Luomua pääsiäisfiilistä

Toinen pääsiäisperinne taitaa meillä olla Haltialassa käynti. Tokihan siellä on käyty myös muutenkin piipahtelemassa mutta nyt on kahtena peräkkäisenä pääsiäisenä myös siellä käyty. Viime vuonna Haltialassa käytiin paijaamassa lampaita ja sen jälkeen mentiin mummilaan lammaspadan ääreen mutta tänä vuonna ihan vain palattiin kotiin grillamaan makkaraa.

Tänäkin vuonna nähtiin ihan oikea pääsiäismuna, sekä pieniä karitsoja, otsikon mukaisesti luomua pääsiäisfiilistä. Ja oikeesti oliko ihan luksusta juoda kahvit siinä pihalla auringon paisteessa. Ihanaa, oon niin innoissani näistä aurinkoisista ja lämpöisistä päivistä. Tule kesä jo, tule aurinkoinen ja lämmin kesä.

Joku siinä on, että näin keväisin tekee ihan kauheasti mieli grillata makkaraa. Haltialassa sitä olisi myös voinut grillata jos vaan olisi ollut riittävän fiksu ja varautunut tähän omilla makkaroilla. No me koukkaistiin kaupan kautta kotimatkalla ja grillattiin sitten omat makkarat omalla partsilla. Eikä sekään ollut ollenkaan huonompi vaihtoehto, vaikka eihän se pieni rupunen sähkögrilli ole sama kuin tulella grillaaminen mutta kävi ihan hyvin. Ja oli muuten aika ihana raivata ensin partsille vähän lisää tilaa ja sitten kattaa siihen pientä syötävää ja siinä ilta-auringon lämmössä istuskella ja syödä. Yksi mikä tässä asunnonssa on ehdotonta plussaa on nämä upeat auringonlaskut mitä täältä näkee. Hauskasti parhaat näkymät on tietysti vielä pojan huoneesta.

Loppuun vielä vähän erilainen "asukuva". J:n mielestä pitäisi enemmän olla tilannekuvia ja näin ollen luontevia asukuvia, joten tässäpä yksi sellainen otos.

Ja epäilen suuresti, että näitä nähtäisiin jatkossa kauheasti sen enempää!

Perinteitä tekemässä

Tästä voisi kai jo jonkinlaisen pitkänperjantain perinteen muodostaa. Oltiin nimittäin eilen Korkeasaaressa, ihan niinkuin oltiin myös viime vuonna (Tuolla on eläimiä, let's go) ja vieläpä ihan samalla kokoonpanolla eli pojan kummitädin ja oman kummityttäreni kanssa.

Pojan mielestä päivässä parasta oli ehdottomasti kalliolla hyppely, mitä sai tehdä ennen ja jälkeen Korkeasaaren siinä lippukassojen luona, sekä leikkipaikka karhulinnalla ja eläimistä karhut. Pientä uhmaa ja tahtojen taistelua päivään tietysti mahtui mutta kaikenkaikkiaan aika mukava päivä. Ja miks ei olisi ollut kun aurinko paistoi ihanan lämpöisesti. Nää lämpöiset ja aurinkoiset päivät saa aikaan todella kovan kesän odotuksen. Tule kesä jo, tule hyvä kesä.

Noin kuuden tunnin ulkoilun, monien metrien kävelyn ja leikkien jälkeen kun päästiin pojan kanssa autoon ja lähdettiin ajelemaan kotia päin, ehdin vain kysyä että väsyttääkö ja samantien takapenkiltä jo kuuluikin tasainen tuhina. Tai no, ehti poika vastata ennen nukahtamista "EI".

Kauhukseni huomasin, että Korkeasaaressa alkaa sisäänpääsy maksamaan nelivuotiasta eli meidän pojasta pitää kuukauden päästä maksaa 6€ sisään. Joko meidän perheen käynnit Korkeasaaressa vähenee todella paljon tai sitten alan harkita vähän vakavammin noita vuosilippuja. Lapsen vuosilippu kun maksaa S-edulla 16€ eli jos siellä käy vuodessa enemmän kuin kolme kertaa niin tuo vuosilippu on kannattanut. Aikuisen vuosilippu maksaa S-edulla 40€ kun kertalippu maksaa 12€. Mielenkiintoista.

Pitkäperjantain iltaa

Pitkäperjantai ei tänä vuonna ole tuntunut ollenkaan pitkältä, päinvastoin olis voinu kestää jopa hetken kauemmin. Sain alkuillasta hetken omaa-aikaa kun pojat nukkui yhdessä päikkäreitä, joten raivasin partsille sen verran tilaa, että pääsin nauttimaan ilta(päivä)kahvin auringonpaisteeseen. Suunnittelin, että olisin siinä samalla käynyt päivän kuvat läpi ja tehnyt niistä postausta mutta eihän siitä mitään tullut. Laitetaan nyt siis vaan muutamia pääsiäisaiheisia kuvia.

Sen sijaan, että meillä olisi laitettu mitään perinteistä pääsiäisruokaa, niin iltapalaksi tehtiin pitkästä aikaa lihapiirakkaa. Ja oli muuten hyvää, voin kertoa!

