiselle herralle viihdyttävistä tanssimuuveista, ihan parhautta! Antoi mukavan "lisämausteen" jo muutenkin hauskalle showlle! :D
Ja pahoittelut, että kuvat ovat hieman heikkolaatuisia mutta pokkarilla ei tällä kertaa parempaan pystynyt (lavan valot ja Kaapelin savuisuus hieman hankaloittivat amatöörikuvaajan urakkaa!). Ja ystävällinen herra kuvaaja on sijoittunut mukavasti keskelle lavan eteen, jotta varmasti pääsi kuviin mukaan, nice!

Loppuun vielä kuva tämän illan iltapalasta. NAM!


Hyvää yötä <3

perjantai 11. marraskuuta 2011

Messuilla eläimiä silittämässä

Heti alkuun täytyy kehua, että se omenapiirakka oli ihan super hyvää! Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan jos tuollaiset piirakat maistuu!

Viikolla oli muutamana päivänä aivan ihana ulkoiluilma ja keskiviikkona ehdittiinkin olla muutama tunti pihalla, leikkipuistossa ja sitten kahvilla istuskellessa. Pieni mies muuten laski keskiviikkona ensimmäistä kertaa pienestä liukumäestä ylhäältä asti aivan itsekseen, hurjaa.
 
Oli sillon aamupäivällä liukumäen pinta paikoitellen vielä jäähileessä ja maakin oli paikoitellen yön jäljiltä valkoisessa huurteessa eli talvi on siis tulossa. Jee! Sen verran viileä ulkona myös oli, että kuumakivihieronta oli ihan mieluisaa lämmittelyä. Tällä kertaa vaan jotenkin tuntui, etten rentoutunut yhtä hyvin kuin aikaisemmalla kerralla, eikä niska ja yläselkäkään rentoutunut aivan halutulla tavalla.


Kävin muuten ostamassa ne shortsit. Jouduin käymään H&M:llä palauttamassa yhden villapaidan niin siinä samalla sitten tarttui shortsit matkaani. Ja jotenkin kummassa myös yksi kaulahuivi eksyi kanssani kassalle. Liina onkin nyt ihan ehdoton suosikkini, ihanan pehmoinen ja aivan ihanat värit.

Tänään vietettiin iltapäivä messukeskuksessa eläimiä ihmettelemässä ja loppuillasta käytiin vielä pyörähtämässä Outlet expon puolella.


Tytöt oli tosi taitavia kun voimistelivat liikkuvan hevosen selässä!







En tiedä kumpi oli enemmän innoissaan eläimistä, äiti vai poika mutta kivaa siis oli ja päästiin silittelemäänkin joitain elukoita.




Messuilla oli myös pieni osasto turkiseläimillä. Ja en nyt ota mitään kantaa noihin turkistarhauksiin mutta kyllä tuossa ainakin teki pahaa katsoa miten pienissä tiloissa ja jotenkin epämiellyttävissä häkeissä eläimet olivat. Osastolla ollut mies myös ystävällisesti tarjoutui avaamaan minulle häkkien ovia, jotta voisin kuvata eläimiä paremmin mutta raukkaparat olivat niin säikkyjä, että pinkoivat heti karkuun ja säpsähtelivät sitä häkin oven ääntä. Asia jäi hieman vaivaamaan mieltäni ja arveluttamaan. Mutta mutta, kyllä ne turkiseläimet olivat niin pehmoisen näköisiä, että olisin niin mielelläni ottanut syliin ja halinut niitä.


Nyt rauhoittamaan ja rentoutumaan perjantai-iltaan, voisi vaikka hieman glögiä lämmittää. Huomenna on tiedossa taas kiva päivä kun saadaan ihana vieras Kotkasta ja mennään illalla harrastamaan hieman kulttuuria.
Joten ihanaa viikonloppua kaikille ja super ihanaa isänpäivää kaikille isukeille, erityisesti tietysti omalle isälle ja meidän pienen isukille tänne saman katon alle! <3

PS. Tänään tulee pojalla kaksi kuukautta täyteen ilman tuttia, jippii!! :D

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Iltamyöhällä omppupiirakkaa

Tänään (tiistai) löytyi Kanelitytön kakkuparatiisista ihana resepti Vaniljarahka-omenapiirakalle, joten eihän se muu auttanut kuin kauppaan ostamaan tarvikkeita ja leipomaan. Pienen miehen liikuntakerhon ja muiden päivän menojen takia leipominen venyi myöhään illalle mutta pääasia että omppupiirakka on nyt valmista.

