Teetä ja paniikkia

Nyt iski paniikki. Kävin nimittäin tänään taas hammaslääkärissä, putsauksessa ja purukaluston kuvauksessa. Kuukauden päästä on aika neljän viisaudenhampaan poistoon, onneksi tosin sedaatiossa. Mutta kädet hikoaa jo nyt pelkästä ajatuksesta. En suostunut poistoon kevyemmällä lääkityksellä ja tuo leikkaava kirurgi ehdottikin heti sedaatiota ja kaikkien poistoa samalla kertaa. Tässä on vielä vaan sellainen pieni paniikki, että kärsin piikkikammosta ja se tipan laitto on niitä pahimpia toimenpiteitä sillä osin. Voi puistatus.

Täällä on nyt molemmat pojat kipeenä. Ei hyvä. Pienellä olo tuntuu menevän vaan tukkoisemmaksi ja nyt on tullut vielä rohiseva yskä. Kunpa vaan tuo malttaisi rauhoittua edes hieman, eikä väkisin yrittäisi rynnistää joka suuntaan. Onneksi on kuitenkin Mikki Hiiren Kerhotalo, mikä auttaa hieman tuohon rauhoittumiseen.

Viime viikonloppuna sain muuten J ystävältä tuliaisia Sri Lankasta. En vaan millään raaskisi avata näitä paketteja mutta kuulin, että teet olisivat tuolla hyviä, joten on se maistettava.

Tällä kertaa tosin kupissa on ihan Rooibosta maustettuna vadelmalla, mustikalla ja lakalla. Herkkua. Mukina toimii viime jouluna teetetty muki meidän pienestä matkaajasta. Teetettiin sukulaisille tuollaisia mukeja joululahjaksi meidän L:stä ja mukiin poimittiin vain matkakuvia. Onneksi teetettiin myös itselle mukit, sillä näistä tuli tosi kivat.

Maanantaista tuli kotipäivä

Aamulla sen jälkeen kun olin torkuttanut jo muutaman kerran herätystä niin päätin sulkea sen kokonaan. Jotenkin vaan sieltä peiton alta oli ihan mahdoton nousta. Eikä se yhtään vauhdittanut kun viereen kömpi uninen ja nuhainen pienokainen unikavereiden kanssa.

Niistämistä sai harrastaa sen verran usein, että kerhoon ei lähdetty vaan suunnattiin sohvalle vilttien alle katsomaan piirrettyjä. Päivään mahtui tämän lisäksi lämmin kylpy, sekä hieman piirtämistä ja legoja.

Toisaalta tällainen kotipäivä teki ihan hyvää, aamulla kun toisiaan olo oli tosi vetämätön. Päivä meni itselläkin hyvin pitkälle lepäillessä, vaikka sain myös joitain sellaisia asioita hoidettua mitkä ovat roikkuneet jo pitkään, muun muassa pojan kylpiessä sain vihdoin laitettua taas kestovärin ripsiin.

Itselleni tekee tosin tiukkaa viettää koko päivä neljän seinän sisällä. Illalla oli pakko päästä vähän ulos ja lähdinkin itsekseni pienelle kävelylle ja kauppareissulle. Ihana ilma ja niin kaunista!

Kotona brunssilla

Eilen oltiin juhlistamassa äitini syntymäpäivää brunssilla. Tosin tällä kertaa ei lähdetty minnekään brunssille vaan äiti ja isä järjestivät tämän brunssin kotonaan.

Eikä muuten ollenkaan huono idea tämä itsetehty brunssi kotona. Oli kiva syömisen jälkeen hetki hengähtää (löhötä sohvalla täyden vatsan vieressä) ennen kahvia ja jälkiruokaa.

Mietittiinkin ihan tosissaan, että pitäisikö tämä ottaa ihan tavaksi, että vuoroin toisten luona järjestettäisiin brunsseja. Ei olisi nimittäin ollenkaan huonompi tapa viettää sunnuntai päiviä. Kotibrunssi on myös oikein toimiva vaihtoehto pienen lapsen kanssa.

Niin vanhanaikaiset

En taida oppia koskaan tai sitten en edes halua. Meidän piti tänään lähteä kaupungille etsimään J:lle uusia farkkuja. Mutta kun ilma on mitä on niin päätettiin unohtaa koko homma. Minäpä sitten reippaana tyttönä avasin koneen ja kävin kurkkimassa Espritin sivuilta J:lle farkkuja ja parit kivat löytyikin ja vielä alesta. Mutta ihan kun se olisi sitten siihen jäänyt. En lähde väittämään, että jos oltaisiin kaupunkiin lähdetty pyörähtämään, että olisin saanut pidetty itseni kurissa, mutta edes nytten. Loppujen lopuksi tilauksessa oli pojalle pari paitaa ja itselleni myös farkut, ruutupaita, sekä pari korua. Ja jos nyt jotain positiivista niin kaikki löytyi alesta.

