perjantai 20. kesäkuuta 2014

Lastenkarnevaalit Lahdessa

Viime sunnuntai meni mukavasti Lahdessa lastenkarnevaaleilla. Itselle Lahti ei kovinkaan tuttu kaupunki ole, vain muutaman kerran tullut käytyä, joten kun kutsu kävi niin oli kiva lähteä. Moottoripyörämuseolla järjestettiin siis lastenkarnevaalit, missä oli paljon kaikkea kivaa järjestettynä ilmaiseksi lapsille.


Poika pääsi kokeilemaan tuolla paljon kaikkea uutta ja jännää. Ensimmäistä kertaa poliisin moottoripyörän kyydissä, poni-ajelulla, rodeo-banaanin kyydissä, sekä ensimmäistä kertaa pääsi kokeilemaan kunnolla lämäreitä maalia kohden. Kaikki vähän jännitti alkuun mutta hienosti meni. Varsinkin poni, banaani ja lämärit oli sellaisia juttuja mitä olisi poika halunnut kokoajan vain uudestaan päästä kokeilemaan. Tossa lämäreiden vedoissa vähän alkoi jo ajatuksissa käymään, että pitäisiköhän poika ihan oikeasti syksyllä ilmoittaa johonkin luistelukouluun ja lähteä testaamaan että kiinnostaisko luistelu ja lätkä. Vanhemmat ei välttämättä tästä pahastuisi jos poikaa kiinnostaisi.



Karnevaalien jälkeen mentiin syömään matkustajasatamaan laivaravintola Kaunis Veeraan. Kerran aikaisemmin on tuolla käyty ja ruoka oli silloin todella hyvää ja niin se oli tälläkin kertaa. Kaunis Veera on sellainen paikka minne varmasti mennään myös jatkossa syömään kun Lahdessa käydään. Loistava ruoka ja ihana paikka, tykkään siitä koko sataman fiiliksestä.


Ruoan jälkeen nautittiin vielä lämpöisestä illasta ja käytiin lähellä tuota matkustajasatamaa sijaitsevan Pikku Vesijärven luona kuuntelemassa ja seuraamassa vesiurkuja. Kokemus oli ensimmäinen ja esitys oli tosi kiva, enkä ihan heti olisi uskonut törmääväni Lahdessa tuollaiseen, ihan loistava idea. Muutenkin tuolta löytyi kivoja yksityiskohtia, mistä voisi myös Helsinki ottaa mallia.


 Kiitos Lahti kivasta päivästä!

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Vanhempien mini(lepo)loma

Kun on tottunut käymään laivalla aina lapsen kanssa ja menemään pitkälti lapsen ehtojen mukaisesti, niin on todella outo kokemus olla laivalla pitkästä aikaa ilman lasta. Jos totta puhutaan, niin käytiin ennen pojan syntymää kerran J:n kanssa kahdestaan Tukholman risteilyllä ja kaikki muut reissut on tehty pojan syntymän jälkeen pojan kanssa.


Menomatkalla käytiin buffetissa perinteisesti syömässä ja olikin aika mukava istua pöydässä ihan kahdestaan niin että sai oikeasti keskittyä siihen syömiseen. Tosin me sitten alettiin siinä melko nopeasti seurailemaan muiden perheiden lasten suorituksia, meillä kun oli vielä aika loistava paikka tähän ihan siinä jälkkäreiden vieressä. Heh, oli kun olikin aika helpottavaa ja huvittavaa huomata että osaahan ne muidenkin lapset järjestää vipinää ja erilaisia tilanteita. Sen verran illalla kuitenkin repäistiin, että käytiin pikaisesti yökerhon puolella, että J sai otettua yhden jälkkärin siellä. Meno oli kuitenkin sen verran eksoottista, että visiitti todella jäi lyhyeen ja matkan ainoaksi.


Tukholmaan osui sopivasti kaunis aurinkoinen päivä ja tästä nautittiin ulkoillen koko päivä. Alkuun mentiin vanhaan kaupunkiin aamukahville. Oli ihana istua ulkona juoden aamukahvia kaikessa rauhassa. Päivän aikana kierreltiin Kuninkaanlinnan kautta Skeppsholmenin ja Kastellholmenin kautta Djurgårdeniin, mistä sitten palattiin jo lautalla takas Slussenille.

Alkuun ajateltiin mennä Djurgårdenilla kunnolla syömään, niin varmasti moni muu olisi tehnyt kun on päässyyt ilman lasta liikenteeseen, mutta päädyttiin sitten kuitenkin ottamaan evästä grillikioskin tyylisestä paikasta. Taisi olla elämäni ensimmäiset fish&chips, eikä ollenkaan huono valinta, tosin vähän turhan iso annos.



