Pariisi: Champs Élysées

Yksi monista suosikeistani Pariisissa on viettää päivä Champs Élyséellä ihastellen, kahvitellen, patonkia syöden ja ennen kaikkea nauttien. Ja ehkä vähän shoppaillen. Pari tällaista päivää myös vietettiin ja ensimmäinen tällainen tietysti heti reissun alussa.

Pomme de Pain herkulliset patongit <3

Disney Store kuuluu ehdottomasti paikkoihin missä käydä kun Champs Élyséellä liikutaan, ja kun lapsi on matkassa. Tosin tuo kauppa kuuluu ehdottomasti myös omiin suosikkeihin ja erityisesti ne pehmoleluhyllyt. Tällä kertaa en tosin saanut yhtään pehmoa itselleni mutta poika löysi itselleen jotain pientä, mitä ehkä äitikin saa joskus lainata jos siltä tuntuu. Äiti tosin löysi päivän aikana muista kaupoista jotain ja ensimmäistä kertaa elämässäni kävin pyörähtämässä Sephoran liikkeessä. Alkuun kävelin liikkeen ohi, mutta koska niin monet ovat tuota kehuneet, niin päätin kääntyä ympäri ja pyörähtää. Samoin myös ensimmäistä kertaa löysin itseni Kenzon liikkeestä ja mikäpä sen mukavampaa kun kummastakaan ei tarvinnut kävellä tyhjin käsin ulos.

Koko Pariisin reissun teema tuntuu näin jälkikäteen olleen edustavat perheselfiet ja niitä myös käytiin napsimassa Riemukaaren vieressä. Erittäin edustavaa ja lupaan, että nää oli niitä näteimpiä.

Ja kun sanotaan, että kaupunkilomille ei pitäisi ottaa uusia kenkiä jalkaan, niin voin jälleen kertoa tuon todeksi. Ensimmäisen päivän lenkkeily Père Lachaisen hautausmaalle ihanissa ja melko uusissa Ralph Laurenin nahkabaltsuissa ei ehkä ollut se parhain idea. Voin kertoa, että se ehkä hieman sattui. Mutta onneksi mulla oli toiset ihan uudet kengät, sandaalit, mukana millä sitten köpöttelin ja hetkittäin linkutin loppuloman, jalat lastaareille teipattuina. Enää en lähde minnekään ilman Converseja, ihan sama mikä vuodenaika on kyseessä. Tai ainakin jotkut söpöt flipflopit otan mukaan.

Synttäreihin valmistautumista edellisenä iltana "Youth mask"

Pariisi: Père-Lachaisen hautausmaa

Sain eilen illalla kuulla huonoja uutisia, tuttava vuosien takaa on poissa. Vaikka ihan viime vuosina ei enää oltu tekemisissä, niin uutinen toisen karusta kohtalosta sai fiiliksen aika kehnoksi. R.I.P Mikko.

Mutta tarkoitus oli kuitenkin tehdä ensimmäinen postaus Pariisista ja meidän käynnistä Père-Lachaisen hautausmaalla ja Jim Morrisonin haudalla. Ehkä jollain tavalla tuohon aloitukseen sopiva postaus. Meidän hotellilta matkaa hautausmaalle kertyi noin viitisen kilometriä ja matka meni kävellen melko nopeasti uusia maisemia ihastellessa.

Ihan ensimmäisenä suunnattiin Morrisonin haudalle ja sen jälkeen kierreltiin ja katseltiin hautausmaalla muuten. Morrisonin haudalle oli melko helppo löytää ja meillä kävi sinänsä tuuri, että hautausmaalla oli melko rauhallista, eikä haudalla ollut minkäänlaista tungosta tai jonottamista.

En oikeastaan tiedä millainen käsitys ennakkoon tuosta paikasta oli, Morrisonin haudasta ja ylipäätään tuosta hautausmaasta, tai mitä odotin mutta kuitenkin yllätyin. Vaikka joskus olin nähnyt kuvia Morrisonin haudalta, niin silti jotenkin yllätyin sen vaatimattomuudesta, yllätys oli kuitenkin ihan positiivinen. Koko hautausmaa oli muutenkin todella kaunis, ihana puisto, vaikuttavia hautoja ja upeat maisemat.

Poika oli hiukan hämillään hautausmaasta mutta jaksoi todella hienosti kierrellä, katsella ja ihastella, ja ennen kaikkea kävellä. Hautausmaalta käveltiin vielä illan tullen takaisin hotellille ja googlen kartasta katsottiin, että karkeasti laskettuna matkaa päivälle kertyi reilut 12km ja siinä ei tietenkään ole mukana niitä hautausmaan kiertelyitä, ja poika käveli ilman suurempia valituksia lähes koko matkan. Aika hieno suoritus tuon ikäiseltä.