Aurinkoista pääsiäistä kaikille! Ja tietysti myös munariksta sellaista! <3

Sunny day happy day

Ihana ihana aurinko ja niin aukesi terassikausi. Pojan tanssitunnin jälkeen auton nokka kohti Kaivaria ja iltapäivä nautittiinkin jo mukavasti lämmittävästä auringosta Kaivarissa. Ensin päiväkahvit Carusellin terassilla ja sitten vielä leikkipuistoriehumista. Ihan mahtavaa.

Vuosi sitten keväällä ja itseasiassa vielä pitkään kesälläkin tuntui, ettei meidän pojalta ota luonnistuakseen potkulaudalla meno mutta nyt on meno muuttunut ihan täysin. Potkuttelu menee pojalla jo ihan luonnostaan ja se myös tuntuu olevan melko mukava etenemistapa pienelle. Aika hämmentävä seurata vierestä miten yhtäkkiä itsestään se muutos on käynyt. Tai no olihan välissä pitkä syksy ja talvi milloin potkulauta oli talviunilla mutta nähtävästi ne talviunet olivat oikein onnistuneet. Toivottavasti tänä keväänä ja kesänä päästäänkin potkuttelemaan paljon. Testasin itseasiassa itekin tota pojan potkulautaa (ja se oikeesti kesti mun painon!!) ja se oli aika siistiä, voisin haluta itellekin sellasen. Ja on kuulemma mitä parasta pepputreeniä se potkuttelu, eli todellakin haluan sellasen!

Ps. Uus huivi Vilasta <3

Maalla on mukavaa

Meillä on auto ollut pari päivää ns. poissa käytöstä jarrurempan takia ja siksipä myös poika on viettänyt vapaapäiviä kerhosta. Olisinhan voinut viedä poikaa bussilla kerhoon mutta laskeskeskelin, että en olisi paljoa muuta ehtinyt kun istuskella bussissa iltapäivän niin päädyttiin pitämään vapaapäivät. Ja oikeesti, en oo ihan kauhean innostunut tosta bussin käytöstä, joku siinä tökkii ja pahasti.

Tän päivän happihyppely käytettiin hyödyksi ja suunnattiin lähikauppaan potkulaudalla potkutellen ja samalla lähistöön tutustuen. Vaikka tosiaan oon näillä kulmilla nuoruuteni viettänyt ja siltä osin nurkat on tuttuja, niin paljon on myös muuttunut.

Kauppamatkalla muisteltiin pojan kanssa myös aikaisempia kauppamatkoja kävellen siellä vanhassa kodissa. Aikaisemmin lähikauppaan mentiin muutaman isomman risteyksen läpi ja sporakiskojen yli, kun nyt matka taittuu omakotitalojen välissä päällystämättömällä tiellä, vain muutamalla pienellä tien ylityksellä. Ristiriitainen fiilis, sillä samalla kun kaipaan sitä että spora kulki oven edessä, Kallio oli ihan siinä kupeessa ja sitä mahdollisuutta, että saatoin iltalenkillä kävellä keskustaan, niin nautin myös suunnattomasti tästä lähes maalaisfiiliksestä, mikä täällä aina välillä tulee.

Löydettiin matkalta myös kiviä ja käpyjä kotiintuomisiksi

Ring

En ikinä olisi uskonut, että joudun 3-vuotiaan poikani kanssa taistelemaan Lokki-valaisimesta mutta niinpä meillä on vaan taisteltu. Vasta vähän aikaa sitten Eero Aarniolta kotiutunut Ring-valaisin sai melko vastahakoisen vastaanoton ja poika meinasikin käydä itse repimässä meidän makkarista Lokin alas omaan huoneeseensa.

Ring on kuitenkin löytänyt paikkansa pojan huoneesta ja saanut nyt jopa pojan hyväksynnän. Valaisin onkin todella ihana ja sopii loistavasti pojan huoneeseen. Se on sopivan kevyt ja raikas tuohon melko pieneen huoneeseen, pienentämättä tai tekemättä huonetta yhtään ahtaamman näköiseksi mutta silti on kaunis yksityiskohta ja valaisee hyvin. Ei varmaan edes tarvitse sanoa, että olen enemmän kuin tyytyväinen näihin kaikkiin Eero Aarnion valaisimiin, mitä sieltä outlet-myymälästä käytiin hankkimassa (Uutta valoa elämään).

Nude numbers alarm clock

Uuteen kotiin oon yrittänyt hankkia nyt sellaisia uusia juttuja mitä on tullut kaupoilla ihasteltua pitkään. Aika paljon kivoja uusia hankintoja onkin päästy tekemään, osa pienempiä ja osa isompia mutta hyvin paljon siis sellaisia juttuja mitä on halunnut ja himoinnut jo pitkään.

Yksi tällainen ihana uutukainen on Karlssonin herätyskello. Hyvin yksinkertainen ja selkeälinjainen kaunistus ja mikä parasta niin täysin valkoinen. Rakastan näitä tämän mallisia herätyskelloja muutenkin ja nyt kun värinä vielä valkoinen niin olin aivan myyty. Plussaa kellossa vielä tuo koko, ihanan iso herätyskelloksi. Vaikka herätyskellona tätä ei meillä kylläkään käytetä.