Vaikka fiilikset on jo ihan keväässä niin täytyy silti yrittää vielä hyödyntää viimeiset mahdollisuudet talviurheiluihin. Viime torstaina kun oltiin käyty siellä ystiksissä niin mentiin Jääpuistoon luistelemaan, tai oikeastaan vaan poika meistä oli luistimilla. Käytiin niin sanotusti hakemassa Jääpuiston jäiltä alkulämmöt kun illalla mentiin kattomaan Jäähallille Hifk:n peliä.
Pojan luistelussa on tänä talvena tapahtunut ihan hurjasti edistymistä, vaikka talven aikana ei nyt ihan niin kauhean paljoa ole kuitenkaan ehditty harjoittelemaan. Poika tykkää Jääpuistossa mennä sen telineen kanssa, koska sillon pääsee menemään paljon kovempaan, mutta tällä kertaa uskalsi myös kiertää kenttää ilman tukea ja hienosti meni. Vauhtikierrosten väliin aina välillä kierros ilman tukea ja luistelu alkoi luonnistua jo aika kivasti, tasapaino ja potku löytyi jo tosi kivasti. Ja siitähän poika vasta innostui kun huomasi, että jäällä oli jonkun verran ulkomaalaisia turisteja, ketkä selvästi oli ihan ensimmäisiä kertoja elämässään jäällä luistimilla harjoittelemassa ja menivät aika varovasti haparoiden, kun poika sitten pääsi reiluna jätkänä esittelemään omia taitojaan toisten edessä.
Ennen Jääpuistoa käytiin jo Stockan palvelupisteellä kysymässä pt-lippua Hifk:n peliin mutta täti tiskin takana väitti kiven kovaan, että kaikki pt-paikat on loppuunmyyty. Ei ihan jaksettua uskoa sitä väitöstä ja niinpä J soitti vielä Lippupalveluun. Lippuja oli vielä jäljellä viisi, mutta koska pelin alkuun oli niin vähän aikaa jäljellä niin lippua ei saanut enää varattua, vaan ainut vaihtoehto oli mennä ostamaan lippu ovelta. Lippupalvelusta ihmettelivät myös aika paljon, miksi Stockan palvelupisteellä oli väitetty lippujen loppuneen. No, mutta onneksi ei siis uskottu sitä tätiä ja saatiinkin lippu ovelta ja päästiin katsomaan peliä. Lätkämatsi ei jaksanut pätkää kiinnostaa kun sen kymmenisen minuuttia ja sen jälkeen poika viihtyi tabletilla pelaten vähän sivummassa. Ite taas tykkäsin, että oli hyvä peli ja ainahan on kiva käydä katsomassa kun oma jengi voittaa.
tiistai 17. maaliskuuta 2015
lauantai 14. maaliskuuta 2015
Ystis vinkki viikonlopulle
Käytiin torstaina päivällä pyörähtämässä Lauttasaaressa Cape Universalin ystiksissä ja eihän sieltä tyhjin käsin pois tultu. Itselle en löytänyt mitään mutta pojalle saatiin täydennettyä kenkävarasto kevääksi ja kesäksi Vanssin kengistä. Ja J löysi myös itselleen parit uudet Osirikset. Ystikset on vielä viikonlopun ajan auki, joten suosittelen käymään. Osoite on Kiviaidankatu 2C, Lauttasaari.
Aurinkoista viikonloppua! <3
keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Perus rantsupäivä
Maanantaina taas kerran se todettiin, että kun aamulla lähtee aikaisin liikkeelle niin sitä ehtii päivästä nauttia huomattavasti enemmän. Vaikka kyllä se aamun aikanen herätys silti ärsytti ja teki vaikeaa. Aamupäivästä ei vielä ihan aurinko paistanut, mutta suunnattiin silti viettämään aikaa Uunisaareen kallioille. Muutos aikaisempaan käyntiin oli huomattavan suuri, lumet ja jäät oli sulanu ja kallioilla oli jäljellä enää vain vesilätäköitä.
