Taas meni ihan viime tipalle mutta laitetaanpa nyt kuitenkin. Blogilista lopettaa toimintansa huomenna ja se ei ole hyvä juttu ollenkaan tällaiselle pienelle blogille, mikäli toivoo muitakin lukijoita kun omat vanhemmat ja appiukko (ei siis millään pahalla, kaikki lukijat on rakkaita ja tärkeitä! ;)). Sain myös yhdeltä lukijalta kysymyksen, että löytyykö blogia Bloglovinista. Nyt löytyy. Blogilistalta on tullut tasaisesti lukijoita blogilleni ja nyt toivonkin, että lukijat pysyisivät mukana vaikka blogilistaa ei jatkossa enää ole. Tapoja seurata tätä blogia:
Facebook
Blogilla on omat FB-sivut, minne päivittyy aina uusimmat postaukset. Blogin FB-sivuille tulee postailtua välillä ihan muutenkin kuvia ja juttuja, varsinkin jos blogia itsessään ei ehdi päivitellä niin FB:n sivut saattavat päivittyä tiheämmin. Eli ei muuta kuin tykkäämään Facebookissa. Tykkää-painike löytyy blogin oikeasta reunasta. Tai täältä.
Bloglovin
Ite oon vielä ainakin, aika pihalla tosta Bloglovinin toiminnasta mutta kaiketi siis sinne päivittyy uusimmat postaukset. Seuraa-painike löytyy blogin oikeasta reunasta. Tai täältä.
Lukijaksi
Itselleni blogin pitäjänä tietysti mieluisimpia ovat nämä vaihtoehdot mistä itse pääsen edes vähän näkemään omia lukijoitani, eli ilmoittautumalla blogin lukijaksi (mm. google tunnareilla) tai tykkäämällä blogin FB-sivuista. Tähänkin painike löytyy blogin oikeasta reunasta.
Sähköpostilla
Uusimmat blogipostaukset voi tietysti myös tilata suoraan sähköpostiin jättämällä oman s-postiosoitteen tuohon oikealla puolella löytyvään kohtaan.
Kuten aikaisemmin jo mainitsin, niin itselleni blogin pitäjänä ehdottomasti mielekkäimmät ja toivotuimmat vaihtoehdot ovat nuo Facebook ja Lukijat-listalle ilmoittautuminen, silloin on edes pieni mahdollisuus päästä näkemään ketä siellä ruutujen toisella puolella käy lueskelemassa näitä juttuja. Myös Instagram päivittyy aina säännöllisen epäsäännöllisesti. Sinne tosin harvoin päivitän uusimpia blogipostauksia mutta siellä voi muuten vaan seurata touhuja. Instagramin löydät täältä. Instagramin kuvat päivittyvät myös blogin oikeassa reunassa.
Unohdinko nyt jotain? Onko tästä apua?
Nyt siis tykkäämään ja seuraamaan ja ilmoittautumaan lukijaksi, eikös joo? :)
sunnuntai 31. toukokuuta 2015
lauantai 30. toukokuuta 2015
@Seurasaari
Kevään viimeisen lauantain kunniaks tai ihan vaan koska oli aurinkoinen ja lämmin päivä, niin lähdettiin viettämään päivää Seurasaareen. Oon Seurasaaressa käynyt oman muistini mukaan kerran aikasemmin, J:n kanssa käytiin noin kuutisen vuotta sitten kun oltiin just lopetettu röökinpoltto ja yritettiin keksiä jotain terveellistä tekemistä ja ajatukset pois tupakasta. Ja pojallehan tämä kerta oli siis ensimmäinen.
Pojalle saarella oli paljon ihmeteltävää ja ihan uusia juttuja, kuten mm. kirkkoveneitä. Niitä sitten ihmeteltiin ja pojan selän takana hihiteltiin kun teini-ikäiset. Onneks poika ei nähnyt kun sinne oltiin myös piirrelty seinille kirkkoveneiden kuvia, niin ei sitten vielä ainakaan oppinut hihittelemään tälle asialle.
Saatiin iltapäivä kulumaan ihan heittämällä kun vaellettiin ympäriinsä ja jäätiin välillä ihmettelemään ja ihastelemaan. Muitakin oli saarella jonkun verran liikkeellä muttei kuitenkaan häiritsevän paljoa. Puhelimen askelmittarin mukaan matkaa tuli lenkille vajaat viitisen kilometriä eli ihan kivasti.
