Suuntana Lontoo

Pikainen tervehdys vielä ennen kun taksi tulee hakemaan ja suunnataan lentokentälle.
Nyt on matkalaukut pakattu, pyykit pesty, imuroitu ja koti laitettu siihen kuntoon että perjantaina on kiva tulla takaisin kotiin, tai oikeastaan lauantain puoltahan se sitten jo on.

Ollaan vähän ehditty tutkailemaan Lontoon karttaa ja niitä kaikkia nähtävyyksiä mitkä olisi kiva ehtiä näkemään mutta saa nyt nähdä miten paljon ehditään, kun ei tässä päiviä kuitenkaan niin kovin montaa ole.

Nyt kuitenkin poika vaunuihin ja pikku hiljaa alas odottelemaan taksia.

Ihanaa viikkoa kaikille!! <3

PS. Appiukolle aurinkoista ja rentouttavaa lomaa siellä lämpöisen auringon alla ja isosti onnea sitten syntymäpäivänä! :)

Rakas joulupukki...

Tein pienen kollaasin kauniista asioista, joista voisin tykätä. Ja joita voisin joulupukilta toivoa. ;)

...Joo, tiedän haaveilu ja toivominen ei ole kiellettyä! Mut oon ollu aikas kiltti tänä vuonna, ihan oikeesti! :))

Hammaslääkärissä ja joulukalenterit esille

Apua, nythän on jo joulukuu! Tajusin asian kunnolla viime yönä kun julkaisin tuon viimeisimmän postauksen, kun siihen tuli päiväksi 1. joulukuuta. Hullua, miten nopeasti syksy meni ja apua, jouluhan on ihan kohta täällä!

Noh, joulukuu ei alkanut täällä kovinkaan pirteästi. Aamulla väsytti ihan älyttömästi ja herättiinkin pojan herkkään herätykseen "ÄÄÄÄÄÄIIITTTIIIIIIIIIII ÄITIIIIIIII ÄITIIIIIIIIII".

Tänään oli ohjelmassa pojan eka hammaslääkäri tai itseasiassa suuhygienistillä käynti. Kutsuhan tuonne tuli jo kun poika täytti vuoden mutta tunnollisina ja kuuliaisina vanhempina saatiin jo nyt varattua aika kun poika on puolitoista vuotta. Jostain kummasta poika tänään aavisti, että jotain uutta on tiedossa koska vaipan vaihdossa ja vaatteiden vaihdossa jätkä otti ihan järkyt raivarit ja huusi pää punaisena kun oltaisiin piikille oltu viemässä. Hädissään ja ihmeissään kyseltiin ja tarkasteltiin, että sattuukko jonnekin tai mikä hätänä mutta mitään ihmeellistä ei näkynyt eikä selvinnyt. Jonkun ajan raivoamisen ja huutamisen jälkeen painoi poika pään äidin syliin paijattavaksi ja nyyhkytti (ehkä vähän silleen marttyyri tyyliin). En tiedä luuliko sitten, että mennään taas neuvolaan rokotettavaksi vai mikä oli.

Hammaslääkäriin käveltiin kuitekin reippaasti ja huoneessakin oltiin niin reippaasti ja tutkittiin koko huone. Siinä vaiheessa kun tämä hygienisti kurkkasi noita pieni naskalihampaita niin siinä piti pieni parkasu päästää mutta hengissä selvittiin. Käynti oli kaikin puolin täysin turha, eikä sieltä tarttunut mitään uutta tietoa. Tietysti voihan jollekin olla yllätys, ettei lapselle kannata esim. karkkia kauheasti syöttää tai muutenkaan sokeria. Jotenkin oli myös huvittavaa, että tämä meidän ikäinen (siis jotain mun ja J:n väliltä) typy (eli se hygienisti) antoi siinä samalla näitä yleisiä terveen elämän ohjeita, kuten että vihannekset on terveellisia ja tekee hampaille hyvää, kuten myös on hyvä jos lapsi juo maitoa, eikä kauheasti mehuja tai limuja. Hmmmm, aijaa, että hedelmiä ja vihanneksia olis hyvä syödä ja vesi on hyvä janojuoma, taas ihan uutta tietoa.

Illan uinti meni jo vähän iloisemmissa merkeissä ja siellä harjoiteltiin polskimista. Kokeiltiin pojalle myös ekaa kertaa räpylöitä, se oli aika hauskaa ja toi vähän vaihtelua siihen perus polskimiseen ja uiskelnteluun. Väsyneen päivän ja uintien jälkeen onkin nyt kiva mennä sohvalle viltin alle köllimään ja seurailemaan pienin miehen leikkejä ja toisella silmällä vähän telkkaria.