Vika hellepäivä

Sunnuntaina pakattiin taas pyyhkeet ja eväät reppuun, ja suunnattiin pihalle aurinkoon. Tällä kertaa ei menty ranstuilemaan vaan otettiin suunnaksi Uutelan luontopolku. Metsässä oli aika sopiva mennä luontopolkua ja poika siellä kirmasikin aika innoissaan välillä pähkäillen "olikohan täällä ihan samanlaista viimeksi kun kävin, olikohan tuo puu/käpy/kivi/tikku/oksa silloin tuossa? Muistatko sinä äiti/isä/mummi, oliko sillon viimeksi samannäköistä kun nyt?". Niin meillä oli mummi ja koira tällä kertaa myös matkassa mukana. Rannoilla ja kallioilla oli aika paljon jo väkeä ja parhaat paikat varattuja, mutta pienen etsiskelyn jälkeen löydettiin hyvä kalliopaikka mihin saatiin parkkeerattua kamat ja missä lähellä oli pojalle sopiva uimapaikka.

Näyttääpä hiukset hölmöiltä noin, höh!

Ihan mahtava paikka, tosin hieman petollinen, sillä tuulenvire kävi kokoajan sen verran, ettei aurinko missään vaiheessa tuntunut liian porottavalta, eikä ihoa kuumottanut. Uutelan jälkeen nopea koukkaisu kaupan kautta ja mummilaan grillaamaan. Itsetehtyjä (tai no, itse ja itse kun sämpylät ja pihvit kaupan valmiita mutta siis kuitenkin) hamppareita ja voi nam miten hyvää oli. Kuvaa hamppareista ei ole, sillä nälkä oli sen verran kova ja ruoka herkullista, että kuvaaminen jäi täysin.

Jos sunnuntai nyt sit jäi tämän kesän viimeiseksi hellepäiväksi, niin ei ollenkaan huonommin kulunut tämä hellepäivä. Voisin kyllä ottaa vielä muutaman tällaisen lisää jos vaan saa toiveita esittää, VAIKKAKIN yöt voisi jo viiletä sen verran, että sais nukkua ihan rauhassa.

Lauantain meininkejä

Lauantaina suunnattiin Stadiin ajatuksena vaan käydä pyörähtämässä Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla. Mitään erikoista ei oltu markkinoilta hakemassa, mutta oli ihan kiva lähteä pitkästä aikaa ylipäätään keskustaan katselemaan.

Siinä kun oltiin Narikkatori ehditty kiertämään pääpiirteittäin ympäri ja oli herkuteltu suklaakuorrutetuilla hedelmillä, mitkä oli muuten tosi hyviä, vaikkakin vähän haastava yrittää syödä siististi, niin mentiin kurkkaamaan Tennispalatsin leffatarjontaa. Melkein kun tilauksesta Lentikat 2 -leffa oli alkamassa reilun puolen tunnin päästä, joten ei muuta kun lippujonoon. Olipa muuten hyvä leffa, ihan loistava, tykättiin koko perhe.

Leffan jälkeen koukkastiin vielä markkinoilla sen verran, että käytiin syömässä muurinpohjaletut ennen kun jatkettiin matkaa Kaivariin. Siellä iltakahvit mukaan ja leikkipuistoon, missä poika sai juosta ja leikkiä. Niin poika myös muuten teki. Sai melko nopeasti itselleen leikkiseuraa muista pojista ja siellä tämä poikajoukko juoksi ja viipotti täysillä menemään niin kauan, että oli jo pakko mennä väliin ja olla ilonpilaaja vihjailemalla kotiinlähdöllä.

Paita ja huivi Pariisista Desigualilta (alesta), hame Miamista viime talvena Desigualilta (alesta)

Tosin melko nopeasti kotimatkalla suunnitelmat taas muuttui ja jäätiin Kauppahallin viereen vielä parkkiin, kun J halusi kuvata kuuta. Poika ei nyt kauheasti tuota pistänyt pahakseen, sillä sai puhalella saippuakuplia ihan rauhassa ja J:n puhelimen millä pelata kun saippuakuplat ei jaksanu enää kiinnostaa.

Aika hyvin siis venähti meidän markkinoilla pyörähtäminen myöhäiseen iltaan ja melko mieluisaan ja rentoon kesäiltaan kaupungilla. Ai, miten kaunis Helsinki onkaan pimenevässä kesäillassa valoissaan, ihana.