maanantai 9. marraskuuta 2015

Maanantai Tukholmassa

Viikko sitten sunnuntaina eli Halloween bileistä seuraavana päivänä lähettiin laivalle. Johan viime kerrasta oli ehtinytkin vierähtämään muutama hetki. Meidänhän piti lähteä risteilemään jo alkusyksystä, mutta sitten J rikkoi jalkansa, niin reissu lykkääntyi. Onneksi Viking Linen asiakaspalvelusta löytyi ymmärtäväistä ja ystävällistä henkilökuntaa ja saatiin meidän etukortti lykättyä tänne loppusyksyyn asti.

Vaikka Tukholman-risteilyt on jo aika nähtyjä ja koettuja, niin silti sinne on aina välillä kiva lähteä käymään ja on ihan hauskoja pieniä seikkailuita katkaisemaan arkea. Lieventää tätä jatkuvasti roihuavaa matkakuumetta edes hieman. Ja kyllähän se aina edesauttaa laivalle lähtöä kun käytössä on etukortti, ettei hytti maksa mitään. Vaikka eihän ne risteilyt koskaan mitään ilmaisia ole, vaikka hytti ei mitään maksakaan.


Tällä kertaa lähdettiin Tukholmaan vailla minkäänlaisia suunnitelmia päivälle. Ketään ei innostanut lähteä keskustaan vaan pyörimään kaupoille ja saatiinkin laivan infosta hyvää vinkkiä lähteä suunnistamaan Södermalmille ja siellä isolle leikkipaikalle. Aamupäivä menikin leikkipaikalla mukavasti nauttien lämpöisestä ja aurinkoisesta syyspäivästä. On aikaisemminkin käyty tuolla suunnalla pyörähtämässä mutta leikkipaikka oli ihan uusi löytö ja loistava sellainen.


Lounaalla käytiin Pizza Hut:n buffetissa, mikä oli ehkä se helpoin ja vaivattomin tapa hoitaa ruokailu ilman sen suurempia pähkäilyitä, vaikka ei nyt niin kauhean omaperäistä ollutkaan. Hyvää kuitenkin oli. Södermalmilla piipahdettiin myös muutamilla kaupoilla samalla kun pikkuhiljaa käveltiin Vanhaan kaupunkiin juomaan vielä kahvit ennen laivalle paluuta. Granitilla ja Designtorgetilla olisi ollut vaikka mitä kivaa kotiintuomisia mutta tällä kertaa vain Granitilta lähdin muovikassin kanssa ulos. Havahduin kotiintulon jälkeen myös siihen, että Stadistakin löytyy Granitin liike ja täytyy varmaan ennen joulua mennä käymään siellä.


Tukholman Vanhassa kaupungissa on aina ihana käydä kävelemässä ja kahvilla, vaikka maasto ei J:lle se ihanteellisin ole liikkua. Mentiin jo ennestään tuttuun paikkaan kahville, Cafe Kladdkakaniin, paikkaan mistä saa ihan syntisen hyviä kakkupaloja. Poika valitsi itselleen suklaajuustokakkua ja viereisessä pöydässä istuneella sedällä oli vaikeuksia olla tuijottamatta kun poika ahmi kakkunsa parempiin suihin, vaikka miten yritin vihjailla rauhallisemmasta herkuttelutahdista ja nautiskelusta. Se oli pojan tapa nauttia, kauhoa kakkua ihan kunnolla suuhun.


Odotukset tältä risteilyltä ei mitenkään kauhean korkealla olleet ja kotiin tultiinkin positiivisesti yllättyneinä reissusta, oli kivaa. Menomatkalla saatiin nauttia laivan buffasta kaikessa rauhassa ja poika ehti reissun aikana useammankin kerran laivan leikkipaikalle leikkimään ja sai leikkikavereitakin sieltä, sekä päivä Tukholmassa oli oikein onnistunut. Kotiin tullessa käytiin vielä aamupalalla laivan buffetissa, ettei heti kotona tarvinnut alkaa laittamaan jotain syötävää, eikä pojan tarvinnut nälissään lähteä kerhoon. Nyt voikin hyvillä mielillä ruveta suunnittelemaan taas uutta pyrähdystä Tukholmaan, kun reissusta jäi taas käteen pari uutta etukorttia, kun käytiin tuliaiset hankkimassa laivalta kavereiden tilauksista. Vaikka löytyihän kotiinkin jotain kivaa laivalta, nimittäin lumiukko, tonttu ja karkkia, mitäpä sitä laivalta muutakaan!

