Friday night

Perjantai-iltana vietettiin pojan kanssa laatuaikaa kahdestaan, kun isi lähti rypeemään ja rellestämään, eli poikaporukalla ja parin oluen kanssa grillamaan, ja kyllä kirjaimellisesti vain parin oluen kanssa. Poika oli jo jonkun aikaa puhunut, että haluaa Torppikseen syömään kalaa ja tomaattia, eikä äitiä tarvitse yleensä useampaa kertaa houkutella Torppikseen salaatille, niin sinne siis. Ihanasti aurinko vielä alkoi pilkistellä reippaammin pilvien takaa ja saatiin syödä ihanassa ilta-auringossa terassilla.

Ihan turha haaveilla, että poika viihtyisi paikallaan niin kauaa, että olisin kahvin voinut hörppiä siinä terassilla, joten kahvi mukaan ja mentiin siihen viereiselle kalliolle. Itse parkkeerasin kalliolle istumaan auringon paisteeseen nauttimaan iltakahvista kun poika kirmasi pitkin kalliota ja harjoitteli ninja-pyörähdyksiä ja taistelua keppien kanssa. Ninjat on nyt siis kova juttu ja legoissa tietysti Ninjago.

Seikkailtiin vielä siinä auringon paisteessa ja illan kuluksi pitkin Munkkiniemenrantaa pitkin uimarannalle ja siitä vielä eteenpäin. Käveltiin rantaviivaa pitkin ja välillä seikkailtiin siellä metikön keskellä sellaisia reittejä joita ei sitten voida J:n kanssa mennä. Pari kertaa oli siinä illan aikana pojalla kenkä märkänä mutta eihän se menoa haitannut lämpöisenä kesäiltana.

Sitä on ehtinyt jo syksyn ja talven aikana täysin unohtamaan miten ihania ja valoisia nämä kesäillat voikaan olla ja petollisesti ajantaju katoaa ihan täysin. Kotimatkalla autossa ei ehditty parkista kovinkaan pitkälle kun takapenkiltä kuului jo tyytyväinen kuorsaus, kello oli ehtinyt karata jo kymmeneen. Ilta oli niin ihanan aurinkoinen ja tyyni, eikä kylmäkään tullut missään vaiheessa, että millään ei olisi malttanut lähteä kotiin ja sinne Munkkiniemenrannan varrelle jäikin vielä monia nauttimaan kauniista illasta.

Live Aid-konsertti @Stadikka

Lauantaina päästiin kuin päästiinkin Stadikalle Live Aid Uusi Lastensairaala 2017-megakonserttiin. Noin viikon ajan kyseltiin lippua ja yritettiin saada yhtä pt-lippua Stadikalle mutta pt-paikat oli loppuunmyyty, eikä meille suostuttu myymään lippua kentälle. Väittivät, ettei kentälle olisi esteetöntä pääsyä. Täyttä valetta. Oltaisiin kuitenkin saatu ostaa kentälle ihan perusliput mutta periaatteesta en tähän suostunut, koska pt-lipulla avustaja tulee samalla lipulla, eikä se avustajan tarve siitä mihinkään katoa jos on kentällä tai katsomossa. Käytiin vielä lauantaina iltapäivällä Stadikan pihalla kysymässä Infosta ja siitä vieressä olleesta lipunmyynnistä vielä kerran pt-lippua ja mahdollisuutta saada pt-lippu kentälle. Odoteltiin kymmenisen minuuttia siinä ja yht'äkkiä meille tultiin kertomaan, että olivat saaneet avattua vielä 20 pt-lippua myyntiin. Hieman oudolta kuulosti mutta saatiinpa lippu. Pt-katsomoa oli aidoilla laajennettu kentälle. Eli siinä vielä lisänäyttöä siihen heidän väitteeseen kentän esteettömyydestä, oltiin nimittäin ihan suoraan siinä kentällä, eikä tultu siihen edes pt-katsomon kautta. En voi sietää tuollaista valehtelua ja väärän tiedon antamista, todella kuvottavaa ja epäammattimaista.

Viiden tunnin megakonsertti oli itsessään aivan mahtava ja olis kyllä harmittanut ihan urakalla jos olis keikka jäänyt näkemättä ja kokematta. Ajatella nyt, että Stadion, Robin ja Boom Kah. Tai Stadion, isokasa kirkuvia teinityttöjä ja Adam Lambertin duckface, mikä kesti koko sen biisin ajan. Tai Stadikka, Siltsu ja koko stadikka tanssimassa Gangnam Style:a. Voisin jatkaa tätä vaikka kuinka paljon. En edes osaa sanoa, että mitkä oli itelle ne isoimmat jutut, mutta kyllähän nyt Elastinen toimii aina, sanomattakin selvää, että Samuli Edelman oli ihana ja Sunrise Avenueta aina ilo päästä livenä kuulemaan, Samun ääni on hunajaa korville. Ja se Robin ja Boom Kah. Wau. Se tunnelataus niissä kaikissa toive-biiseissä ja se fiilis mikä Stadikan valtasi kun Sillanpää lauloi "Sinä ansaitset kultaa".

