Jouluun valmistautumista ja fiilistelyä

Päivät ovat taas vierineet kovaa vauhtia ja puuhaa on ollut vaikka kuinka paljon. Onneksi nyt pitäisi alkaa jo hieman helpottamaan ja voisi aloittaa pikku hiljaa jouluun rauhoittumisen.

Eilen oli jotenkin kiva päivä, vaikka kiirettä piti aamusta lähtien. Kuitenkin päivällä kun ajelin Pohjois-Helsingissä ja olin viemässä pientä miestä mummin luo hetkeksi hoitoon yht´äkkiä huomasin, että siellä oli maa valkoinen, se peite oli ohut mutta se oli silti valkoinen. Oli upean näköistä kun aurinko paistoi ja tien vieressä oli hento valkoinen peite, ihanaa. Voi kun jouluaattona voisi olla sellainen ilma.

Joulun aika on sinänsäkin kivaa kun sillon tulee nähtyä paljon kavereita ja sukulaisia. Alkuviikolla käytiin pitkästä aikaa Kotkassa moikkaamassa kavereita ja hieman J:n sukulaisiakin. Eilen taas ihana kummityttöni oli vanhempiensa kanssa täällä kahvittelemassa ja kohta ollaan lähdössä kaupungille lounaalle yhden ihanan ystävän kanssa.

Ihanaa päivää kaikille ja mukavaa jouluun valmistautumista!! <:)

Väsynyttä menoa ja vauvakinoa

Nyt on iskenyt joku super väsymys. En tiedä, eikö sitä ole palautunut vieläkään reissusta vai mistä on kysymys kun on niin väsynyt ja aikaansaamaton koko ajan. Viikko on hurahtanut hurjaa vauhtia ohi ja, noh kai sitä jotain on saanut aikaiseksi. Ainakin sain vähän noita joulukoristeita laitettua ympäri kämppää, että edes vähän saisi joulufiilistä. Eilen muistin, että meillähän on se joululauluja-DVD, joten sitä täytyy tänään alkaa soittamaan/katsomaan. Siinä on kuvattu Joulupukin luota ja sieltä pohjolan maisemista, joten ihanaa näkee edes vähän lunta.

Torstaina oli taas vauvakino ja pitkästä aikaa J oli mukana. Tämän kuun leffana meni ihana New Year's Eve. Pojalla kun on unirytmit vieläkin ihan sekasin, niin jouduttiin poika nappaamaan suoraan sängystä matkaan. Oli sitten pikkasen pöllähtäneen oloinen kun hetken aikaa piipahdettiin Jumbon puolella leikkipaikalla. Poika heräsi kuitenkin leffaan sopivasti, ettei äitin tarvinnut koko leffaa sitten paikaltaan katsoa vaan välillä sai juosta karkulaista kiinni ulko-ovelta tai sitten mennä kiipeämään rappusia edestakaisin, kiva. Leffa oli kuitenkin hyvä, ihana. Yksi parhaimmista asioista leffassa oli ehdottomasti Jon Bon Jovi, huoh. Leffahan on täynnä isoja nimiä, joten kyllä sieltä miehillekin löytyi silmänruokaa, mm. Halle Berry, Katherine Heigl jne.

Torstaina illalla oli vielä vauvauintia ja siellä pienimies oli ihan vauhti päällä, vaikka päikkärit jäivätkin ihan olemattomiksi. Tällä viikolla nuo päikkärit juuri on tuottaneet niitä ongelmia.

Perjantaina taas sai vähän luksusta arkeen, kun kävin intialaisessa päähieronnassa. Uskomatonta, miten hyvin puolessa tunnissa jo helpottaa se niskan ja hartioiden jumitus, päänsärky kaikkoaa ja se aamupäivän jatkunut ketutuskin katosi ja elämä alkoi taas voittamaan. Bonuksena päähieronnasta saa vielä hiuksiin tupeerauksen. Kannattaa käydä kokeilemassa mikäli kaipaa hemmottelua!

Illalla poikettiin vielä kotimatkalla Toys"R"Us:ssa katselemassa pojalle noita potkuautoja. Päästettiin poika muutenkin kaupassa vapaaksi ja seurattiin, että mitkä jutut kiinnostavat. Mummi ja vaari kun ovat luvanneet pojalle potkuauton ostaa joululahjaksi, niin saatiin katsottua sellainen mistä pieni mies tykkäsi ja mikä hänelle sopi. Katsotaan nyt sitten mitä ne mummi ja vaari käyvät pojalle hankkimassa. Muuten kovaa huutoa tuntui olevan ylläri ylläri, pehmolelut ja autot. Myös vauvojen leluja ihasteltiin ja kokeiltiin kovasti. Loppupeleissä kuitenkin taisi käydä niin, että vanhemmat innostuivat huomattavasti enemmän lelukaupassa kuin itse lapsi, hih!

