keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Kahvittelua uudessa kahvilassa

Eilen (maanataina) oli jotenkin ihana päivä, vaikka olinkin ihan super väsynyt koko päivän. Käytiin pojan kanssa eilen päivällä ulkona leikkimässä ja ilokseni poju viihtyi ulkona melko pitkään, alkoi melkein äiti jo kyllästymään. Mutta pakkohan se on sanoa, että oli kiva olla ulkona kun oli maassa lunta millä leikkiä, ettei tarvinnut loskalla tai kivillä leikkiä, kun eihän se talveen kuulu. Ja hei, jeih, poju on alkanut jo vähän innostumaan lumesta, hihiii, äitin poika! ;) Hauskinta tosin taitaa kuitenkin olla kun juostaan kilpaa vähän väliä ja katsellaan autoja.


punaiset posket ulkoilun jälkeen

Mutta mikä eilisessä oli outoa, niin sain laittaa ruokaa ja syödä ruokani ihan rauhassa ja vielä lämpimänä. Ruoan jälkeen ehdin vielä lukea naistenlehtiä ja vähän aikaa ihan pötkötellä sohvalla viltin alla. Luksusta!

Tänään sitten käytiin koko perheen voimin kaupungilla kahvilla. Stadiin Manskun alkupäähän on avattu uusi kahvila, tai tänään (tiistaina) oli avajaiset. Jos nyt oikein ymmärsin niin Skanno Café on Helsingin Kahvipaahtimon kahvila. Ja täytyy kyllä paikkaa kehua, sisustus oli ihanan raikas ja valoisa, ja mikä oleellista niin kahvi oli hyvää. Meidän visiitin aikaan kahvilassa oli vielä hiljaista ja pöydissä hyvin tilaa, mutta jatkossa varmasti tilanne muuttuu. Kahvilaa siis pyörittää kahvialan ammattilaisia, joten laatu on taattua ja kun pavutkin on itse paahdettuja niin tuoreuskin on taattua. Kannattaa poiketa jos siinä kulmilla liikkuu ja tykkää hyvästä kahvista, stadilaisesta kahvista! :) Ja on siellä jotain pientä purtavaakin aina tarjolla.


Vähän hörpätty latteni mun. En sit tajunnu ottaa kuvaa kun latte oli vielä hörppäämätön.
mmm, ihan mielettömän hyviä kakkupaloja, nam!



Nyt täällä taas odotellaan yönhoitsua käymään ja nukkumaan pääsyä. Huomenna otetaan J:ltä uudet labrat ja taas pidetään peukkuja että lääkäri päästäisi jo suunkautta menevälle kuurille, eikä enää hoistuja.

Hyvää yötä ja kauniita unia! <3


PS. Ulkona on muuten ihan mielettömän kaunista kun joka puolella on valkoista, kunnon kerros lunta ja koko ajan sataa rauhallisesti lisää. <3

maanantai 16. tammikuuta 2012

Leffoja odottelun iloksi

Äsken kävin paijaamassa pienen poikamme takaisin uneen, kun hän kesken unien heräsi itkuun. Kyllä nukkuva lapsi on sitten kaunista katsottavaa. Siinä silmä lepää kun katselee sitä pienen ihmisen viattomuutta ja puhtautta, kun hän täysin antautuneena tuhisee ja maiskuttelee unilelut kainaloissa. <3

Nyt takana on mukava viikonloppu sisältäen kahvittelua, kotona oloa, lumen kanssa leikkimistä ja leffojen katselua. Perjantaina käytiin itseasiassa vielä pojan kanssa hieman shoppailemassa ja juostiin kilpaa ratikkapysäkille samalla kun katseltiin autoja. Tarkoitus oli perjantai lähteä ihan vain suoristuvoidetta ostamaan, mutta kas kummaa meillä olikin vaunut täynnä kasseja kun kotiin suunnattiin.