Tässä vielä kuvaa piirakasta ennen uunia ja uunin jälkeen. Esteettisesti omppujen asettelu ei nyt ehkä ole parasta mahdollista mutta toivotaan ettei se makuun vaikuta. ;)


Ja resepti löytyy muuten täältä Kanelitytön kakkuparatiisi blogista. Siellä tuntui olevan hurjasti kaikkia ihania reseptejä, joita täytyy vielä testailla.

Tänään tuli pitkästä aikaa käytyä H&M:llä, niin että katselin muutakin kuin vain lastenvaatteita. Silmiini osui siellä yhdet ihanat shortsit, hieman kuvan tyyliset, mielestäni ei kuitenkaan ihan samaiset ole. En vielä shortseja mukaani napannut, kun mietin kuinka paljon niitä tulisin käyttäään. Ei nimittäin ehkä hirveän suosittuja/yleisiä/käytännöllisiä kotiäidin vaatteita mutta olishan noi aika kivat paksujen sukkiksien tai legginsejen kanssa. Vai mitä ootte meiltä, kannattaako?
 

Nyt kuitenkin nukkumaan, sillä huomenna aikainen herätys ja leikkipuiston kautta kahvittelemaan ja sitten äiti nautiskelemaan jälleen puolentoista tunnin kuumakivihierontaan.
Hyvää yötä <3
 

maanantai 7. marraskuuta 2011

Pyhäinpäivä ja eläimiä katsomassa

Pyhäinpäivä meni meidän osalta hautausmaalla käydessä kun vietiin ystävien haudoille kynttilät. Käytiin ensimmäistä kertaa näillä haudoilla ja vaikka se olikin aika kova paikka, niin silti käynnistä jäi hyvä mieli.
Illalla kävin vielä viemässä ukin haudalle kynttilän äitini ja tätini kanssa. Hautausmaalla oli muuten uskomattoman kaunista, kun oli aivan pilkkopimeää vain kynttilät valaisivat koko aluetta. Ja joo, olihan siellä myös hieman pelottavaakin! Pikkumiestä taisi myös hieman pimeys jännittää vaikka reippaana hän mukana olikin ja katseli ihmeissään niitä lukuisia kynttilöitä ympärillä. Ja ei, en ollut niin fiksu, että olisin tajunnut ottaa hautausmaalta kuvaa näyttääkseni tätä kaunista kynttilöiden paljoutta.

Eilen lähdettiin liikkeelle tarkoituksena mennä katselemaan eläimiä Haltialan tilalle. Ensinnäkin pieni mies nukahti lähes heti autoon kun lähdettiin liikkeelle, joten ei kauhean lupaava aloitus päivän retkelle. Noh, ehdittiin hoitaa ruokakauppa siinä välillä kun pieni mies veti päikkäreitä. Haltialaan kun päästiin alkoi olla jo hieman hämärää mutta meidän pientä se ei haitannut vaan poju oli täynnä virtaa. Eläimiä ei nyt juurikaan päästy näkemään, kun ne oli jossain pidemmällä laitumilla mutta jotain sentään nähtiin.

Vaikka hieman kyllä alkoi tuntua siltä, että myös se pelkkä leikkipaikka olisi riittänyt meidän pienelle.

Kotimatkalla haettiin vielä kissa kotiin hoidosta, kun oli risteilyn ajan mummilassa hoidossa. Ihanaa olla taas kotona kun on koko perhe kasassa <3

perjantai 4. marraskuuta 2011

Terveisiä Tukholmasta!

Melkein on viikko ehtinyt vierähtämään viime postauksesta. Tarkoitus oli alkuviikosta jotain kirjoitella ennen kun lähdettiin Ruotsissa käymään mutta ylläri ylläri aikaa ei ollut yhtään ylimääräistä sekunttia niin postaus jäi.

