Ja pieni sairastaa

Tänään ei sitten päästy muskariin eikä uimaan. Poika oli aamulla kovin ailahtelevainen, eikä osannut oikein päättää haluaako lähteä muskariin vai eikö. Mieliala vaihteli ihan hetkittäin, ensin saattoi itkeä lohduttomasti ettei halua muskariin vaan jäädä kotiin leikkimään ja hetken päästä oli jo laittamassa kenkiä jalkaan ja lähdössä muskariin. Vaikka meillä uhmaa onkin havaittu niin tämä oli jo poikkeavaa käytöstä. Muutenkin viime päivinä on poika ollut jotenkin itkuherkkä, eikä mikään tunnu olevan hyvin. Kuitenkaan kipua ei valita ja silmätulehdus on jo hellittänyt. Tosin siis tänään vasta eka päivä kun silmät ei rähmi ja lääkkeet saatiin siis jo lauantaina.

No soittelin neuvolaan ja saatiin samantien iltapäivälle aika lääkärille. Ja olihan se korvatulehdus niinkuin vähän epäiltiinkin. Sen lisäksi vielä löytyi nielurisatulehdus. Eli antibioottikuurille.

Mieli tekisi avautua nyt noista lääkäreistä mutta taidanpa jättää väliin. Ihmettelen vain, että miten se puhuminen on lääkäreille välillä niin vaikeaa? On asteen raivostuttavaa istua siellä lääkärin vastaanotolla kun lääkäri ei saa sanaa suustaan ilman että tenttaat häntä ja siltikään ei ole sanottua, että saisit vastauksia. Tänäänkin poikaa tutkittiin ja katseltiin syvässä hiljaisuudessa, mitään ei sanottu omatoimisesti vaan aina piti kysyä. Argh. Selkeästi huomasi, ettei tämän päivän tk-lääkärille tai lauantaina lastenklinikan päivystyksessä olleelle lääkärille ollut ihan luotevaa olla lasten kanssa tekemisissä.

 

Ja joo, sori kuvat ei taaskaan oikein liity itse tekstiin, mutta halusin jotain kuvia laittaa. Ja onhan kuvat kuitenkin tältä päivältä :)