Keltaista ja vihreää lapsen päälle

Oon ihan täysin ihastunut tän kevään ja kesän aikana väreissä keltaiseen ja vihreään ja ennestään myös sininen on suosiossa. Pukeutumisessa (ja sisustuksessa) myös raidat on mieleen. Ja koska itselle ei ehkä ihan kaikkia värejä osaa tai uskalla kokeilla, niin katselen sitten lastenvaatteita näissä väreissä ja kuvioissa.

Stockan kesäalessa on paljon lastenvaatteita -40% ja sieltä poimin muutamia omaa silmää miellyttäviä juttuja mitä voisin pojalle ottaa päälle puettavaksi ja kaappiin nätisti roikkumaan. Noi teepparit on vielä lasten pukeutumisessa (varsinkin) se mun heikoin kohta ja senpä takia meidän pojalla on ihan miljoona t-paitaa. Toisaalta se on kyllä hyvä juttu, niitä nimittäin toisina päivinä kuluu useampiakin. Meillähän L on vielä tarkka siitä minkä paidan laittaa päällensä minäkin päivänä ja minkä värisenä. Pukeutumisen haasteita jo kolme vuotiaana, rankkaa.

Huppari Name It, Pikeepaidat Tommy Hilfiger, Keltainen pikeepaita Tommy Hilfiger,
Keltaiset shortsit Benetton , Apinapaidat Bogi, Raidalliset t-paidat Cube Co., Ruudulliset shortsit Bogi.

Sandaalit Imac, Takki Benetton, Takki Reima

Kenen idea se sade oli?

Tiedättekö kun omasta mielestä teet maailman pahinta ruokaa, kun mikään siinä ei tunnu onnistuvan. Silti tapahtuu jotain outoa, ruokaa ei jää jäljelle murustakaan, ehkäpä loppuu jopa hieman kesken ja kaiken kukkuraksi maistui tosi hyvälle. En muista millon viimeksi poika olisi niin innoissaan lapannut ruokaa suuhunsa ja pyytänyt jopa lisää (toki voi olla, että oltiin vaan pidetty poikaa riittävän kauan ruoatta ja nälkä oli jo niin kova että mikä vaan kelpasi!).

Tänään ei muutenkaan oo ollu ehkä se onnistunein päivä. Aamupäivällä kun suunnattiin kuntosalille aurinko paistoi lämpimästi ja kirkkaasti. Ajatuksena, että salin jälkeen nopea suihku ja vähän jotain ruokaa, pyyhkeet kassiin ja suunnataan rantsuun. Autolle mentäessä oli jo epäilyttäviä pilviä näkyvillä mutta luottavaisina kauppaan ostamaan eväitä rantaan. Samalla kun kävelin kaupasta ulos tuli taivaalta ekat vesipisarat. Vesisade loppui sitten vähän sen jälkeen kun oltiin parin tunnin autolla pyörimisen jälkeen päästy takaisin himaan. Ja tottakai se aurinko sitten koko loppuillan paistoi suoraan telkkariin. No, saipa poika ainakin hyvät päikkärit nukuttua autossa ja saatiin käytyä sitten uudestaan kaupassa ihan rauhassa.

Mutta tosiaan on alettu käymään myös salilla. Nyt muutama kerta jo takana ja innostus on ihan huikea, mieli tekisi käydä melkein joka päivä. Toi on tosi pieni sali, mutta en valita ollenkaan sillä saadaan käydä ilmaiseksi ja tähän asti on käyty siellä aina niin ettei muita ole ollut paikalla. Nyt vaan yritetään kovasti senttejä vähentää ja painoa pudottaa, eikä se puhdas voima ja kestävyyskään pahaksi olisi. Aika varovasti tosin pitää kuitenkin tehdä näin alkuun, toi alaselkä kun on hieman arveluttavan oloinen ja vaatii rauhallista vahvistusta.