Samaan tahtiin kun taivas alkoi aueta ja aurinko lämmittää, alkoi saarelle väki lisääntyä. Alkuun meidän lisäksi ei montaa muuta ollut mutta myöhemmin alkoi kallioilla olla jo useampia auringonpalvojia ja ulkoilijoita.
Autossa olisi ollut pojalle kurahousut mukana mutta eipä ne siellä paljoa auttanut kun poikaa houkutti leikkiminen vedenrajassa ja rantahiekalla. No onneks ei sentään läpimäräksi mennyt ja poika pääsi nauttimaan ihan täysillä omista touhuistaan ja leikeistään, rannan hiekkaleikeistä, kallioilla kiipeilyistä ja vaeltamisesta ympäriinsä. Taas tälläkin kertaa poika totesi, että tämä oli kivempaa kun leikkipuisto minne ensi niin kovasti halusi
Pikkasen harmitti kun kello oli niin paljon, että piti lähteä viemään poikaa kerhoon. Kallioilla oli nimittäin aika mukavan lämmin kun tuuli ei osunut ja aurinko pääsi lämmittämään. Jos oikein nyt ymmärsin, niin silta Uunisaareen on vielä huhtikuun puoleen väliin asti paikoillaan, joten kuukauden ajan suurinpiirtein ehtii siellä vielä käydä. Suosittelen muillekin poikkeamaan jos vaan on mahdollista ja vähääkään kiinnostaa.
Aurinko houkutti niin paljon kun poika oli viety kerhoon, että salille menoa lykättiin hetkellä ja mentiin istumaan Cafe Pirittan terassille kaakaolle. Ihan parasta. <3
Samaan tahtiin kun taivas alkoi aueta ja aurinko lämmittää, alkoi saarelle väki lisääntyä. Alkuun meidän lisäksi ei montaa muuta ollut mutta myöhemmin alkoi kallioilla olla jo useampia auringonpalvojia ja ulkoilijoita.
Autossa olisi ollut pojalle kurahousut mukana mutta eipä ne siellä paljoa auttanut kun poikaa houkutti leikkiminen vedenrajassa ja rantahiekalla. No onneks ei sentään läpimäräksi mennyt ja poika pääsi nauttimaan ihan täysillä omista touhuistaan ja leikeistään, rannan hiekkaleikeistä, kallioilla kiipeilyistä ja vaeltamisesta ympäriinsä. Taas tälläkin kertaa poika totesi, että tämä oli kivempaa kun leikkipuisto minne ensi niin kovasti halusi
Pikkasen harmitti kun kello oli niin paljon, että piti lähteä viemään poikaa kerhoon. Kallioilla oli nimittäin aika mukavan lämmin kun tuuli ei osunut ja aurinko pääsi lämmittämään. Jos oikein nyt ymmärsin, niin silta Uunisaareen on vielä huhtikuun puoleen väliin asti paikoillaan, joten kuukauden ajan suurinpiirtein ehtii siellä vielä käydä. Suosittelen muillekin poikkeamaan jos vaan on mahdollista ja vähääkään kiinnostaa.
Aurinko houkutti niin paljon kun poika oli viety kerhoon, että salille menoa lykättiin hetkellä ja mentiin istumaan Cafe Pirittan terassille kaakaolle. Ihan parasta. <3
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Leffaviikonloppu
Nyt vois jo sanoa, että oli eräänlainen leffaviikonloppu kun molempina päivinä löydettiin itsemme leffasta. Vielä monipuolisuuden nimissä niin ensin lauantaina oli vuorossa lapsivapaa leffahetki, kun sunnuntaina mentiin sitten katsomaan koko perheen voimin lasten leffaa.
Viikonlopun pukeutumisessa oli selkeästi myös teema näkyvillä, nimittäin raitaa. Ai, että tykkään.