Tiistaina lähdettiin siis risteilemään Tukholmaan päin. Mitään erityistä asiaa ei laivalle tai ruotsiin ollut, lähdettiin vain ystävää moikkaamaan tukholmaan ja laivalle herkuttelmaan kun hytti saatiin lähes ilmaiseksi. Menomatkalla käytiinkin buffetissa syömässä ja vaikka se tarjonta ei ehkä mitää gourmeta ole, niin kyllä oli masut taas niin täynnä sinä iltana. Ja mikä tärkeintä niin pieni mieskin sai masun täyteen seisovassa pöydässä ja suurinta herkkua oli selvästikin nakit ja lihapullat, ruotsalainen maito ei taas maistunut ollenkaan.


Pienelle miehelle laivalla oli aikas paljon kaikkea uutta ja jännää, kuten pallomeri ja isot maskotit Ville Viikinki ja Smurffi. Pallomeressä oli ihan kivaa mutta Ville Viikingin ja Smurffin tapaaminen oli jo todella jännää, niitä suostuttiin seurailemaan vain matkan päästä. Myös paluumatkalla hankittu tatuointi oli aika jännittävää, joku voisi jopa väittää että pelottavaa.

Hah, toi pallomeren ikäraja, pitää olla vähintään 0 vuotta, just just.



Syömisen lisäksi matkalla juotiin kahvia. Noh, laivalla se kahvi on mitä on, sai sillä aamun käyntiin. Kunnon aamukahvit käytiin juomassa samaisessa kahvilassa keskustassa, missä on käyty jo useampina viime kertoina, Helmer´s caféssa. Paikka on aivan ihanan pieni ja tunnelmallinen ja siellä on tiskillä aina herkkuja vaikka kuinka paljon. Tällä kertaa kahvi ei ollut niin kovin kehuttavaa mutta se tuorepuristettu appelsiinimehu oli aivan taivaallista. Sitä olisi juonut vaikka kuinka paljon, mehu myös maistui pienelle miehelle.






Myöhemmin päivällä käytiin tuon paikallisen ystävämme kanssa kahvilla toisessa paikassa missä oli todella herkullisen näköinen leivos/pullatiski, mistä sitten kiireissämme valittiin herkkuja. J ja ystävämme ottivat jonkinlaiset suklaaleivokset ja itse otin marjapiirakan. Tuo suklaaleivos ei kuulemma ollut niin kauhean hyvää mutta tuo oma marjapiirakkani oli tosi herkkua, huomattavasti parempaa kuin se kahvi siellä!



Outoa kyllä maista ei tullut shoppailtua mitään, vaikka muutamissa kaupoissa ehdittiin koluta. Kaikki reissun shoppailut suoritettiin tylsästi laivalla. Olen aina aikasemmin ollut sitä mieltä, että Guessiä en itselleni halua, mutta kuinkas kävikään. No nyt on minullakin sitten Guessin tavaraa, ei siis kannattaisi sanoa "ei koskaan", kun se ei koskaan tunnu pitävän. ;) Ryppyrasvojen ja meikkivoiteen lisäksi laivalta jäi vielä muutama superalessa ollut Espritin paita matkaani. (tosi yllättävää!)

Kahvista kun nyt on jonkusen kerran jo mainittu, niin täytyy ihan mainita kun tänään käytiin Tokoinrannassa Cafe Pirittassa kahvilla. Siellä nimittäin sai todella pahaa kahvia. Ensimmäisen latten, jonka sain J kävi palauttamassa, eikä se seuraavakaan mitään herkkua ollut. Mutta tuo jotenkin sopii tämän päivän teemaan kun tänään on ollut sellainen päivä jolloin mikään ei tunnu onnistuvan ja jatkuvasti vain väsyttää.