Alkuun kun Seurasaareen tultiin oli taivas pilvinen ja tuuli osu paikoitellen melko vilposasti mutta heti kun löytyi paikka mihin ei tuuli osunut ja varsinkin kun aurinko alkoi paistamaan niin lämmitti ihanasti. Istahdettiinkin hetkeksi siihen rantsun tuntumaan, missä poika sai juosta ja leikkiä samalla kun itse sai vaan nauttia auringon lämmöstä. Tosin valkoposki(tappaja)hanhien perhe tuli jossain vaiheessa häätämään meidät siitä rantsun reunalta matkoihin niin siirryttiin vielä hetkeksi vähän eteenpäin kallion reunalle fiilistelemään ilta-aurinkoa ennen kotiin lähtöä. Vaikka päivällä ei niin tuntunut, että olisi aurinko ottanut mutta kyllä nyt illan myötä on alkanut ihossa tuntumaan ulkona olo ja aurinko. Vihaan tätä joka keväistä aurinkoihottumaa mutta silti nautin niin siitä kun pisamat tulee esille ja iho saa kevyen päivetyksen, ettei enää näytä ihan kalman kalpealta.
Jotenkin tuolla Seurasaaressa tuli ihan Juhannus-fiilis. Vihreät koivut, aurinko, meri, kesä, iloisia ihmisiä liikenteessä, rento fiilis...Jaffa vaan puuttui.
Pojalle saarella oli paljon ihmeteltävää ja ihan uusia juttuja, kuten mm. kirkkoveneitä. Niitä sitten ihmeteltiin ja pojan selän takana hihiteltiin kun teini-ikäiset. Onneks poika ei nähnyt kun sinne oltiin myös piirrelty seinille kirkkoveneiden kuvia, niin ei sitten vielä ainakaan oppinut hihittelemään tälle asialle.
Saatiin iltapäivä kulumaan ihan heittämällä kun vaellettiin ympäriinsä ja jäätiin välillä ihmettelemään ja ihastelemaan. Muitakin oli saarella jonkun verran liikkeellä muttei kuitenkaan häiritsevän paljoa. Puhelimen askelmittarin mukaan matkaa tuli lenkille vajaat viitisen kilometriä eli ihan kivasti.
Alkuun kun Seurasaareen tultiin oli taivas pilvinen ja tuuli osu paikoitellen melko vilposasti mutta heti kun löytyi paikka mihin ei tuuli osunut ja varsinkin kun aurinko alkoi paistamaan niin lämmitti ihanasti. Istahdettiinkin hetkeksi siihen rantsun tuntumaan, missä poika sai juosta ja leikkiä samalla kun itse sai vaan nauttia auringon lämmöstä. Tosin valkoposki(tappaja)hanhien perhe tuli jossain vaiheessa häätämään meidät siitä rantsun reunalta matkoihin niin siirryttiin vielä hetkeksi vähän eteenpäin kallion reunalle fiilistelemään ilta-aurinkoa ennen kotiin lähtöä. Vaikka päivällä ei niin tuntunut, että olisi aurinko ottanut mutta kyllä nyt illan myötä on alkanut ihossa tuntumaan ulkona olo ja aurinko. Vihaan tätä joka keväistä aurinkoihottumaa mutta silti nautin niin siitä kun pisamat tulee esille ja iho saa kevyen päivetyksen, ettei enää näytä ihan kalman kalpealta.
Jotenkin tuolla Seurasaaressa tuli ihan Juhannus-fiilis. Vihreät koivut, aurinko, meri, kesä, iloisia ihmisiä liikenteessä, rento fiilis...Jaffa vaan puuttui.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Karusellin kyydissä
Keskiviikkona oli Lintsillä synttärit ja Karuselli koko päivän ilmainen, halusin päästä sinne. Pojalla loppui vielä keskiviikkona viimeisetkin harrastukset, joten pieni lintseily sopi hyvin päivään. Keskiviikolle kun sattui vielä niin kaunis ja lämmin päivä niin vähän epäilytti, että miten kova ryysis Lintsillä olisi mutta ei siellä (ainakaan vielä) iltapäivällä ollut ollenkaan ryysistä, vaan ainakin ilmaisiin laitteisiin pääsi ilman suurempia jonoja ja välillä jopa poika sai ihan itekseen mennä.