Vähän kuitenkin harmittaa, että vaikka konsertti on järjestetty todella tärkeän ja ison asian takia, taustalla on paljon koskettavia ja kirpaisevia tarinoita ja kohtaloita, niin onko niillä pakko latistaa konsertin tunnelmaa. On ristiriitaista pitää hauskaa ja nauttia olostaan kun vähänväliä tuodaan esille hengestään taistelevista lapsista ja vanhemmista, ketkä käyvät läpi painajaistaan lapsen sairastessa. En missään nimessä tarkoita vähätellä tai arvostella näitä tarinoita ja kohtaloita, mutta kun kerran tällainen konsertti järjestetään ja tarkoitus on, että ihmiset viihtyvät ja nauttivat, niin eikö nämä riipaisevat tarinat ja kuvat voitaisiin jättää pois, koska todella uskon, että jokainen tietää miksi tuolla konsertissa oltiin, mihin rahoja kerättiin ja mitä siellä taustalla on. Nämä tarinat ja kohtalot, kaikki ne taistelut ja kokemukset voidaan tuoda muilla tavoilla, muina hetkinä esille, mutta mielestäni sen ei välttämättä tarvitse olla tuolla konsertissa.

Ai, että mä tykkään kesästä ja näistä keikoista Stadikalla, ihanuutta.

Oliko muita Stadikalla megakonsertissa ?

Kevätjuhlaa

Meillä alkoi viime viikolla ns. kesäloma, tai ainakin kaikki nuo talven aktiviteetit pojalla loppui tai jäi kesälomalle. Temppukoulu loppui tosin jo huhtikuun lopussa mutta viime viikolla loppui kaikki loput. Tiistaina oli kerhossa kevätjuhla. Saatiin hyvissä ajoin kerhosta ilmoitus tästä kevätjuhlasta, tunnin kevätjuhlasta. Maanantaina vielä kerhotäti muistutti kevätjuhlasta ja miten sinne saa tuoda itse nyyttäreiden tyyliin tarjottavia, mikäli siltä tuntui. En tosin tiedä missä kohtaa se juhla oli mutta tunti siellä oli väkinäistä ja kiusallista ja sitten pikkuhiljaa väen vähentyessä meno rentoutui. On ehkä rumaa sanoa, mutta ankeimmat kevätjuhlat ikinä, enkä niitä haluaisi edes juhliksi kutsua, ennemminkin yhteiset kahvit vanhemmille kerhon päättymisen kunniaksi.

Itsellä on aina ollut jotenkin ajatus, että kevätjuhlissa lapset esiintyy vanhemmille, laulavat ja esittävät jotain. Niin oli aikaisemminkin kevätjuhlissa. Nyt meillä oli todella pienellä porukalla, todella kiusallisia leikkejä kaikki yhdessä. Voin rehellisesti myöntää, että en ollenkaan tykkää näistä yhteisistä leikeistä ja lauluista, ei oo se mun juttu. Jos en väärin tulkinnut muita ympärillä olleita vanhempia ja mummoja niin ei tainnut oikein kukaan innostua ja nauttia tästä. Ei edes ne lapset. No tämän kiusallisen ja vaivaannutaneen leikkituokion jälkeen oli vielä kahvit ja lapsille jäätelöt. Jäätelöt oli tosiaan ainoat mitä lapset sai tänä vuonna. Toissa vuonna sai ruusut ja kortin, missä jokaiselle lapselle oli kirjoitettu oma runo. Viime vuonna sai kansion missä oli kerättynä omat piirrustukset, mitä ei vuoden aikana oltu vielä kotiin annettu, sekä pienet pussukat, missä oli jotain pientä sisällä, kuten kortti ja karkkirasiat.

Kerhon kevätjuhlan paras osuus oli kun lapset sai vielä leikkiä yhdessä ja nauttivat siitä. Meidän pojan lisäksi ensi syksynä ryhmässä ei nimittäin enää monikaan jatka, kaikki pojan parhaat kaverit lähtee pois, päiväkoteihin ja eskariin. Nyt siis viimeiset yhteiset leikit. Pidot parani vielä kun väki väheni entisestään ja poika sai jäädä leikkimään ihan rauhassa kahdestaan parhaan kerhokaverinsa kanssa. Se kevätjuhlat eka tunti tuntui kestävän ikuisuuden mutta ne seuraavat kaksi tuntia meni jo ihan huomaamatta.

