Sitä ei aina ite muistakaan miten toiset asiat voi olla pienelle pojalle niin isoja ja ihmeellisiä. Käytiin pitkästä aikaa pesettämässä autoa ja voi miten se olikin jännää. Hieman jännitti, vähän pelotti mutta kuitenkin hymyilytti ja hauskaa oli, vähän niinku "joo, tehdään se uudestaan!".
Meillä auton parkkipaikka on osittain puunalla ja siksipä melko usein loistava kohde linnun jätöksille. Nyt oli lintu käynyt pari päivää sitten ruikkimassa pojan ikkunaan jätökset ja tästähän ei pienimies tykännyt. Hän jo ehti pähkäillä jos tekisi poliisille rikosilmoituksen näistä hänen ikkunaan kakkaavista linnuista. Ajateltiin, että on kuitenkin helpompi vain pesettää auto ja nyt onkin maassa taas rauha kun linnunkakka on poissa.
Otettiin pojan kanssa vielä kimppaselfie julkisessa vessassa. Hupinsa kullakin, mutta olihan se aika mahdoton vastustaa kun vessa oli muuten tyhjä ja edessä oli sopivasti iso peili.
Oi että, miten sitä voikin olla ilonen taas kun läppärin näyttö toimii. Hetken aikaa näyttö jo kiukutteli ja pimeni iteksiään mut eilen se sitten sanoi sopimuksen irti kesken Ilta-Sanomien lukemisen. Onni on oma nörtti kotona ja apu ystäväpiirissä, niin että läppäri on taas toiminnassa ja kasassa tänään. Kiitos A avusta ja terveisinä, että ainakin vielä toimii! :)
Eilen käytiin taas tärkeillä aikuisten asioilla pojan ollessa kerhossa. Mentiin Kantsuun Kaareen ajatuksena pyörähtää muutamilla kaupoilla ja sitten käydä tunnollisesti ruokakaupassa hakemassa kotiin tehtäväksi jotain ruokaa. Mutta jotenkin ne kaupat unohtui ja löydettiin itsemme istumasta La Famiglian pöydän ääreltä. Ihan parasta pizzaa, aivan ihanaa. Syödessä sitä vasta tajusi, miten kova nälkä jo olikin ehtinyt yllättämään tai sitten vaan se pizza oli niin hyvää, ettei sen syömistä voinut lopettaa kesken. Itse söin Margherita-pizzan ja oli muuten maukas. Ehkä hieman turhan rasvainen/öljynen mutta ah, niin hyvää. Jos tykkää ohutpohjaisesta pizzasta niin kannattaa käydä testaamassa.
Tänään on tällä tytöllä (niin kiva tytötellä itseä, hih!) alkanut kevät. Ja mistä sen huomaa, niin tänään korkattiinConverse-kausi avatuksi. Me like a lot!
Ja ainiin, kerholaiset oli saanu uudet liivit. Ihan parhaat! <3
Baby-girl on kasvamassa aikuiseksi, tai jotain vai johtuuko tämä sitten lähenevästä kolmenkympin rajasta. Perjantaina tein kuitenkin jotain mitä en uskonut tekeväni koskaan. Vuosia sitten ajatus siitä, että menisi yksin kahvilaan tai syömään tuntui vieraalta mutta nykyään ne ovat melko autuaalisia hetkiä. Perjantaina menin yksin Michael Bublén keikalle.
Ystävien kanssa ei aikataulut kohdanneet, eikä J halunnut lähteä ja niinpä päätin viime hetkellä lähteä yksin. Vaikka en ole varmaan koskaan tuntenut oloani yhtä yksinäiseksi, niin silti nautin illasta täysillä. Ilta oli aivan mahtava, Buble juuri niin hyvä kun voi vaan olla ja areenalla aivan uskomaton meno.
Jostain syystä kun keikka alkoi, niin ensimmäisten parin biisin ajan sain purra hammasta ja niellä kyyneleitä ihan toden teolla mutta sen jälkeen osasin vapautuneesti nauttia ja olo oli todella luonteva. Ja siis ei, en ole mikään mega-himo Bublé-fanittaja mutta tykkään kyllä miehen äänestä ja biiseistä paljon, niinkin paljon että lähdin keikalle ihan yksin.