Tänään ei sitten jaksettua lähteä tämän Tukholmasta tulleen ystävämme kanssa minnekään, vaan oleskelimme vain kotona. Käytiin tosin ulkoiluttamassa pientämiestä hieman tuossa takapihalla. Tosin poika kun isäänsä siinä tullut, ettei tunnu viihtyvän pakkasessa niin ulkoilu jäi melko lyhkäseen. Myöhemmin kun oltiin kauppaan lähdössä niin lumen kanssa olikin jo kivempi leikkiä, kun pakkanen oli hellittänyt jo mukavasti.


Tänään on sinänsä ollut outo päivä, että tänään on katsottu kaksi leffaa. Eka leffa katottiin ystävämme kanssa, kun pienimies oli päikkäreillä. Kung Fu Panda 2 ja pizzaa. NAM. Leffa oli ihan loistava, tykkäsin tosi paljon ja Po oli ihan ehdoton suosikkini.


Illalla katsottiin vielä perheen kesken Autot 2:nen. Poika kun niin kovin nykyään tykkää noista autoista niin mikäpä sen parempi leffa katsoa hänen kanssaan kun Autot. Ja pakko sanoa, että aika hyvin jaksoi pienimies istua paikallaan ja katsoa leffaa, leffan lopulla tosin piti hakea oma Francesco-auto ja mennä sen kyytiin katsomaan. Oli muuten tämäkin leffa hyvä. Oli vain outoa katsoa leffaa suomeksi puhuttuna kun yleensä pidetään ne alkuperäiset äänet. Leffassa oli kyllä aika paljon hauskoja letkautuksia, mitkä upposivat väsyneeseen mielentilaan.


Loppuviikosta katsottiin muuten vielä Vares sukkanauhakäärme. Itse tykkään paljon kotimaisista leffoista ja tämäkin leffa oli oikein hyvä. Vitsitkin upposivat hyvin ja Antti Reini sopii mielestäni loistavasti Vareksen rooliin, hih.


Nyt taas odotellaan yökön saapumista ja nukkumaan pääsemistä. Huomenna aamulla otetaan muuten J:ltä taas labrat ja pidetään sormet ja kaikki paikat ristissä, että arvot ovat niin hyvät, ettei kotisairaalan tarvitsee enää jatkossa tulla.

Hyvää yötä ja kauniita unia taas! <3

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Väsynyttä odottelua ja hoitsuja

Oon niin ylpeä itsestäni, sain nimittäin vihdoin ja viimein kerättyä joulun pois. Ja tämä tapahtui siis jo toissa päivänä (perjantaina), aika hienoa! Mun mielestä ihan hyvin et jo ennen tammikuun puolta väliä, eiks joo? :) Valot tosin on vieläkin käytössä mut ne saakin olla tämän pimeyden keskellä piristämässä.

Vaikka viime päivät ovat olleet yhtä odottelua odottelun perään niin siltikin koko ajan tuntuu olevan kiire. Tälläkin hetkellä odotellaan kotisairaalasta hoitsua käymään antamaan J:lle yön antibioottia. Ja kuten siis päätellä saattaa, J ei ole vieläkään kunnossa. Torstai illasta lähtien täällä on siis käynyt kotisairaalan hoitsut tiputtamassa J:lle kolmesti päivässä antibiootin. Päivät tuntuvatkin nyt rytmittyvän täysin näiden hoitsujen käyntien mukaan. Olo on itselläkin aika väsynyt, kun yöunet jäävät toivottua lyhyemmiksi. Kun ei sitä osaa aamulla herätä vasta siihen hoitsun tuloon, vaan haluan saada käydä rauhassa suihkussa ja kahvikupin nokan eteen, niin ja vaatteet myös päälle.
Univelan kerryttäminen alkoi jo keskiviikkona kun käytiin lekurissa. Saatiin käsky lähteä sisätautien päivystykseen, sen jälkeen kun labrasta oli tulokset tulleet, tulehdusarvot melko korkeat ja kuume neljässäkympissä. Haartmanin päivystyksessä menikin melkein kahteen yöllä ennen kun päästiin pois. Tosin ehto oli, että aamulla tullaan takaisin. Parin tunnin yöunien jälkeen sitten takaisin istuskelemaan ja odottelemaan. Onneksi oltiin älytty viedä pienimies mummilaan hoitoon ennen kun lähdettiin päivystykseen. Siellä käytiin sitten itsekkin ne parin tunnin yöunet nukkumassa, kun ei maltettu olla erossa pojasta niin pitkään. Meillä pienimies ei siis vielä ole ollut kertaakaan yökylässä, äiti ei nimittäin pärjäisi, poika voisi pärjätäkin.