Ihanaa viikonloppua kaikille!! <:))

Lontoosta kotiuduttu

Lontoosta on muutama päivä sitten kotiuduttu ja pikkuhiljaa palauduttu arkeen. Paluuta arkeen edesauttoi tämän päiväinen hammaslääkäri, ei kiva kokemus, yäk!

Mutta Lontooseen, reissu oli mukava ja kaupunki ihana mutta matkahan ei meidän osalta mennyt ihan niinkuin piti, vaan kömmähdyksiä ja kommelluksia riitti ihan alkumetreiltä lähtien. Kentällä ensimmäisiä haasteita aiheutti jo lähtöselvityksessä pieni sivuseikka, nimittäin J:n passi oli mennyt vanhaksi jo pari kuukautta sitten. No, onneksi oltiin hyvissä ajoin kentällä, että ehdittiin räntäsateessa juosta kyttikselle hakemaan J:lle pikapassi reissun ajaksi. Onneksi oli mummi matkassa ettei tarvinnut juosta pieni mies sylissä. Asian riemua lisäsi tosiaan se juuri alkanut lumi/räntäsade ja se, että meidän laukut oli laitettu jo menemään koneeseen ja takit siellä mukana, nice.

Päivät Lontoossa meni tosi nopeasti ja tuollainen vajaa viikko oli ihan liian lyhyt aika kaupunkiin missä olisi niin paljon nähtävää ja koettavaa. Viiletettiinkin päivät aamusta iltaan liikkeellä ja ehdittiin nähdä ihan kivasti, vaikka paljon jäi vielä näkemättä.

Kotiinpaluukin meni kaikkea muuta kuin riemukkaasti. Ensin oli ongelmia junien kanssa, niin että meinasi iskeä paniikki ehditäänkö lennolle. Ehdittiin, sillä kone oli sitten nelisen tuntia myöhässä. Eihän siinä muuten mitään mutta ku sitä oli jo täys päivä juostu kaupungilla ja lento oli muutenkin iltalento ja nyt kun siitä tuli yölento niin pienen miehen kanssa se oli asteen ikävää ja raskasta. Pieni mies sai kuitenkin onneksi koneessa nukuttua, mutta nyt sitten on vieläkin unirytmit ihan sekasin. Nukkumiseen tuo vielä lisää haastetta kun reissussa pieni mies sai nukkua meidän välissä (sänky oli ihan mega iso ja se pinnasänky näytti aika reppanalta), niin nyt kun pitäisi mennä omaan sänkyyn yöunille, ei se olekaan niin houkuttelevaa.

Mutta siis ihana kaupunki ja ihana viikko kaikista kommelluksista ja vastoinkäymisistä huolimatta. Ehdotomasti mennään vielä uudestaan, tosin ensi kerralla ehkäpä kesällä.

Ihan hurjaa, että joulu on ihan kohta, eikä kauheasti joulufiilistä, tylsää. Jospa vähän kaivelis joulukoristeita valojen seuraksi, laittaisi joulukukkia ja toivoisi sormet ristissä lunta niin ehkä se fiiliskin vielä löytyy. Lähipäiville olisi tiedossa hurjasti tonttuilua ja joulupipareiden leipomista, en vaan tiedä mistä kaikkeen löytää aikaa. Joulu <3

Suuntana Lontoo

Pikainen tervehdys vielä ennen kun taksi tulee hakemaan ja suunnataan lentokentälle.
Nyt on matkalaukut pakattu, pyykit pesty, imuroitu ja koti laitettu siihen kuntoon että perjantaina on kiva tulla takaisin kotiin, tai oikeastaan lauantain puoltahan se sitten jo on.

Ollaan vähän ehditty tutkailemaan Lontoon karttaa ja niitä kaikkia nähtävyyksiä mitkä olisi kiva ehtiä näkemään mutta saa nyt nähdä miten paljon ehditään, kun ei tässä päiviä kuitenkaan niin kovin montaa ole.

Nyt kuitenkin poika vaunuihin ja pikku hiljaa alas odottelemaan taksia.