Keikka alkoi tasan ysiltä ja kesti tunnin ja kolme varttia. Aika meni ihan liian nopeasti ja show oli mahtava. Ilta oli täynnä herkkiä biisejä, letkeää menoa, vauhtia, paljon kontaktia yleisön kanssa, hyvää tunnelmaa ja hauskoja välispiikkejä saaden areenan nauramaan ja taputtamaan. Kuten sanoin, areenalla oli koko keikan aivan mahtava fiilis, todella iloinen fiilis ja väki mukana pitämässä hauskaa.
Viime perjantaina oltiin ensimmäistä kertaa Hoplopissa. Kerrankin ajatus toimi ajoissa ja saatiin sovittua kivat treffit ystäväperheen kanssa ja näin järjestettyä mukavaa ohjelmaa ystävänpäivälle. Oikeastaan voisi sanoa, että illassa ainut miinus oli kun kello juoksi liian nopeasti.
Treffit alotettiin ruokailemalla ja pojat osasi nauttia tilanteesta kun saivat aikuisten vierestä oman pöydän ja ihan siinä edessä oli vielä telkkari ja sopivasti Pikku Kakkonen. Chico´s oli siis oikein toimiva paikka täyttää vatsat ennen hurjaa leikkimistä ja ihan hyvin ne minihampparit myös katosi poikien lautaselta.
Meillä tosiaan eka kerta Hoplopissa mutta poika viiletti siellä heti ympäriinsä kuin vanha kävijä. Pari tuntia ehdittiin olla ennen sulkemisaikaa ja koko tämän ajan meidän jätkä otti kyllä ilon irti viipottamalla menemään. Hoplopin sivuilla mainittiinkin sopivasti, että kaksi tuntia Hoploppia vastaa lapsen päivän liikuntatarvetta. Vaikka uni sitten kotona tulikin pojalle melko nopeasti, niin silti jäi sellainen fiilis, että kyllä siellä Hoplopissa olisi jaksanut vielä kauemminkin riehua. Hoplop oli siis oikein toimiva paikka meidän pojan energianpurkuun, mutta silti oli se 14€ hinta mielestäni vähän turhan kova.
Ehdittiin hyvin juoda ystiskahvit, sillä aikaa kun lapset viipotti leikkimässä
Kotona pojan mentyä nukkumaan päätettiin vielä katsoa leffa. Viasatin leffavalikoimasta löytyi päivään sopiva romanttinen "I hate Valentine's Day. Ehkä surkein leffa taas vähään aikaan mutta onneksi leffaeväät oli kuitenkin ihan kohdillaan..
Ennen kun haettiin poika tänään kotiin käytiin myöhäisellä lounaalla Torpanrannassa. Alkuun oli ajatus, että kävelen Torpanrantaan sillä aikaa kun J on fyssarin luona mutta jotenkin tänään oli niin kovin vaikea sisäistää kelloa ja sitä, että jos toisen aika on puoli kaks ja kestää puoltoista tuntia, niin se ei sillon lopu neljältä, kuten saatoin iltapäivällä kuvitella. Puol kolme jo havahduin tuijottamaan kelloa ja totesin, että mullahan on aivan tosittositosi kova kiire. No mun suunniteltu lenkki lyheni ehkä noin puoleen kun kävelin puolravilla J:n luokse ja loppumatka mentiin yhdessä autolla. Mut joo, kello ei oo ehkä koskaan ollutkaan se mun vahvuus.
Kiireessä ei kauheasti ehtinyt jäädä miettimään pukeutumista, vaan harmaaseen päivään lähdettiin todella omaperäisesti mustaan ja valkoiseen pukeutuneena. Pientä piristystä asuun toi kuitenkin Espritin oranssi tuubihuivi. Tuo tuubihuivi toimii mielestäni tosi kivasti tämän hiusvärin kanssa ja tuntuu, että tällanen sumuinen harmaa päivä oikein korostaa niiden väriä.
On muuten kiva kun poika on kotona taas, kyllä se muutaman päivän hengähdystauko tekee vaan ihmeitä <3