Paluumatka laivalla nautiskeltiin lähes kokonaan sundeckillä auringosta nauttien ja voin kertoa se oli jo aika luksusta. Pari kylmää cokista, ei yhtään yliaktiivista lasta, lämmittävä aurinko, eikä kiire mihinkään ja kaiken kukkuraksi se Tukholman saaristo on kaunista katseltavaa.


Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ja rento reissu, mutta. En tiedä lähtisinkö enää toiste laivalle ilman lasta, sillä vaikka maissa on huomattavasti vapaampi mennä ilman lasta mutta kyllä laivalla tekeminen on aika vähissä, silloin kun sitä ylimääräistä aikaa ei vietetä pallomeren reunalla. Ja kyllä, oli ikävä poikaa ja kyllä, tuotiin tietysti pojalle iso kasa tuliaisia "hyvityksenä", että huijattiin jäämään mummilaan. Tai eihän se kai huijaamista ihan täysin ole jos vaan jättää kertomatta mitä äiti ja isi tekee kun poika menee pariksi yöksi mummilaan. Khih.



perjantai 13. kesäkuuta 2014

Perjantai 13.

Yllättävän onnistunut päivä kun ottaa huomioon, että on perjantai 13.päivä. Hiustenvärjäystä (ihanaa taas freessi väri hiuksissa!), hierojaa (au au mun selkä!), alennusmyyntejä, hyvää ruokaa, leffaa, karkkipäivä ja vielä Espanja-Hollanti peli, kelpaa.


Tänään tosiaan käytiin koko perheen voimin leffassa. Pojalle nyt neljäs kerta elokuvissa ja tänään ekaa kertaa 3D-leffassa. Käytiin katsomassa Rio 2 ja oli hyvä, tosi hyvä. Vähän jännitti miten poika tykkää mutta hienosti meni ja jaksoi pitää niitä laseja päässä. Tosin kotimatkalla totesi, että jatkossa mielummin lähtee katsomaan ihan tavallisia elokuvia, niin ettei tarvitse pitää laseja. Vähän se taisi siis tuoda lisää jännitystä tuohon kokemukseen.


Nyt kuitenkin iltapalaa ja illan fudismatsia seuraamaan. Kuppi vielä lämmintä teetä, koska kurkku tuntuu hieman oudolta, vähän epäilyttävä ettei vaan tulisi nyt mitään isompaa.

Ihanaa viikonloppua just sulle! <3

torstai 12. kesäkuuta 2014

Haaveesta totta

Yks asia mistä oon haaveillu jo melko pitkään on ollut Rukkan keltainen sadetakki. En oikein tiedä mistä se ajatus silloin syntyi mutta jossain vaiheessa huomasin haaveilevani sellaisesta. En kuitenkaan sen enempää tehnyt mitään, että olisin lähtenyt takista mitään selvittämään tai hankkimaan. En ennen kuin ratkaisu tuli suoraan eteen, Etolan mainos. Tänään sitten vihdoin pääsin tuolla Etolassa käymään ja takin hankittua. Onneksi koko päivän satoi vettä, niin takin sai heti käyttöön. I´m so in love. 


























Ja voisin veikata, että aika hyödyllinen hankinta Suomen kesään!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Vihaisten lintujen luona piknikillä

Tänään oli pakko ottaa ilo irti aurinkoisesta päivästä, koska sääennusteet ei kauheasti lämpöisiä päiviä enää lupaile. Aamupäivällä jahkailtiin läpi erilaisia vaihtoehtoja mitä voisi tehdä ja sitten ei muuta kuin eväät kassiin, pojalle uikkarit mukaan ja menoksi, suuntana Oittaa ja Angry birds -puisto. Yksi juttu tosin unohtui, nimittäin aurinkorasva ja sen myös huomaa, onneksi ei kuitenkaan pojan ihosta.


Alkuun heiteltiin J:n kanssa nurtsilla frisbeetä pojan kirmatessa leikkipaikalla mutta kun poika keksi mukana olleet uikkarit niin melko pian suunnaksi oli otettava rantsu. Vesi olikin mukavan lämpöistä, että uskaltauduin jopa itsekkin kastautumaan niin pitkälle kun haalarin lahkeet antoi periksi. Jos olis ollut biksut mukana ni ehkä olis voinu jopa heittää talviturkin, erittäin vahva ehkä.


Rantsun jälkeen vielä nurtsille piknikille ja köllöttelemään. Poika kirmasi taas leikkipaikalla uusien kavereiden kanssa niin, ettei montaa porkkanan palaa ehtinyt nakertamaan. Ja kuten kotiinlähtiessä arvata saattaa, kovin pitkälle ei parkkipaikalta ehditty kun takapenkiltä kuului jo tasainen tuhina. Illalla vielä ennen nukkumaanmenoa totesi "Oli ihana päivä, koko päivä oli kivaa!".