Ihanaa viikkoa kaikille!! <3

PS. Appiukolle aurinkoista ja rentouttavaa lomaa siellä lämpöisen auringon alla ja isosti onnea sitten syntymäpäivänä! :)

Rakas joulupukki...

Tein pienen kollaasin kauniista asioista, joista voisin tykätä. Ja joita voisin joulupukilta toivoa. ;)

...Joo, tiedän haaveilu ja toivominen ei ole kiellettyä! Mut oon ollu aikas kiltti tänä vuonna, ihan oikeesti! :))

Hammaslääkärissä ja joulukalenterit esille

Apua, nythän on jo joulukuu! Tajusin asian kunnolla viime yönä kun julkaisin tuon viimeisimmän postauksen, kun siihen tuli päiväksi 1. joulukuuta. Hullua, miten nopeasti syksy meni ja apua, jouluhan on ihan kohta täällä!

Noh, joulukuu ei alkanut täällä kovinkaan pirteästi. Aamulla väsytti ihan älyttömästi ja herättiinkin pojan herkkään herätykseen "ÄÄÄÄÄÄIIITTTIIIIIIIIIII ÄITIIIIIIII ÄITIIIIIIIIII".

Tänään oli ohjelmassa pojan eka hammaslääkäri tai itseasiassa suuhygienistillä käynti. Kutsuhan tuonne tuli jo kun poika täytti vuoden mutta tunnollisina ja kuuliaisina vanhempina saatiin jo nyt varattua aika kun poika on puolitoista vuotta. Jostain kummasta poika tänään aavisti, että jotain uutta on tiedossa koska vaipan vaihdossa ja vaatteiden vaihdossa jätkä otti ihan järkyt raivarit ja huusi pää punaisena kun oltaisiin piikille oltu viemässä. Hädissään ja ihmeissään kyseltiin ja tarkasteltiin, että sattuukko jonnekin tai mikä hätänä mutta mitään ihmeellistä ei näkynyt eikä selvinnyt. Jonkun ajan raivoamisen ja huutamisen jälkeen painoi poika pään äidin syliin paijattavaksi ja nyyhkytti (ehkä vähän silleen marttyyri tyyliin). En tiedä luuliko sitten, että mennään taas neuvolaan rokotettavaksi vai mikä oli.

Hammaslääkäriin käveltiin kuitekin reippaasti ja huoneessakin oltiin niin reippaasti ja tutkittiin koko huone. Siinä vaiheessa kun tämä hygienisti kurkkasi noita pieni naskalihampaita niin siinä piti pieni parkasu päästää mutta hengissä selvittiin. Käynti oli kaikin puolin täysin turha, eikä sieltä tarttunut mitään uutta tietoa. Tietysti voihan jollekin olla yllätys, ettei lapselle kannata esim. karkkia kauheasti syöttää tai muutenkaan sokeria. Jotenkin oli myös huvittavaa, että tämä meidän ikäinen (siis jotain mun ja J:n väliltä) typy (eli se hygienisti) antoi siinä samalla näitä yleisiä terveen elämän ohjeita, kuten että vihannekset on terveellisia ja tekee hampaille hyvää, kuten myös on hyvä jos lapsi juo maitoa, eikä kauheasti mehuja tai limuja. Hmmmm, aijaa, että hedelmiä ja vihanneksia olis hyvä syödä ja vesi on hyvä janojuoma, taas ihan uutta tietoa.

Illan uinti meni jo vähän iloisemmissa merkeissä ja siellä harjoiteltiin polskimista. Kokeiltiin pojalle myös ekaa kertaa räpylöitä, se oli aika hauskaa ja toi vähän vaihtelua siihen perus polskimiseen ja uiskelnteluun. Väsyneen päivän ja uintien jälkeen onkin nyt kiva mennä sohvalle viltin alle köllimään ja seurailemaan pienin miehen leikkejä ja toisella silmällä vähän telkkaria.