Keskiviikkona oli ensin aamupäivästä vika tanssitunti ja meidän pojan kohdalla todellakin vika tunti siinä ryhmässä ja samaisen opettajan kanssa, syksyksi pitää etsiä uusi ryhmä. Vikalla tunnilla oli myös avoimet ovet vanhemmille ja päästiin seuraamaan vähän millaisia tunnit ovat tässä keväällä olleet ja saatiin näyte kaikista niistä taidoista mitä siellä oli harjoiteltu. Samalla myös pienet tanssijat sai todistukset tanssitunneista ja opettaja lahjottiin kukkasin ja itsetehdyllä kortilla. Tässä oli jo huomattavasti enemmän sitä kevätjuhlan fiilistä ja ainekset isompaakin itkujuhlaan, mutta ihme kyllä ilman kyyneliä selvittiin.

Illalla vielä oli uinnissa vika kerta ja vikan kerran kunniaksi altaassa vaan leikittiin ja riehuttiin vapaasti. Edellisellä viikolla annettiin vielä viimeisiä suorituksia uintimerkkeihin ja poika sai suoritusmerkinnän seuraavasta merkistä, nyt on siis alkeismerkki suoritettuna ja syksyllä aloitetaan kova treenaaminen seuraavaa merkkiä ajatellen, missä taitoa pitää olla jo melko paljon enemmän.

Eli nyt ollaan teoriassa kesälomalla. Paitsi, kesäharrastukset tosin alkoi jo toukokuun alussa ja juhannukseen asti on vielä niitä, ennen kun sieltäkin alkaa kesäloma heinäkuun ajaksi ja elokuussa taas jatkuu. Kesäloman suurin pähkäily taitaa kuitenkin olla, kesäloman suunnittelun lisäksi, pähkäily ensi syksyn harrastuksista ja suunnitelmista. Saadaanko kaikki vanhat harrastukset jatkumaan ja onnistuisiko vielä lisäksi jotain uutta?

Ihanaa kesää ja kesälomaa kaikille! <3

Kevään vika

Kevään vikalle päivälle oli sovittuna aika leikkisät treffit, nimittäin HopLoppiin. Ystävät Kotkasta ehdottivat jo aikaa sitten treffejä Porvoon HopLoppiin ja kyllähän se nyt kävi. Ihan ensin suunnattiin lounaalle Raxin buffettiin, missä kaikki sai syötyä vatsat täyteen, ettei heti leikkiessä päässyt nälkä yllättämään. Ja jos totta puhutaan niin sen verran täyteen sitä piti taas syödä, ettei edes jälkkärikahvia mahtunut ihan heti juomaan.

Porvoon HopLop:ssa ollaan käyty muutama kerta ennenkin ja paikan parhaita puolia ehdottomasti on, ettei siellä koskaan ole ollut minkäänlaista tungosta, päin vastoin tilaa riittää. Tälläkään kertaa ei tungosta ollut mutta kyllä siellä sen verran kuitenkin väkeä alkuun oli, että välillä korvat soi. Itseasiassa sitä havahtui siihen meluun vasta lähinnä sillon kun paikka hiljeni yht´äkkiä, sillon havahtui siihen miten korvissa soi.

Pojalla oli leikkiseuraa ystävien tytöstä ja poika löysi myös muutamaan otteeseen lisää leikkiseuraa itselleen, ikäisiään poikia. Vajaa viitisen tuntia ehdittiin siellä olla ennen kun paikka meni kiinni ja sen koko ajan poika kyllä käytti melko tehokkaasti leikkiessä ja touhottaessa. Ja hauskaa oli.

Ennen kotimatkaa kurvattiin vielä Porvoon Jokirannan kautta jätskillä. Löydettin rannalta yksi auki ollut jäätelökioski, mistä sai ihan törkeän hyvää päärynä-vanilja sekoituspehmistä. Nam, oli niin hyvää, enkä muista millon viimeksi olisi saanut jostain päärynäpehmistä. Meillä kävi jäätelöiden jälkeen vielä ihan mieletön tuuri kun käveltiin takaisin autolle ja lastattiin autoon, niin samantien alkoi vettä tulemaan taivaalta kun päästiin parkkiruudusta liikkeelle. Kotimatkalla saatiin vielä ihan kunnon vesisade, nähtiin todella kaunis ja voimakas sateenkaari ja kotiin päästessä jo aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Perus päivä.

P.S. Ihanaa alkanutta kesää! <3