Lauantaina vietiin poika muutamaksi tunniksi hoitoon, haettiin mun vanhemmat kyytiin ja mentiin leffaan kattomaan Luokkakokous. Kun liput oli noudettu niin aikaa oli riittävästi käydä syömässä Il Sicilianossa. Joku rohkea olisi voinut valita ruokalistalta jotain uutta ja jännittävää mutta itse herkuttelin varman päälle ja valitsin taas niin herkullisen makuisen Margherita-pizzan, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Niin hyvää. Koko seurue oli tyytyväinen ruokiin ja täyden vatsan kanssa oli hyvä mennä katsomaan leffaa. Kaikille Luokkakokous ei varmaan uppoa, mutta meille se upposi, en muista millon viimeksi olisi leffassa nauranut niin paljon, ihan loistava.
Lauantain menoa ja fiilistä vähän heikensi edellisen yön aivan järkyttävä närästys. Heräsin aamuyöllä järkyttävään polttavaan kipuun, tuntui kun ruokatorvi olisi ollut tulessa. Tosi v-mäinen fiilis herätä. Lääkkeet ei siinä vaiheessa enää jeesannu, helpotus tuli vasta oksennuksen jälkeen. En edes muista millon viimeksi on ollut niin paha närästys, että oon oksentanu. Koko lauantain oli vähän epävarma ja kehno olo vaikka pizzan uskalsinkin päivällä syödä. Illalla olo oli sen verran hyvä, että uskalsi yhden Jaffan juoda, vaikka hiilihapolliset ei se paras vaihtoehto närästyksessä ole ja iltapalaksi tehty hedelmälautanen oli niin kauan hyvä idea, ennen kun loppujen lopuksi koko suu kutisi aivan järkyttävästi allergioista.
Sunnuntaina oli tarkoitus mennä ystävien kanssa luistelemaan Jääpuistoon mutta kun sääennusteen jossain vaiheessa lupaama aurinkoinen sää oli vaihtunut kovaan tuulee ja tihkusateeseen, niin suunnitelmat muuttui leffaksi. Käytiin katsomassa Paavo Pesusieni kuivalla maalla. Kyllähän sen leffan katsoi, pojat tykkäsi kovasti, mutta me aikuiset mietittiin kaikki yhteenääneen leffan jälkeen, että minkäköhänlainen lääkitys sen leffan tekijöillä on. Oli nimittäin hiukan sekavaa. Mutta pääasia, että lapset viihtyi ja tykkäsi.
![]() |
| Sain pojilta myös kestävämmän kukkasen naistenpäivän kunniaksi <3 |
Viikonlopun pukeutumisessa oli selkeästi myös teema näkyvillä, nimittäin raitaa. Ai, että tykkään.
Mites muiden viikonloppu?
Aurinkoista mieltä viikkoon! <3
torstai 5. maaliskuuta 2015
Ihana kamala keskiviikko
Keskiviikko on nykyään meillä se päivä viikossa, että kun siitä on selvitty niin siitä kovimmasta haasteesta on selvitty. Keskiviikko on raskas päivä, sillon on ensin aamupäivällä pojan tanssitunti ja illalla on vielä uimakoulu. Kaksi harrastusta samalle päivälle ei ole se ihanne, varsinkin kun illalla pitäisi jaksaa keskittyä ja kuunnella, sen fyysisyyden lisäksi. Iltapäivät pyritään aina rauhoittamaan niin, että jos ilma sallii niin ollaan vähän ulkona tai sitten mennään salille, missä poika saa köllötellä patjoilla, syödä välipalaa ja katsoa leffaa tai pelata tabletilla. Uintiin ajetaan lähes aina ruuhkassa ja noin puolen tunnin ajomatkalla poika ehtii monesti vielä ottamaan autossa pienet unet.
Silti uinti on monesti ollut melko katastrofi. Sinne mennään tapellen, siellä ollaan tapellen ja kotiin mennään tapellen, siitä maksetaan ihan älyttömän kovaa hintaa ja silti kuukausi toisensa jälkeen sinne halutaan joka viikko mennä. Ilkikurista mutta pientä helpotusta eilen toi kun kuuli muilta vanhemmilta samoista fiiliksistä, ei se muillakaan ole pelkkää naurua ja iloista laatuaikaa altaassa, päinvastoin. Ja nyt ei saa käsittää väärin, lapsilta ei altaassa odoteta moitteetonta uimataitoa ja osaamista, vaan kuuntelua ja keskittymistä, yrittämistä. Kuitenkin niin, että nyt ollaan uimakoulussa opettelemassa, eikä vaan altaassa leikkimässä ankoilla. Puol tuntia altaassa voi kuulostaa lyhyeltä ajalta ja (onneksi) se monesti myös menee melko nopeasti mutta se on myös todella rankka pienille uimareille.