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Lokakuun vika

...Eli Halloween ja Halloween partyt. Viime vuodesta innostuneina pidettiin siis tänäkin vuonna naamiasbileet.


Tarjoilut hoidettiin tänä vuonna nyyttärityylillä ja se oli oikein toimiva tyyli. Itse tehtiin juhliin viime vuoden tyyliin kissan wc-kakkua, appelsiinituorejuustokakkua, poppareita ja iso kulhollinen mehua. Vieraat toivat juustokakkua, hienoimpia nakkimuumioita ikinä, joilla oli myös silmät, sekä pizzaa, karkkia ja lihapasteijoita. Syötävää siis riitti enemmänkin kuin tarpeeksi.


Tänä vuonna melko monet kutsutut pääsi paikalle ja vilskettä riittikin melkoisesti koko päivän. Ekat vieraat saapui siinä puol kahen aikaan ja viimeiset lähti vähän jälkeen kymmenen, joten pituutta pirskeille tuli ihan kiitettävästi. Pojalle päivä olikin melko rankka, kun toinen vielä ehti odottaa Halloweenin juhlintaa niin pitkään. Välillä vauhti vähän olikin karata käsistä ja sokeriöverit tekivät tehtävänsä.

Vaikka nyt juhlien jälkeen sanoin, että nää on vikat Halloween juhlat, mitkä järjestän niin voisin silti veikata, että eiköhän sitä ensi vuonna taas jotain keksitä.


tiistai 27. lokakuuta 2015

ELA Show


Reilu pari viikkoa sitten oli vanhempien vapaailta ja ELA Show, kauan odotettu ilta. Pähkäiltiin J:n kanssa mitä muuta kivaa keksittäisiin samaiselle illalle, kun pitkästä aikaa saatiin poika yökylään. Pitkään pähkäiltiin syömään menosta, rauhallisesta illallisesta kahdestaan ennen keikkaa mutta ajatus tyssäsi melko nopeasti siihen kun muistettiin että kysessä tosiaan on perjantai-ilta. Poika heitettiin temppukoulun jälkeen mummilaan ja ehdittiin hetkeksi vielä kotiin valmistautumaan iltaan. Naureskeltiin kun katseltiin FB:stä miten niin monet muut oli etkoilla stadissa, istumassa muutamilla, kun me taas kotona valmistauduttiin iltaan isolla kupillisella kahvia ja sivusilmällä vilkuiltiin lätkää samalla kun sudin lisää maskia naamaan ja hiuksia järjestykseen. Mä tiedän, me ollaan niin villejä.


Ilta oli ihan todella huikea, keikka on ihan mahtava. Keikan kuvailuun voisi käyttää ehkä vain superlatiiveja, jotta ne toisivat oikeutta illalle, parhautta. Kaks ja puol tuntia täyttä menoa, positiivisuutta ja vauhtia, sekä todella huikeita vieraita. Olkapäät oli jo ihan puuduksissa ennen kun ilta oli edes puolessa välissä ja kämmenet ihan kosketusarata sormukset kädessä taputtamisesta. Tulipahan taas hypittyä, tanssittua ja taputettua, ihanaa.


Kotona oltiin puolen yön aikaan, mikä meille on todella outoa ja sitä naureskeltiinkin, että ihan villeiksi heittäydytty kun niin myöhään liikkeellä. Kotona kävi vielä sen verran kierroksilla illasta ja vapaaillan kunniaksi oli vielä korkattava yksi kylmä Jaffa. Eli siis valmistautuessa iso kupillinen kahvia, kahden ja puolen tunnin keikka, sekä yksi tölkki Jaffaa ja seuraavana päivänä olo oli kun olisi ollut rypeemässä ihan kunnolla, tuli hämärä muistikuva siitä miltä krapula joskus tuntui. Vähän jokapaikkaan sattui, väsytti, heikotti ja yökötti, olo oli ihan voimaton. Aika hurjaa hei. Voin vaan kuvitella miten fresheiltä näytettiin iltapäivällä pojan koristreeneissä kentän reunalla. Ei ainakaan sporttisilta. Tuotiin pojalle muuten myös tuliaisia keikalta, koska toinen oli vähän myrtsi kun ei päässyt mukaan. Niin hauska ja toinen oli oikeasti ihan innoissaan.