Olis voinut kuvitella, että karuselliin olisi ollut jonoja, kun kerran ilmainen oli, mutta ei. Suoraan sai kävellä kyytiin ilman jonoja mutta onneksi ihan yksinään ei tarvinnut kuitenkaan olla. Kaks kierrosta käytiin pojan kanssa karusellin kyydissä, heti tullessa yks rundi ja vielä lähtiessä toinen, eikä enää jäänyt minkäänlaista hinkua päästä uudestaan. Ei edes pojalle. Vähän ehkä tylsä.
Tällä kertaa huomattiin myös Lintsillä yksi uutuus, vesilabyrintti. Ilmainen sekin. Poika tykkäsi, vaikka kastuikin aika komeasti. Eikä se kastuminenkaan haitannut, sen verran kivaa oli. Se mikä ehkä vähän haittasi, niin samaan aikaan labyrintissä oli aika paljon isompia lapsia, koululaisia ja he kun innoissaan sitä labyrinttiä yrittivät selvitä kastumatta niin pienempi seikkailija meinasi jäädä jalkoihin. Ja niinhän siinä myös kävi, että kerran poika jäi jalkoihin, tönäistiin kumoon niin, että otsa kynti maata ja samalla sai kunnon suihkun. Tönäisy oli ihan puhdas vahinko, tönäissyt poika säikähti itsekin, auttoi meidän pojan pystyyn ja tuli reippaasti pyytämään anteeksi. Ihana. Sen jälkeen ei meidän pätkä jäänyt enää isompien jalkoihin, vaan tyylikkäästi ohitteli vanhempia lapsia ja näytti mallia miten siellä mennään. Lopulta poika piti melkein väkisin jo repiä sieltä pois, ettei ihan kokonaan itteään kastele, kun niin lämmin ei kuitenkaan ollut. Voin vaan kuvitella, että kuumina hellepäivinä toi voi olla todella suosittu.
Onkos muilla startattu jo Lintsikesä? Riittääkö lapsille ilmaiset laitteet vai pitääkö olla ranneke?
Olis voinut kuvitella, että karuselliin olisi ollut jonoja, kun kerran ilmainen oli, mutta ei. Suoraan sai kävellä kyytiin ilman jonoja mutta onneksi ihan yksinään ei tarvinnut kuitenkaan olla. Kaks kierrosta käytiin pojan kanssa karusellin kyydissä, heti tullessa yks rundi ja vielä lähtiessä toinen, eikä enää jäänyt minkäänlaista hinkua päästä uudestaan. Ei edes pojalle. Vähän ehkä tylsä.
Tällä kertaa huomattiin myös Lintsillä yksi uutuus, vesilabyrintti. Ilmainen sekin. Poika tykkäsi, vaikka kastuikin aika komeasti. Eikä se kastuminenkaan haitannut, sen verran kivaa oli. Se mikä ehkä vähän haittasi, niin samaan aikaan labyrintissä oli aika paljon isompia lapsia, koululaisia ja he kun innoissaan sitä labyrinttiä yrittivät selvitä kastumatta niin pienempi seikkailija meinasi jäädä jalkoihin. Ja niinhän siinä myös kävi, että kerran poika jäi jalkoihin, tönäistiin kumoon niin, että otsa kynti maata ja samalla sai kunnon suihkun. Tönäisy oli ihan puhdas vahinko, tönäissyt poika säikähti itsekin, auttoi meidän pojan pystyyn ja tuli reippaasti pyytämään anteeksi. Ihana. Sen jälkeen ei meidän pätkä jäänyt enää isompien jalkoihin, vaan tyylikkäästi ohitteli vanhempia lapsia ja näytti mallia miten siellä mennään. Lopulta poika piti melkein väkisin jo repiä sieltä pois, ettei ihan kokonaan itteään kastele, kun niin lämmin ei kuitenkaan ollut. Voin vaan kuvitella, että kuumina hellepäivinä toi voi olla todella suosittu.