Meillä edelliset kaks viikkoa meni altaassa aivan mahtavasti, poika kuunteli ja näytti miten hyvin osaa jo uida ja harjoitella. Poika on todistanut osaavansa todella paljon, kunhan vaan viitsii kuunnella ohjeita ja keskittyä. On ihana seurata vierestä kun toinen käyttää energiaansa siihen harjoittelemiseen ja kuuntelemiseen, sitä on välillä niin käsittämättömän ylpeä toisesta ihan vain koska hän yrittää, vaikkei se aina menisi edes ihan niinkun pitäisi. Mutta se on myös niin äärettömän turhauttavaa ja kiukuttavaa, kun tiedät että toisen taidot kyllä riittäisi mutta hän ei vaan viitsi, mielummin pelleilee ja hölmöilee. Eilen oli taas sellainen käynti. Edellisillä kahdella kerralla poika sai erikseen kehuja opettajilta siitä kuuntelusta, ei tällä viikolla. Tällä kertaa ainoat yritykset oli kahdella viimeisellä altaanmitalla ja sillon se meni todella hienosti. Poika ui ne toinen uimaopettaja seuranaan. Sen jälkeen pukuhuoneessa nousikin puheenaiheeksi, että olisiko ensi syksynä jo aika siirtyä sellaiseen uimakouluun, minne vanhemmat ei enää tule altaaseen. Niin monilla tuntuu olevan altaassa haasteena se kun siinä on yksi tai kaksi omaa vanhempaa mukana, sillon voi rohkeammin kiukutella ja keskittyä kaikkeen muuhun.
Se on jännä, että vaikka ne uinnit ei aina menekään niin nappiin, eikä käynti ole ollut se onnistunein, niin silti joka viikko sinne halutaan mennä ja mennään toiveikkaina. Ihana kamala keskiviikko!
Silti uinti on monesti ollut melko katastrofi. Sinne mennään tapellen, siellä ollaan tapellen ja kotiin mennään tapellen, siitä maksetaan ihan älyttömän kovaa hintaa ja silti kuukausi toisensa jälkeen sinne halutaan joka viikko mennä. Ilkikurista mutta pientä helpotusta eilen toi kun kuuli muilta vanhemmilta samoista fiiliksistä, ei se muillakaan ole pelkkää naurua ja iloista laatuaikaa altaassa, päinvastoin. Ja nyt ei saa käsittää väärin, lapsilta ei altaassa odoteta moitteetonta uimataitoa ja osaamista, vaan kuuntelua ja keskittymistä, yrittämistä. Kuitenkin niin, että nyt ollaan uimakoulussa opettelemassa, eikä vaan altaassa leikkimässä ankoilla. Puol tuntia altaassa voi kuulostaa lyhyeltä ajalta ja (onneksi) se monesti myös menee melko nopeasti mutta se on myös todella rankka pienille uimareille.