Loppuun vielä muutama kuva tämän vuotisista joulukalentereista, joita onkin muutamat kertyny. Pojallakin on jo tänä vuonna oma kalenteri, tietysti. Ja koska pojalla ei vielä ole suklaakalenteria niin äidillä on niitä kaks, niinkun tasapainottaakseen tilannetta. ;)

äitin joulukalenterit :)

isin joulukalenterit

Pojan muumikalenteri

ja ensimmäisen luukun muumi :)

Hiukset punaisiksi ja avautumista

Maanantaina vaihtui taas hiusten väri takaisin punaiseen. Tai no ei se vielä ole samoissa määrin punainen kun oli vielä kesällä mutta siihen suuntaan kuitenkin. Tyvi on aikas mukavan räväkän punainen mutta muuten on aika tumma ja enemmänkin punertavan ruskea. Tässä muutaman kuukauden ruskeahiuksisuuden aikana huomasin, että on se punainen mun väri ja nyt alankin pikkuhiljaa taas värjäämään hiuksia punaisiksi.
Tällä kertaa värjäsin Schwarzkopfin Live Color XXL:n sävyllä 37 "Hypnotic  Red". Ihan kiva väri, ja oli pakko aloittaa nyt tuolla kun on hiukset sen verran tummat  eli tästä alkaa hiusten vaalentaminen pikkuhiljaa ja kunnon punan hankinta.

Tiistaina oli vuorossa lounasta kaupungilla ihanan ystäväisen kanssa. Tällä kertaan ei menty Amarilloon (niinkuin kaikkina aikaisempina kertoina) vaan rohkeasti valittiin Chico´s. Muut eivät tainneet tykätä omista hampurilaisistaan mutta itse tykkäsin omasta bbq-hampurilaisestani. Nälkä oli niin kova, etten älynnyt ottaa herkuista kuvia mutta ehkäpä kaikki on hampurilaisia nähnyt. Lounaan jälkeen vielä pyörähdys Espritillä ja saaliina farkut ja muutama paita, petollisia nuo Espritin aletangot!!

Vähän on pakko avautua tuosta ihmisten käyttäytymisestä sporassa. Vaunuille ja pyörätuolille ei kauhean montaa paikkaa ole varattuna, varsinkaan niissä sporissa missä on vain yksi matalaovi. Stadista tultaessa spora oli just tollanen missä oli vaan yks ovi matala ja onneksi siellä ei muita vaunuja ollut, joten mahduttiin kivasti. Noh, siihen vaunujen paikalle kuitenkin istahti ihan terveen näköinen ja oloinen mamma, niin että en saanut vaunuja kivasti sivuun vaan jäin siihen keskelle tukkien muiden kulkemisen. Annettiin mammalle pahaa silmää, kun siinä väännettiin paikkoja mutta eipä tämä tajunnut mitään, katseli vain ihmeissään. Toisella puolella istunut mamma yritti innokkaasti vain kurkkia J:n puhelinta kun sillä oli se esillä, ihme väkeä. En kehdannut häätää näistä kumpaakaan, kun toisaalta tuli olo, että miksi minulla olisi suurempi oikeus istua niillä paikoilla kuin heillä. Mutta jos olisin päässyt jommalle kummalle paikalle olisin saanut myös vaunut poikittain, jolloin ne ei olisi olleet siinä keskellä kaikkien tiellä ja tietysti, olihan siinä penkkien yläpuolella myös vaunujen ja pyörätuolin merkit. Että sellasta, meinas alkaa kiukuttaa mut ei sit onneks kuitenkaan. ;)

Tänään oli pojalla pitkästä aikaa leikkiseuraa kylässä. Tosin en tiedä kuinka kivaa on tulla leikkimään meidän pojan kanssa kun tämä ei anna toisen juuri koskea omiin leluihinsa. Pojalla on leluja kaikki nurkat täynnä, eikä mikään kiinnosta kun niillä pitäisi itsekseen leikkiä mutta kun tänne tulee toinen lapsi ja osoittaa vähänkin kiinnostusta tutkia leluja niin meidän poika käy reiluna jätkänä repimässä lelut kädestä ja kerää kaiken itselleen, näinhän me ollaan just opetettu.

Käytiin tänään myös vaihtamassa jo vähän rahaa ensi viikon Lontoon matkaa varten. Samalla kävin pyörähtämässä Espritillä, kun uutta talvitakkia himoitsin. Espritillä sattuu vielä sopivasti olemaan kamppanja, missä kaikista talvitakeista saa -25%, joten sopii paremmin kuin hyvin. Olenkin jo jonkin aikaan ihastellut yhtä mustaa untuvatakkia mutta en ollut aikaisemmin sitä sovittanut. Tänään siis sovittamaan ja ihastuin entistä enemmän takkiin, se oli ihana. Tosin näihin lämpötiloihin ehkä vielä turhan lämmin mutta silti aivan ihana. Takki siis lähti mukaan eli nyt taas yhtä talvitakkia rikkaampi, jeih! Ajattelin vielä ottaa uuden takin Lontooseen mukaan, vaikka sinne onkin luvattu reilusti plusasteita.