Loppuun vielä muutama kuva tämän vuotisista joulukalentereista, joita onkin muutamat kertyny. Pojallakin on jo tänä vuonna oma kalenteri, tietysti. Ja koska pojalla ei vielä ole suklaakalenteria niin äidillä on niitä kaks, niinkun tasapainottaakseen tilannetta. ;)

äitin joulukalenterit :)

isin joulukalenterit

Pojan muumikalenteri

ja ensimmäisen luukun muumi :)

Hiukset punaisiksi ja avautumista

Maanantaina vaihtui taas hiusten väri takaisin punaiseen. Tai no ei se vielä ole samoissa määrin punainen kun oli vielä kesällä mutta siihen suuntaan kuitenkin. Tyvi on aikas mukavan räväkän punainen mutta muuten on aika tumma ja enemmänkin punertavan ruskea. Tässä muutaman kuukauden ruskeahiuksisuuden aikana huomasin, että on se punainen mun väri ja nyt alankin pikkuhiljaa taas värjäämään hiuksia punaisiksi.
Tällä kertaa värjäsin Schwarzkopfin Live Color XXL:n sävyllä 37 "Hypnotic  Red". Ihan kiva väri, ja oli pakko aloittaa nyt tuolla kun on hiukset sen verran tummat  eli tästä alkaa hiusten vaalentaminen pikkuhiljaa ja kunnon punan hankinta.

Tiistaina oli vuorossa lounasta kaupungilla ihanan ystäväisen kanssa. Tällä kertaan ei menty Amarilloon (niinkuin kaikkina aikaisempina kertoina) vaan rohkeasti valittiin Chico´s. Muut eivät tainneet tykätä omista hampurilaisistaan mutta itse tykkäsin omasta bbq-hampurilaisestani. Nälkä oli niin kova, etten älynnyt ottaa herkuista kuvia mutta ehkäpä kaikki on hampurilaisia nähnyt. Lounaan jälkeen vielä pyörähdys Espritillä ja saaliina farkut ja muutama paita, petollisia nuo Espritin aletangot!!

Vähän on pakko avautua tuosta ihmisten käyttäytymisestä sporassa. Vaunuille ja pyörätuolille ei kauhean montaa paikkaa ole varattuna, varsinkaan niissä sporissa missä on vain yksi matalaovi. Stadista tultaessa spora oli just tollanen missä oli vaan yks ovi matala ja onneksi siellä ei muita vaunuja ollut, joten mahduttiin kivasti. Noh, siihen vaunujen paikalle kuitenkin istahti ihan terveen näköinen ja oloinen mamma, niin että en saanut vaunuja kivasti sivuun vaan jäin siihen keskelle tukkien muiden kulkemisen. Annettiin mammalle pahaa silmää, kun siinä väännettiin paikkoja mutta eipä tämä tajunnut mitään, katseli vain ihmeissään. Toisella puolella istunut mamma yritti innokkaasti vain kurkkia J:n puhelinta kun sillä oli se esillä, ihme väkeä. En kehdannut häätää näistä kumpaakaan, kun toisaalta tuli olo, että miksi minulla olisi suurempi oikeus istua niillä paikoilla kuin heillä. Mutta jos olisin päässyt jommalle kummalle paikalle olisin saanut myös vaunut poikittain, jolloin ne ei olisi olleet siinä keskellä kaikkien tiellä ja tietysti, olihan siinä penkkien yläpuolella myös vaunujen ja pyörätuolin merkit. Että sellasta, meinas alkaa kiukuttaa mut ei sit onneks kuitenkaan. ;)

Tänään oli pojalla pitkästä aikaa leikkiseuraa kylässä. Tosin en tiedä kuinka kivaa on tulla leikkimään meidän pojan kanssa kun tämä ei anna toisen juuri koskea omiin leluihinsa. Pojalla on leluja kaikki nurkat täynnä, eikä mikään kiinnosta kun niillä pitäisi itsekseen leikkiä mutta kun tänne tulee toinen lapsi ja osoittaa vähänkin kiinnostusta tutkia leluja niin meidän poika käy reiluna jätkänä repimässä lelut kädestä ja kerää kaiken itselleen, näinhän me ollaan just opetettu.