Mutta sellaisia kuulumisia nyt tällä kertaa täältä. Mulla on kokoajan sellainen tunne, että piti kirjoittaa vielä jostain muustakin, mutta nyt ei ajatus kulje enää niin, että muistaisin, joten voi olla että palailen vielä näihin päiviin myöhemmin uudestaan.

Nyt vaan toivotaan, että hoitsu tulisi tänää ajoissa ja päästäisiin pian nukkumaan. Huomiselle onkin tiedossa vieras jo aamusella, kun ystävä tulee Tukholmasta käymään. Saa sitten nähdä jaksetaanko lähteä ihan kaupungille vai lorvitaanko vain tässä kotosalla kahvitellen. Mutta nyt kuitenkin hyvää yötä kaikille!! <3

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Mökkeilyä lumen keskellä, osa 2

Ajattelin vielä muutamia kuvia lisäillä tuolta viikonlopun mökkireissulta. Oli kyllä tosi ihana käydä pitkästä aikaa mökkeilemässä, vaikkakin aika kiireinen tuntui tuokin viikonloppu olevan. Koko viikonloppuna ei ehditty edes kunnolla saunoa. Olikin puhetta, että mennään uudestaan tässä talvella vielä käymään ja silloin pyhitetään koko viikonloppu rentoutumiselle, ulkona ololle ja sille saunomiselle.




Ja ei, en saanut pientämiestä innostumaan lumesta. Jotenkin poika ei tuntunut yhtään viihtyvän ulkona tuolla mökillä, kova hinku koko ajan vain takaisin sisälle. Enpä sitten viittinyt itsekään siellä lumienkeleitä alkaa tekemään, kun ei ollut toista yhtä innokasta seuralaista. Mutta jos vaikka ensi kerralla? Olisin kovasti myös halunnut päästä järven jäälle kävelemään ja ihastelemaan mutta ei jää näyttänyt kovinkaan paksulta, joten sekin kokemus jäi vielä kokematta, ensi kerralla sekin?










Lintukuvat ovat muuten kaikki J:n ottamia. Mökillä on kiva kuvailla noita lintuja, kun niitä niin paljon siinä käy ruokailemassa.

Loppuun vielä muutama kuva kotimatkalta. Siinä reilun kolmen tunnin ajomatkalla ehti hyvin räpsimään muutamia kuvia kauniista maisemista ja upeasta auringonlaskusta.



perjantai 6. tammikuuta 2012

Mökkeilyä lumen keskellä

Eilen illalla ajeltiin Keski-Suomeen J:n isän mökille viettämään pitkää viikonloppua ja nauttimaan talvesta. Ei ehditty kesällä kertaakaan (?!?) mökille, joten näin tammikuussa on sitten ihan hyvä tulla.
Muistelin itseasiassa tuossa, että ollaan J:n kanssa kerran aikaisemminkin oltu talvella täällä mökillä, vietettiin yksi joulu täällä kahdestaan. Mutta siitä on jo aikaa vaikka kuinka ja paljon, silloin J oli vielä jaloillaan ja käytiin Jyväskylässä laskettelemassakin.