Onkos muilla startattu jo Lintsikesä? Riittääkö lapsille ilmaiset laitteet vai pitääkö olla ranneke?
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
Maanantai mun makuun
Maanantai ei alkanut ihan toivotulla tavalla, vaikka lopulta siitä tulikin oikein onnistunut päivä. Varsinkin maanantaiksi. J:llä lähti ääni jo viikonloppuna ja maanantaina alkoi lämpö sitten seilaamaan melko matalan ja korkean kuumeen välillä. Itelläkin olo oli vähän sellanen et joku flunssan kaltainen saattais olla iskemässä ja alotin vastaiskun siihen samantien. Pähkäilin hetken et palaisinko kotiin vai mitä tekisin sen jälkeen kun pojan olin vienyt kerhoon, salikin olis ollu ihan varteenotettava vaihtoehto. Aurinkoinen sää houkutti kuitenkin sen verran, että löysin itseni iltapäivästä Torppiksen terassilta lounaalta. Vajaa pari tuntia ihan itekseen aurinkoisella terassilla vaan nautiskellen ja ollen. Niin ihanan hiljasta ja rauhallista.
Ei sillä ettenkö perhettäni rakastaisi mutta onhan se nyt luksusta kun pääsee joskus ihan yksin lounaalle ja vielä ulos aurinkoiselle terassille. Kerhon jälkeen ennen pojan temppistä ehdin vielä hetken nautiskella partsin lämmössä auringosta. Meillä partsi on ihan älyttömän kuuma aurinkoisina päivinä ja vähän kauhulla taas odottelen sitä kunnon kesää ja hellepäiviä, että pystyykö tossa partsilla enää olla ollenkaan. Nytkin oli ihan pakko vähän viilentää oloa jäätelöllä. Kuumat hellepäivät, mitkä ihanat (teko)syyt jäätelöllä herkutteluun. Koska eihän sitä nyt muuten. Eipä.
Pitkästä aikaa muuten ostin kaupasta uutta teetä. Teehyllyn ohitse kävellessä silmiin osui sieltä hyllystä jotenkin tuo teksti "Elimistöä puhdistava..." ja päätös oli selvä. Onko kukaan kokeillut?
Ei sillä ettenkö perhettäni rakastaisi mutta onhan se nyt luksusta kun pääsee joskus ihan yksin lounaalle ja vielä ulos aurinkoiselle terassille. Kerhon jälkeen ennen pojan temppistä ehdin vielä hetken nautiskella partsin lämmössä auringosta. Meillä partsi on ihan älyttömän kuuma aurinkoisina päivinä ja vähän kauhulla taas odottelen sitä kunnon kesää ja hellepäiviä, että pystyykö tossa partsilla enää olla ollenkaan. Nytkin oli ihan pakko vähän viilentää oloa jäätelöllä. Kuumat hellepäivät, mitkä ihanat (teko)syyt jäätelöllä herkutteluun. Koska eihän sitä nyt muuten. Eipä.
Pitkästä aikaa muuten ostin kaupasta uutta teetä. Teehyllyn ohitse kävellessä silmiin osui sieltä hyllystä jotenkin tuo teksti "Elimistöä puhdistava..." ja päätös oli selvä. Onko kukaan kokeillut?
tiistai 26. toukokuuta 2015
Korkeasaari pojan kameralla
Kuvat on just niinkun poika on ne ottanut, niitä ei ole rajattu, suoristettu tai värejä eikä kirkkautta muunneltu. Poika tykkää kuvailla paljon ja varmaan olisi aikaisemminkin jo kuvailut enemmän jos oltaisiin kameraa enemmän lainattu. Ettei oman kameran puolesta tarvitse enää pelätä, niin päädyttiin tilaamaan pojalle oma kamera millä saa kuvailla oman mielen mukaan. J tilasi DX.com:sta parilla kympillä pojan pienen pokkarin. Ei sillä mitään huippulaatusia kuvia saa mutta tähän tarkoitukseen ihan hyviä. Ja vaikka kamera häviäisi tai hajoaisi niin harmitus ei tämän kameran kohdalla ihan niin kova olisi. Ihan toimiva kamera siis pienelle pojalle ekaksi kameraksi harjoitteluun.
Haluatteko jatkossa nähdä lisää pojan ottamia kuvia?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)