Juhannus Stadissa

Alkuun vähän ahdisti, et mitä tästä juhannuksesta vielä tulee, kun viime hetkillä meni suunnitelmat muutamien muuttujien johdosta. No eipä se ilmakaan mikään kauhean houkutteleva ollut, joten unohdettiin kaikki varasuunnitelmat ja jäätiin kotiin. Näin kivan päivän jälkeen onkin hyvä sanoa, että ei ollut ollenkaan huonompi ratkaisu jäädä Stadiin.

Päivällä haettiin mummi ja vaari kyytiin ja suunattiin Kauppatorille. Kahvit ja lihapiirakat, sekä pientä kiertelyä Kauppatorilla juhannusfiilistä nautiskellen ja auringonsäteistä iloiten ja uudeksi kohteeksi Skywheel. Jonoja ei juurikaan ollut ja päästiin kokemaan tuo paljon mielipiteitä jakava nähtävyys ja maailmanpyörä. Itselle tuo oli sellainen, minkä halusi ehdottomasti päästä kokemaan ja kokemus olikin kiva, ehdottomasti käymisen arvoinen. Vaikka pakko myös todeta, että kyllä se noin vartin kyyti oli ihan riittävä, maisemat ehti ihan hyvin siinä nähdä. Eikä mielestäni tuo mikään ylihintainen ollut, tietysti meillä kaikki meni jollainen alennusryhmällä, eikä täyttä hintaa jouduttu kenestäkään maksamaan (Finnairin kortilla sai alennusta), mutta kun eihän tuo ole sellainen missä käydään jatkuvasti pyörimässä. (Kuvista tuli ihan sinisiä tuolla kopissa, enkä nyt lähtenyt niitä muokkailemaan sen enempää.)

Poika päätti aamulla, että mennään Lintsille ja kun asiaa oli hetken sulateltu, niin niinhän me myös mentiin. Niin oli muuten moni muukin saanut tuon saman idean, Lintsi oli aika turvoksissa. Jonoja oli jonkun verran, eikä poika sitten ehtinyt kuin muutamassa laitteessa käymään ennen kun sade alkoi. Onni oli kuitenkin kun poika ehti mummin kanssa Kotkot-junaan, kahdestaan. Sade, mikä loistava syy mennä sateensuojaan kahville ja vohvelille. Nam. Oli kiva itse mussuttaa vohvelia ja juoda kahvia sateensuojassa, samalla kun toiset juoksentelivat siellä hetkellisessä kaatosateessa. Khih.

Loppuilta on sitten nautittu ja rentoiltu kotona saunoen ja hyvän ruoan parissa, pari kylmää Jaffaa ja tietysti MM-kisoja. Buffon, mikä loistava syy seurata Italian pelejä...eiku :D

Ihanaa Juhannusta! <3

Lastenkarnevaalit Lahdessa

Viime sunnuntai meni mukavasti Lahdessa lastenkarnevaaleilla. Itselle Lahti ei kovinkaan tuttu kaupunki ole, vain muutaman kerran tullut käytyä, joten kun kutsu kävi niin oli kiva lähteä. Moottoripyörämuseolla järjestettiin siis lastenkarnevaalit, missä oli paljon kaikkea kivaa järjestettynä ilmaiseksi lapsille.

Poika pääsi kokeilemaan tuolla paljon kaikkea uutta ja jännää. Ensimmäistä kertaa poliisin moottoripyörän kyydissä, poni-ajelulla, rodeo-banaanin kyydissä, sekä ensimmäistä kertaa pääsi kokeilemaan kunnolla lämäreitä maalia kohden. Kaikki vähän jännitti alkuun mutta hienosti meni. Varsinkin poni, banaani ja lämärit oli sellaisia juttuja mitä olisi poika halunnut kokoajan vain uudestaan päästä kokeilemaan. Tossa lämäreiden vedoissa vähän alkoi jo ajatuksissa käymään, että pitäisiköhän poika ihan oikeasti syksyllä ilmoittaa johonkin luistelukouluun ja lähteä testaamaan että kiinnostaisko luistelu ja lätkä. Vanhemmat ei välttämättä tästä pahastuisi jos poikaa kiinnostaisi.