Sukuloinnin (J:n puolelta) lisäksi ja tietysti sen perus mökkeilyn lisäksi, tarkoitus tälle reissulle on päästä nauttimaan lumesta ja paremmasta talvesta kun stadissa on ollut tarjolla. Pienellemiehelle lumi varsinkin on jotain uutta ja ihmeellistä, kun ei viime talvesta kauheasti taida muistaa. Lunta täällä riittääkin ihan kivasti ja tontilla olisi tilaa pyöriä ihan mukavasti, mutta poika vaan ei tunnu kauhean innostuneelta. Äiti tuntuu olevan enemmän innoissaan lumiukkojen ja "lumikakkujen" tekemisestä, kuin poika. Poika tosin mielellään rikkoo niitä heti. Onneksi vielä on pari päivää jäljellä, että jos vaikka ehtisi innostua. Mutta silmä täällä kyllä lepää kun katselee lumista maisemaa, ihanaa!


torstai 5. tammikuuta 2012

Minun vuosi 2011

Keräsin viime vuodelta kuvia ympäri vuoden nähdäkseni, ihan itsekin, millainen vuosi viime vuosi oli ja mitä kaikkea tulikaan tehtyä.

Viime talvena ja keväällä nautittiin lumesta ja aurinkoisista päivistä paljon ulkoillen sekä kahvitellen. Muutaman kerran tuli käytyä myös Tukholmassa risteillen. Kevään isoimpia juttuja oli tietysti Leevin ekat synttärit ja kyllähän myös iloa tuotti Suomen ottama maailmanmestaruus lätkässä. Erään ystävämme yllättävä poismeno tosin aiheutti suurta surua ja kaipausta kevään lopulle.

Toukokuun lopulla käytiin vajaan viikon reissulla Berliinissä. Kaupunki ei ehkä päässyt suosikkeihini, mutta kyllä siellä hyvin tuon vajaan viikon viihtyi ja paljon kaikkea ehti nähdä.

Viime kesä meni jotenkin tosi nopeasti ja äkkiseltään en edes muista mitä tuli tehtyä.

Kesän ihan ehdottomia huippuja oli kuitenkin Bon Jovin keikka stadikalla!! <3 Edes se järkyttävä kaatosade ei pilannut sitä tunnelmaa ja, huoh, bändi oli jälleen kerran niin mahtava kun osasi odottaa ja Jon oli...no, sanotaan nyt vaikka että hih, hyvä! :D

Eräänlaisena vaihtokauppana, koska J lähti kanssani Bon Jovin keikalle, minä löysin itseni Iron Maidenin keikalta. Sitä keikkaa mun on paha lähteä sen enempää arvostelemaan, kun en sieltä montaakaan biisiä tunnistanut, melkein enemmän innostuin Maidenin lämppäristä Alice Coopperista. En sitäkään kauheasti fanita mutta oli se kokemus nähdä ja vielä ihan kiva sellainen.

Muutoin kesään kuului rantsua, ulkoilua ja kahvittelua. Pienenmiehen kanssa rantsussa aika meni kivasti siinä vedenrajassa pulikoidessa ja juoksennellessa ja ihmetellessä. Ja koska oma ihoni ei kestä merivedessä kauhean paljoa lillumista, niin tuo vedenrajassa leikkiminen sopii ihan loistavasti.

Yksi viikonloppu vietettiin myös Ahvenanmaalla Maarianhaminassa. Paikka oli koko perheelle ihan uusi, monesti on mietitty siellä käyntiä ja nyt vihdoin saatiin toteutettua nuo puheet. Tiesin, että paikka on pieni mutta et noin pieni niin wou. Viikonlopussa meinasi jo aika käydä pitkäksi, kun meillä ei ollut autoa eikä edes fillareita. Onneksi samalle viikonlopulle sattui myös Maarianhaminaan festarit ja cruisingit, niin oli kaupungissa hieman eloa ja katseltavaa.

Yksi kesän suosikeistani oli myös reissu Köpikseen ja Osloon.