Meillä edelliset kaks viikkoa meni altaassa aivan mahtavasti, poika kuunteli ja näytti miten hyvin osaa jo uida ja harjoitella. Poika on todistanut osaavansa todella paljon, kunhan vaan viitsii kuunnella ohjeita ja keskittyä. On ihana seurata vierestä kun toinen käyttää energiaansa siihen harjoittelemiseen ja kuuntelemiseen, sitä on välillä niin käsittämättömän ylpeä toisesta ihan vain koska hän yrittää, vaikkei se aina menisi edes ihan niinkun pitäisi. Mutta se on myös niin äärettömän turhauttavaa ja kiukuttavaa, kun tiedät että toisen taidot kyllä riittäisi mutta hän ei vaan viitsi, mielummin pelleilee ja hölmöilee. Eilen oli taas sellainen käynti. Edellisillä kahdella kerralla poika sai erikseen kehuja opettajilta siitä kuuntelusta, ei tällä viikolla. Tällä kertaa ainoat yritykset oli kahdella viimeisellä altaanmitalla ja sillon se meni todella hienosti. Poika ui ne toinen uimaopettaja seuranaan. Sen jälkeen pukuhuoneessa nousikin puheenaiheeksi, että olisiko ensi syksynä jo aika siirtyä sellaiseen uimakouluun, minne vanhemmat ei enää tule altaaseen. Niin monilla tuntuu olevan altaassa haasteena se kun siinä on yksi tai kaksi omaa vanhempaa mukana, sillon voi rohkeammin kiukutella ja keskittyä kaikkeen muuhun.
Se on jännä, että vaikka ne uinnit ei aina menekään niin nappiin, eikä käynti ole ollut se onnistunein, niin silti joka viikko sinne halutaan mennä ja mennään toiveikkaina. Ihana kamala keskiviikko!
tiistai 3. maaliskuuta 2015
Smoothie time
Pyörähdettiin tänään aamupäivällä nopeasti Jumbossa kun halusin päästä käymään Emotionissa Kutsu kauneuteen-tapahtumassa. Meikkivoide loppui jo aikaa sitten, viime viikot on menty vanhojen meikkivoiteiden sekoituksilla ja nyt Emotionissa oli tuo meikkivoide kun tilauksesta tarjouksessa. Otin samantien kaksi, ei lopu ihan heti. Ja tän päivän tarjouksena oli Biothermin kosteusvoide, mitä oon tykänny käyttää jo pitkään päivävoiteena meikin alla, riittävän kosteuttavaa omalle kuivalle iholleni. Ihanaa kun löytää näitä jokapäiväisessä käytössä olevia juttuja alennuksesta, ihan selkeetä säästöä. Testiin lähti myös uusi ripsiväri, Sensain. Oon aika arka kokeilemaan uusia ripsivärejä mutta nyt tuntui siltä, että kaipaan jotain uutta ja tätä myyjä kovasti kehui. Katsotaan innostunko kirjoittamaan tuosta ripsiväristä kunhan olen sitä päässyt muutaman kerran kokeilemaan
Autoon napattiin Jungle juice baarista mukaan jokaiselle omat smoothiet. Niin hyvää ja ihan pojan suosikkia. Raikkaat smoothiet tuo tällaiseen harmaaseen sadepäivään mukavasti väriä, energiaa ja piristystä. Tykkäisin juoda noita smoothieita paljon enemmänkin mutta allergiat rajoittaa aika hurjasti. En tiedä mikä siinä on, että välillä tuollaisen pienen smoothien voi juoda ilman, että suu kutisee, kun taas välillä pari huikkaa jo riittää kunnon ärsytykseen. Tänään onneksi selvittiin ilman mitään ärsytystä.
Autoon napattiin Jungle juice baarista mukaan jokaiselle omat smoothiet. Niin hyvää ja ihan pojan suosikkia. Raikkaat smoothiet tuo tällaiseen harmaaseen sadepäivään mukavasti väriä, energiaa ja piristystä. Tykkäisin juoda noita smoothieita paljon enemmänkin mutta allergiat rajoittaa aika hurjasti. En tiedä mikä siinä on, että välillä tuollaisen pienen smoothien voi juoda ilman, että suu kutisee, kun taas välillä pari huikkaa jo riittää kunnon ärsytykseen. Tänään onneksi selvittiin ilman mitään ärsytystä.
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Viikonlopun kuulumisia
Kevään merkkejä on ollut jo jonkun aikaan esillä ja yksi hyvä (melko pinnallinen) merkki on nahkatakin esiin kaivaminen ja käyttöönottaminen. Perjantaina kaivettiin poitsun kanssa nahkatakit esille ja asioille lähdettiinkin rohkeasti nahkatakeissa, ja hyvin tarkeni. Vähän teki mieli myös vaihtaa Ugg:t Converseihin mutta ihan niin rohkeaksi en uskaltanut vielä kuitenkaan. Kuitenkin aika hyvin kun helmikuun lopulla tarkenee jo nahkatakissa, vaikka talven kannalta se ei ehkä ole ollenkaan hyvä juttu.