Karnevaalien jälkeen mentiin syömään matkustajasatamaan laivaravintola Kaunis Veeraan. Kerran aikaisemmin on tuolla käyty ja ruoka oli silloin todella hyvää ja niin se oli tälläkin kertaa. Kaunis Veera on sellainen paikka minne varmasti mennään myös jatkossa syömään kun Lahdessa käydään. Loistava ruoka ja ihana paikka, tykkään siitä koko sataman fiiliksestä.

Ruoan jälkeen nautittiin vielä lämpöisestä illasta ja käytiin lähellä tuota matkustajasatamaa sijaitsevan Pikku Vesijärven luona kuuntelemassa ja seuraamassa vesiurkuja. Kokemus oli ensimmäinen ja esitys oli tosi kiva, enkä ihan heti olisi uskonut törmääväni Lahdessa tuollaiseen, ihan loistava idea. Muutenkin tuolta löytyi kivoja yksityiskohtia, mistä voisi myös Helsinki ottaa mallia.

 Kiitos Lahti kivasta päivästä!

Vanhempien mini(lepo)loma

Kun on tottunut käymään laivalla aina lapsen kanssa ja menemään pitkälti lapsen ehtojen mukaisesti, niin on todella outo kokemus olla laivalla pitkästä aikaa ilman lasta. Jos totta puhutaan, niin käytiin ennen pojan syntymää kerran J:n kanssa kahdestaan Tukholman risteilyllä ja kaikki muut reissut on tehty pojan syntymän jälkeen pojan kanssa.

Menomatkalla käytiin buffetissa perinteisesti syömässä ja olikin aika mukava istua pöydässä ihan kahdestaan niin että sai oikeasti keskittyä siihen syömiseen. Tosin me sitten alettiin siinä melko nopeasti seurailemaan muiden perheiden lasten suorituksia, meillä kun oli vielä aika loistava paikka tähän ihan siinä jälkkäreiden vieressä. Heh, oli kun olikin aika helpottavaa ja huvittavaa huomata että osaahan ne muidenkin lapset järjestää vipinää ja erilaisia tilanteita. Sen verran illalla kuitenkin repäistiin, että käytiin pikaisesti yökerhon puolella, että J sai otettua yhden jälkkärin siellä. Meno oli kuitenkin sen verran eksoottista, että visiitti todella jäi lyhyeen ja matkan ainoaksi.

Tukholmaan osui sopivasti kaunis aurinkoinen päivä ja tästä nautittiin ulkoillen koko päivä. Alkuun mentiin vanhaan kaupunkiin aamukahville. Oli ihana istua ulkona juoden aamukahvia kaikessa rauhassa. Päivän aikana kierreltiin Kuninkaanlinnan kautta Skeppsholmenin ja Kastellholmenin kautta Djurgårdeniin, mistä sitten palattiin jo lautalla takas Slussenille.

Alkuun ajateltiin mennä Djurgårdenilla kunnolla syömään, niin varmasti moni muu olisi tehnyt kun on päässyyt ilman lasta liikenteeseen, mutta päädyttiin sitten kuitenkin ottamaan evästä grillikioskin tyylisestä paikasta. Taisi olla elämäni ensimmäiset fish&chips, eikä ollenkaan huono valinta, tosin vähän turhan iso annos.

Paluumatka laivalla nautiskeltiin lähes kokonaan sundeckillä auringosta nauttien ja voin kertoa se oli jo aika luksusta. Pari kylmää cokista, ei yhtään yliaktiivista lasta, lämmittävä aurinko, eikä kiire mihinkään ja kaiken kukkuraksi se Tukholman saaristo on kaunista katseltavaa.

Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ja rento reissu, mutta. En tiedä lähtisinkö enää toiste laivalle ilman lasta, sillä vaikka maissa on huomattavasti vapaampi mennä ilman lasta mutta kyllä laivalla tekeminen on aika vähissä, silloin kun sitä ylimääräistä aikaa ei vietetä pallomeren reunalla. Ja kyllä, oli ikävä poikaa ja kyllä, tuotiin tietysti pojalle iso kasa tuliaisia "hyvityksenä", että huijattiin jäämään mummilaan. Tai eihän se kai huijaamista ihan täysin ole jos vaan jättää kertomatta mitä äiti ja isi tekee kun poika menee pariksi yöksi mummilaan. Khih.