Tällaista siis pojalle (kuvat Esprit.fi)

 Ja tällaista äidille (kuvat Esprit.fi)

Nyt siis jäädään vaan odottelemaan paketin saapumista. Onneks Espritiltä paketit tulee yleensä suht nopeasti.

Ps. Ihanaa perjantaita! Tänään on jotenkin tosi hyvä fiilis, kivaa! 

Siellä oli Mikki jäällä

Kinusin varmaan koko syksyn, että mentäisiin katsomaan Disney On Ice ja niinpä me muuten mentiikin. Tää oli pojalle jo toinen kerta Hartwall Areenalla kyseisessä tapahtumassa, mutta ensimmäinen kerta meni pienellä sylissä nukkuessa.

Nyt käynti oli hyvin jännä, täynnä hurjasti kaikkea uutta. Ensin käveltiin juna-aseman vieressä ja nähtiin junia (ei olla kertaakaan menty pojan kanssa Suomessa junalla, oho), mentiin isolle jäähallille, missä oli paljon ihmisiä, paljon valoja ja monia kojuja missä oli kivoja juttuja myynnissä. Ihan hurjaa.

"Äiti tää on Mikitin, niillä on kerhotalossa tällanen"

Toinen Desigualilta tilattu paita oli juuri sopiva valinta tähän tapahtumaan

Poika istui koko shown ajan hienosti paikallaan ja tapitti uskollisesti jäälle. "Äiti, äiti tuolla on Mikki. Ja Hessu. Ja ja ja." Eli siis joku oli todella innoissaan. Muiden mukana myös taputettiin innokkaana. En siis voi kun kehua poikaa siitä miten hienosti hän jaksoi koko illan. Vaikka kyllähän siinä väliajalla se pyörätuolikatsomon lattia luututtiin ensin vatsapuolella ja sitten selkäpuolella, sekä juoksenneltiin muiden jaloissa rappusissa, mutta nehän nyt kuuluvat asiaan.

Show itsessään oli hieno, kuten aina ennenkin. Ei pelkästään lapsille suunnattu vaan viihdyttää myös aikuisia. Luistelijat ovat ihan huikeita ja liikkuvat niin ketterästi, vaikka päällä onkin toisinaan melko kookkaita pukuja. Ehdottomasti ensi vuonna uudestaan!

En tiedä miten tää oikeasti vaikuttaa omaan arkeeni mutta silti, onneks huomenna on jo perjantai!

Liian levoton rauhoittumaan?

Viikonloppuna huomasin jotain uutta ja outoa. Sunnuntai aamupäivällä saunoin vanhempien luona itsekseni. Talossa oli hiljasta ja makasin hiljaisen saunan lauteilla aivan yksinäni. Sellaisesta hetkestä olen viime vuosien aikana haaveillut useaman kerran, yksin hiljaisuudessa.

Nyt olo ei kuitenkaan ollut rauhallinen ja rentoutunut, vaan enemmänkin kärsimätön ja tylsistynyt. Hetken makoilun jälkeen jo mietin, että olikoha tämä tässä. Kävin laittamassa jossain vaiheessa radionkin päälle, mutta jotenkin se ei vaan nyt toiminut.

Välillä jo mietin, että hakisinko lehden mutta jätin sen kuitenkin tekemättä. Pähkäilin myös, että onko pää liian tyhjä ja ajatukset karanneet liian kauaksi kun tylsistyminen ja levottomuus vaivasit jo niin pian. Vaikka tiedän olevani melko kärsimätön ja levoton mutta tämä oli jotain ihan uutta. Enkö enää osaa nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta?

Uudet kengät

Välillä sitä on ihan uskomattoman kärsimätön kun tietää, että lähipäivinä pitäisi paketin tulla. Vaikka tilauksen ja paketin saapumisen välillä ei ollut kuin viikko, niin silti ehdin jo odotella.

Ensimmäistä kertaa tilasin Zalandolta mitään. Muutaman kerran oon käyny kurkkimassa siellä valikoimaa ja nyt kun sieltä halauamani kengät löysin ja vielä alennuskoodin kanssa niin en voinut enää vastustaa.

Olin jo muutaman vuoden haaveillut noista neule Uggeista eli Ugg Classic Cardyistä. Valkoisethan olis ollu tosi kivat mutta niitä ei nyt ollut tarjolla ja toisaalta en tiedä olisinko niitä sitten raaskinut edes pitää, etten vaan  olisi niitä sotkenut, joten nuo harmaat olivat ihan loistava vaihtoehto.

Nyt muutaman päivän noilla kengillä kulkeneena niin voin sanoa, että ainakin lämpöiset ovat. Aivan ihanat myös muuten jalkaan, ainut miinus, että ovat todella liukkaat.