Lähdettiin elokuun alussa ensiksi Köpikseen muutamaksi päiväksi ja siitä vielä pariksi päiväksi tutustumaan Osloon. Mukana reissussa oli vielä pienenmiehen kummisetä eli eräs ystävämme. Ihastuin Köpikseen suuresti ja se pääsikin ihan suosikkeihini. Köpiksessä olisi mielellään viihtynyt kauemminkin ja sinne voisin helposti lähteä uudestaakin, kaunis kaupunki. Oslossa viihdyttiin myös mutta kun siellä satoi ja satoi ja onneksi vähän paistoi aurinkokin. Oslossa oloa hieman varjosti (sateen lisäksi) siellä vallinnut suruaika, aikaisemmin tapahtuneen joukkosurman takia. Käytiinkin laskemassa Tuomiokirkon lähelle kukkia sekä käytiin katsomassa niitä pommin aiheuttamia tuhoja. Se oli aivan järkyttävää, pelottavaa.

Syksyn tapahtumista olenkin kertonut blogissani jo aikaisemmin jonkin verran. Syksystä päälimmäisenä jäi mieleeni tietysti se suuri suru ja ikävä, kun ukki nukkui pois ja kun hänet saatettiin viimeiseen lepoon. Mutta jäi syksystä myös iloisempiakin asioita mieleen, yksi niistä oli ehdottomasti tuo kuntoilupyrähdys Nuuksiossa. Se oli aika hurja reissu mutta ainakin näin jälkeenpäin mietittynä aika hauska ja kokemisen arvoinen.

Loppuvuosi menikin joulua ja Lontoon matkaa odotellessa ja valmistellessa. Molemmat myös sujuivat hyvin ja menivät todella nopeasti. Lontooseen pitää ihan ehdottomasti mennä uudestaan, niin paljon jäi näkemättä. Ja ensi jouluahan olen jo alkanut pikku hiljaa suunnittelemaan, hih!  Ihana vuosi päätettiin vielä arvolleen sopivasti (alkoholittomalla mansikka)kuohuvalla ja tähtisadetikuilla hyvässä seurassa. <3

tiistai 3. tammikuuta 2012

Ihanaa Uutta Vuotta!

Viime vuosi sai ihanan päätöksen kun iltaa vietettiin kotosalla perheen ja ihanan ystävän, sekä tämän suloisen tyttären kanssa. Oli ilo katsella kun lapset leikkivät kiltisti yhdessä, vaikka ikäeroa onkin useampi vuosi, syödä hyvin ja siihen päälle vielä hieman herkutella ja kahvitella.


Ilta vierähti todella nopeasti ja pienimieskin jaksoi hyvin jopa yli puolen yön olla hereillä, joten ilotulituksiakin tuli ihmeteltyä, tosin ihan vain parvekkeelta. Tähtisadetikuilla saatiin pienenmiehen pää ihan hämilleen.


Olen miettinyt näitä uudenvuodenlupauksia, sillä pitäähän nyt joka vuosi jotain lupailla. Ensin ajattelin näitä perinteisiä, että jos aloittaisi karkkilakon tai vielä pahemmin eli herkkulakko. Viime vuonna oltiin karkki- ja limulakossa tammikuu ja se teki ihan hyvää, painokin tippui hiukan. Tänä vuonna päädyin kuitenkin siihen, että ei mitään herkkulakkoja mutta toukokuun puoleen väliin mennessä, kun on pienenmiehen synttärit, niin olen tiputtanut painoa viisi kiloa. Tavoite on itselleni kova, sillä itsekurini on melko heikko, mutta haluaisin todella saada painoa ja ylimääräisiä senttejä pois, joten saa nähdä kuinka käy. Tavoitteena on tuosta vielä tiputtaa jokunen kilo lisää pois, niin että olo ei olisi enää kuin sotanorsulla. Pidetään peukkuja yllä, että itsekurini pitää ja pääsen tavoitteeseeni.

Loppuun vielä muutama uudenvuodenpäivältä, kun aurinko paistoi ja maassa oli pieni valkoinen peite, voiko vuosi kauniimmin enää alkaa? :)