Lauantaina käytiin kyläilemässä pojan kummitädin luona Kotkassa. On muuten huomattavan paljon kivempi ajella nyt kun on taas toimiva auto alla, ehkä siitä korjauksesta ei sitten kuitenkaan maksettu turhaan sitä pientä omaisuutta. Kotkassa käytiin vähän haukkaamassa happea ja ihastelemassa virtaavaa Kymijokea. Pojalla oli taas pienoisia ongelmia ymmärtää miten petollisia ne jäät siinä rannassa saattavat olla, kun toinen uhkarohkeana yritti sinne ihan reunalle mennä jatkuvista kielloista huolimatta. Ulkoilun jälkeen päästiin herkulliseen ruokapöytään, mihin meille grillattin kaikkea herkkua salaatin kylkeen. Oli muuten hiukan avuton olo siinä vieressä seurata kun toiset valmisti ja laittoi kaiken, vaikka en valita olihan se myös aika kivaa. Niin hyvää ja todellakin riittävästi. Täydellä vatsalla olikin hyvä lähteä ajamaan kotiin päin ja päivän riehumisen jälkeen vihdoin poikakin rauhottui ja nukahti lähes samantien kun auto starttasi. Niin kiva päivä, edes harmaa ilma ei häirinnyt ja ihan liian nopeasti meni.
Sunnuntaina otettiin iisimmin ja käytiin piipahtamassa mummilassa. Tosin sinnekin mentään grillaamaan, tällä kertaa vaan makkaraa takassa mutta niin maistui sekin hyvälle. Pojalle päivän kohokohta oli ehdottomasti kun pääsi vaarin kanssa pesemään meidän auton tai kun hän sai sen pestä. Aika äijää toimintaa painepesurin kanssa. Tosin muutaman kerran se heitti pepulleen kun toinen ei osannut varautua siihen paineeseen. Ensin ajateltiin, että hyvä tapa purkaa energiaa kun pihalla pesee autoa, mutta meidän poika tuntuisi tarvitsevan varmaan parkkihallillisen autoja mitä pestä että noi energiat saisi tuhlattua
Lauantaina käytiin kyläilemässä pojan kummitädin luona Kotkassa. On muuten huomattavan paljon kivempi ajella nyt kun on taas toimiva auto alla, ehkä siitä korjauksesta ei sitten kuitenkaan maksettu turhaan sitä pientä omaisuutta. Kotkassa käytiin vähän haukkaamassa happea ja ihastelemassa virtaavaa Kymijokea. Pojalla oli taas pienoisia ongelmia ymmärtää miten petollisia ne jäät siinä rannassa saattavat olla, kun toinen uhkarohkeana yritti sinne ihan reunalle mennä jatkuvista kielloista huolimatta. Ulkoilun jälkeen päästiin herkulliseen ruokapöytään, mihin meille grillattin kaikkea herkkua salaatin kylkeen. Oli muuten hiukan avuton olo siinä vieressä seurata kun toiset valmisti ja laittoi kaiken, vaikka en valita olihan se myös aika kivaa. Niin hyvää ja todellakin riittävästi. Täydellä vatsalla olikin hyvä lähteä ajamaan kotiin päin ja päivän riehumisen jälkeen vihdoin poikakin rauhottui ja nukahti lähes samantien kun auto starttasi. Niin kiva päivä, edes harmaa ilma ei häirinnyt ja ihan liian nopeasti meni.
![]() |
| Tässä vasta oltiin kattamassa pöytää |
Iloista ja toivottavasti myös keväistä maaliskuuta! <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





















