Käytiin tänään myös vaihtamassa jo vähän rahaa ensi viikon Lontoon matkaa varten. Samalla kävin pyörähtämässä Espritillä, kun uutta talvitakkia himoitsin. Espritillä sattuu vielä sopivasti olemaan kamppanja, missä kaikista talvitakeista saa -25%, joten sopii paremmin kuin hyvin. Olenkin jo jonkin aikaan ihastellut yhtä mustaa untuvatakkia mutta en ollut aikaisemmin sitä sovittanut. Tänään siis sovittamaan ja ihastuin entistä enemmän takkiin, se oli ihana. Tosin näihin lämpötiloihin ehkä vielä turhan lämmin mutta silti aivan ihana. Takki siis lähti mukaan eli nyt taas yhtä talvitakkia rikkaampi, jeih! Ajattelin vielä ottaa uuden takin Lontooseen mukaan, vaikka sinne onkin luvattu reilusti plusasteita.

Laatuaikaa ja sadepäivän piristystä

Perjantaina lähdettiin ajoissa liikenteeseen, että ehdittiin käydä Lauttasaaressa ja Munkkiniemessä ystävämyynneissä. Tai oikeastaan minä ehdin käydä, pojat odottivat molemmilla kerroilla autossa. No eipä noista kauheasti edes mukaan tarttunut, itselleni löysin Lexingtonin valkoisen lampaanvillasta olevan kaulaliinan ja Polo Ralph Laurenin t-paidan ja pojalle löytyi Timberlandin pipo ja vyö. Eli ei nyt kauheasti hurraamista mutta tulipa kuitenkin käytyä ja olihan nuo kaikki -50%, niin ei huono!

Paras osuus perjantaissa taisi kuitenkin olla se aromaterapia selkähieronta. Tunnin hieronta teki taas niin hyvää ja sai jumiutuneen selän mukavasti auki ja veren kiertämään. Tämän viikon perjantaille onkin vuorostaan varattuna aika kuumakivihierontaan, tiedossa siis taas puolitoista tuntia laatuaikaa ja rentoutumista, parhautta!

Lauantaina vietiinkin pieni mies puolilta päivin hoitoon. J:n täti kun oli jo pitkään toivonut, että saisi meidän pienin miehen luokseen leikkimään, niin nyt vihdoin saatiin tämä toive toteutettua. J:n kanssa molemmat nautittiin tästä "vapaasta" iltapäivästä omilla tavoillamme, J kahvin parissa ja minä partsilla kukkia laittaen ja parveketta siivoten. Ensinnäkin oli aivan ihana saada olla hetki ihan yksin ja kaikessa rauhassa istutella Callunoita ja nyppiä kesäkukista (!!!) kuivia oksia ja kukintoja pois. Ja toiseksi, siis kesäkukat kukkivat vieläkin! On jotenkin hölmöä tehdä talvisia istutuksia kesäkukkien viereen ja asennella vielä jouluvalojakin siihen ympärille. Noh, saa nähdä pysyykö nuo kesäkukat ensi kesään asti parvekkeella kukassa vai meinaako se talvi tulla jossain vaiheessa.

Katottiin lauantaina vielä kaksi leffaa ennen kun haettiin rakkauspakkaus kotiin. (Kyllä, tässä vaiheessa alkoi olla jo ikävä pientä miestä!) Ensin katottiin The Expendables ja siihen perään Himoshoppaajan salaiset unelmat. Ei varmaan vaikea arvata, että kumpi oli kumman valinta? Oli muuten hauskoja leffoja molemmat, sai nauraa, eikä nukahdettu kummassakaan leffassa! :)

 
Eilinen oli tyhmä sadepäivä. Yritettiin vähän käydä takapihalla hiekkalaatikolla mutta ei siitä mitään tullut, kun satoi niin paljon. Tosin ei tuntunut sade haittaavan pientä miestä, huomasikohan edes koko asiaa. Iltapäivällä saatiin päivän piristeeksi kuitenkin ihana ystäväni vuosien takaa käymään. Ei olla nähty varmaan kolmeen neljään vuoteen mutta silti sitä ei tapaamisessa huomannut, vaan tuntui kun oltaisiin viime viikolla viimeksi nähty. Toivottavasti seuraavan kertaan ei kulu yhtä pitkää aikaan vaan oltaisiin jatkossa aktiivisemmin osana toistemme elämää.

 

Kahvilla kiljumista ja vauvakinossa

Tälle viikolle on mahtunut paljon mukavia tapahtumia. Viikko alkoikin jo mukavasti lounaalla ihanan ystävän kanssa. Tuntui vaan, että kun ei olla pitkään aikaan nähty niin se yksi lounas ei riittänyt kaikkien kuulumisien vaihtamiseen. Onneksi ensi viikolle on sovittuna uudet lounastreffit.