Nyt kuitenkin nollamaan tämän päivän kaikki epäonnet ja väsymys, ja kynttilöitä hieman lämmittämään, glögi kuumenemaan ja tämän syksyn ensimmäiset joulutortut uuniin paistumaan. Rauhallista huomista pyhäinpäivää kaikille! <3


sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Fazerilla kahvilla ja viimenen vauvauinti

Eilen oli ihan super ahkera päivä, vaikka paljon jäi vielä tekemättä. Mutta aamulla sain kuitenkin siivottua ja vihdoin ja viimein tehtyä riisipuuroa, kun siitä olen haaveillut jo joitakin viikkoja. Illalla vielä tein mustikkarahkapiirakan kun tänään mennään vanhempieni luokse. Siellä olisi tiedossa hiustenvärjäystä, taas. En tykkää yhtään näistä läiskikkäistä hiuksistani, joten lisää väriä vain päähän niin josko siitä jo parempi tulisi, eikä tarvitsisi jatkuvasti peitellä hiuksia pitämällä niitä kiinni. Hiustenvärjäyksen lisäksi olisi tiedossa kukkakaupoilla käyntiä, jeee! Parvekkeelle tarvitaan jotain uutta nuukahtaneiden krysanteemejen tilalle, mutta en vain vielä ole päättänyt, että mitä sinne laittaisin. Sisällekin tarvittaisiin vähän kukkivaa eli aikas paljon kaikkea taas.

Viikolla käytiin stadissa Fazerilla kahvittelemassa. En edes muista milloin olisin siellä viimeksi käynyt, vissiinkin joskus pikkutyttönä. Ja voi sitä piiiiitkää tiskiä täynnä kaikkia niitä herkkuja, nams! Siinä meinasi jo hätä tulla, kun piti suht äkkiä päättää pitkältä tiskiltä, että mitä sitä haluaisi. Ja yllätys yllätys valitsin palan juustokakkua, se on aina sitä keveintä!

Oli iloinen yllätys siellä Fasulla, kun kassalla pähkäilin että miten saisin tarjottimen kannettua kun piti vaunujakin työntää, tarjotin vielä painoi ihan hurjan paljon, kun siinä oli kahvit ja vesilasit. Takanani pöydässä istunut mies huikkasi ystävällisesti tarjoilijoille, josko joku heistä auttaisi meitä, J:llä kun oli jo yksi tarjotin sylissään. Noh, kolmannen kerran kun mies sanoi asiasta niin sieltä yksi tyttö tuli ja kysyi tarvitsisnko apua tarjottimen kanssa. Sen jälkeen katsoin, kun mies joka oli tytöille huikannut, paineli kassan taakse ja jonnekin takahuoneeseen, ei siis ollut joku asiakas vaan. Hetken päästä ovelle kävellessään hän vielä tervehti iloisesti nyökäten. Oli todella ystävällistä palvelua, kunnon asiakaspalvelua ja melko pienellä hän sai meidät hyvälle mielelle. Kiitos tälle herralle siitä ja kiitos myös tarjoilijalle, joka auttoi kantamaan sen tarjottimen.

J:llä muuten lisää höpinää tuosta Fazerilla käynnistä, esim. suklaapatukoista. J:n blogiin pääsee täältä.


Torstaina oli muuten viimeinen vauvauinti. Ensi viikolla aloitetaan sitten isompien ryhmässä, perheuinnissa. Meillä kävi vielä tuuri, että uintipäivä ei edes muuttunut ja aikakin vain puolella tunnilla eteenpäin elikkä mennään heti meidän vauvauinti-ryhmän jälkeen altaaseen. Odotan innolla torstaita ja uudessa ryhmässä aloittamista, vaikka kyllä se hieman jännittääkin.



Viime torstaina käytiin myös pojan ja äitini kanssa Flamingossa vauvakinossa. Siellä meni elokuva "Sinä päivänä". Leffa ei ollut oikein makuuni, vaikka kyllähän sen katsoi. Elokuva vain oli niin synkkä ja pitkä. Sai se kuitenkin ajattelemaan hieman, että mitä sitä elämällään tekee ettei se ihan hukkaan menisi ja ns. valuisi ohitse.

"Olisit jättänyt edes alushousut." jepjep, vauvakinossa :)
Pink panther Jungle juice baarista