Keskiviikkona taas käytiin ihan oman perheen kesken lounaalla ja kahvilla Torpanrannassa. Syötiin J:n kanssa puoliksi lämminsavulohi-tonnikalasalaatti ja se oli ihan taivaallisen hyvää ja todellakin riitti kahdelle syötäväksi.

Illalla käytiin vielä stadissa Fasulla kahvittelemassa yhden ystävän kanssa. Se päivällä syöty kevyt lounas kyllä korjattiin fasulla kun taas herkuteltiin ihan kunnolla niillä leivoksilla, nam! Siinä touhotuksessa en edes tajunnut ottaa niistä herkuista kuvaa, olisi nimittäin tullut komea kuva kun oli pöytä täynnä herkkuja.

Hieman näitä ulkona syömisiä ja kahvitteluja kuitenkin häiritsee tuo pienen poikasen uhmaikä?! Välillä saattaisi kuvitella, että äitiä voisi ehkä hieman hävettää ja kiukuttaa ja turhauttaa kun pieni mies alkaa kiljumaan, täysillä ja pitkään. Torpanrannassa vedettiin salaatin jälkeen kahvit melkein huikalla kun pieni mies availi äänihuuliaan ja vahvisti keuhkoja sen verran reippaasti. Noh, saatiin kuitenkin muilta paikkalla olleilta hymyjä ja virnistyksiä, eikä tappavia katseita ja tympääntyneitä ilmeitä. Vilkuilin jo hieman netistäkin vinkkejä tuohon kiljumiseen mutta aika köyhiksi vinkit jäivät, eikai auta kun odottaa tämän vaiheen menevän ohi ja yrittää viihdyttää poikaa vain enemmän, kun ollaan liikkeellä. Jos jollain on vinkkejä tai kokemuksia vastaavanlaisesta niin saa kertoa ja kommentoida!!

Tänään oltiin sitten taas vauvakinossa. Tämän kuukauden vauvakinossa Flamingossa meni Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää. Ja voin sanoa, että tykkäsin elokuvasta, olihan aihe aika osuva, vaikka en olekaan uraa luova äiti. Elokuvan myötä myös tajusin, etten voisi kuvitellakaan luovani uraa samalla kun kasvatan pientä lasta. Elokuvassakin äiti pysähtyi kun kuuli missanneensa poikansa ensimmäisen parturin. Itse varmaan olisin itkenyt vuoden jos olisin sen missannut, en nimittäin haluaisi menettää mitään uusia juttuja mitä lapseni, ainokaiseni, kehityksessä tapahtuu. Huomasin myös elokuvan aikana, että äitiys ja sen myötä tullut väsymys ovat tehneet tehtävänsä, kun pitkin elokuvaa tuntui silmäkulmat kostuvan. Olen aina ollut herkkä, mutta nykyään tuntuu että olen todella herkkä. Snif.

Käytiin vielä leffan jälkeen herkuttelemassa pizzalla :)

Viikko saa huomenna vielä arvoisensa päätöksen, kun aamupäivällä olisi tarkoitus käydä muutamissa ystävämyynneissä ja iltapäivällä olisi aika aromaterapeuttiseen selkähierontaan, aah! Pelkkää kivaa siis luvassa huomiselle. Viikonlopullekin olisi suunnitteilla kaikkea kivaa, mutta saa nyt nähdä mitä kaikkea niistä toteutuu ja mitä kenties ylläreitä mahtuu mukaan.

Lisää joululahjaideoita/haaveita

Keräilin taas tuolta Stockan nettisivuilta noita Joulun Premiere-lehden tuotteita ja tein mielenkiintoisista tuotteista muutaman kollaasin. Tällä kertaa poimin erilaisia tuotteita naisten ja miesten pukeutumisen ja asusteiden puolelta, joista saisi ihania pehmoisia paketteja.

Samalla kun noita tuotteita tuolta netistä katselee ja valikoi, niin samalla tulee kätevästi vähän mietittyä noita joululahjoja, että mitä kenellekin voisi hankkkia. Vaikkakin ideana on katsella niitä lahjoja sieltä Lontoosta parin viikon päästä, itselle ja muillekin.

Tässä ideoita naiselle. (Ja kelpaisi siis myös itsellenikin!)

Ja tässä miehelle.

Mutta tällaisia tällä kertaa. Saa myös kommentoida näitä kollaaseja tai kertoa millaisia joululahjatoiveita/ideoita itsellä on!?