On muuten ollut masentavaa huomata, että kahden kilometrin soudulla saa kulutettua vain noin 100 kaloria, todella masentavaa. Toisaalta nyt tulee katsottua (varsinkin kaikista herkuista) noita kaloreita ja mietittyä, että onko sen rääkin arvoista. En nimittäin ole koskaan aikasemmin mitenkään suuremmin miettinyt noita kaloreiden määriä ja, että miten tuskaista niitä olisi kuluttaa. Eli oltaisiinko nyt oikeilla jäljillä? :)

Märkä sadepäivä

Kerrankin sain loistokkaan idean sadepäivän kuluksi, nimittäin uimaan Mäkelänrinteeseen. En ollu kertaakaan aikasemmin tuolla käynyt, joten pitihän vahinko jo korjata. Tiedättekö kun suunnittelet kivaa päivää lapsen kanssa ja romantisoit kaiken mielessäsi, niin miten se todellisuus voi sitten tuntua hieman erilaiselta. Sovittiin pojan kanssa jo eilen, että lähdetään uimaan ja hän oli aivan innoissaan. Ensimmäinen vääntö kuitenkin tuli jo aamulla kotona kun oli aika lähteä, joku ei halunnutkaan vaihtaa yökkäriä päivävaatteisiin. Hei, loistokas päivä siis tiedossa!

Uinti meni itsessään ihan kivasti, hypittiin edes takaisin kolmessa eri altaassa, aina siinä toisessa altaassa kun olisi ollut parempi. Sen verran jopa nautiskeltiin ja rauhoituttiin, että käytiin vesihieronnassa, ah. Jopa L jaksoi olla sen viitisen minuuttia suurin piirtein aloillaan. Mutta siis allasosastolla viihdyttiin hieman reilu tunti, ehkä kauemminkin olisi voitu olla mutta altaat alkoi täyttyä hieman isommista lapsista keillä oli sporttileiri käynnissä.

Pukuhuoneessa L sitten vuorostaan hauskuutti mummoja antamalla äitille tiukkaa palautetta siitä kun eväinä ei ollut nakkeja vaan rusinoita, "Huomenna kyllä tullaan nakkien kanssa tänne!". Samalla muuten yksi rouvista kehui L:n ulosantia, että poika puhuu ikäisekseen erittäin selkeästi ja laajalla sanavarastolla. Kyllä muuten tuntui hyvälle tuo palaute. Jes, ollaan edes jossain onnistuttu?

Yksi mikä tosin oli outoa, että tämä samainen rouva vähän valitteli siinä kun altaassa ja lattioilla oli niin paljon irtohiuksia. Paheksuntaa häneltä sai naiset ketkä ovat altaassa pitkät hiukset auki (itsellä siis aina hiukset altaassa kasteltuina ja kiinni -opittua vauvauinnista!) ja meikit naamassa uivat. Mutta rouvalla itsellään oli kuitenkin rajaukset silmissä. Joku epäkohta tässä?

Mutta uintireissu oli oikein kiva, Mäkelänrinne oikein positiivinen kokemus ja yksi mukava lisä oli vielä ne pullakahvit siinä kahviossa uinnin jälkeen. Ensi viikolle suunniteltiinkin seuraavaa käyntiä ja J lupasi silloin myös lähteä altaaseen. Kiva vaan nyt innostua käymään tuolla uimassa, kun paikka menee kohta heinäkuuksi kiinni, höh.

Korkeasaaressa dinosauruksia etsimässä

Lauataina aamulla sain päähänpiston Korkeasaaresta ja niinpä me vietettiin iltapäivää siellä, sain nimittäin J:n yllättävän helposti ympäripuhuttua tähän (myönsi itsekin olleensa aika helppo vaikka yritti vastustaa). L oli niin innoissaan eläintarhaan lähdöstä, että uhosi löytävänsä jopa dinosauruksia sieltä.

Ilma oli tällaiseen päivään aika kohdillaan. Vaikka välillä tuntuikin, että tuuli veisi hiukset päästä mutta muuten oli sopivan viileää, että eläimet jaksoivat olla hereillä mutta riittävän lämmin, että itse tarkeni ilman toppavaatteita.

Nähtiinkin päivän aikana eläimiä aika kivasti ja tälläkin kertaa saatiin nähdä saukot vauhtipäällä. Alan vahvasti epäillä, että noi saukot on vasta tän vuoden alussa tuotu tonne tarhaan ja aikaisemmin siellä on vaan lukenut "saukko" tyhjässä aitauksessa.

En muista oonko ennen nähnyt karhuja uimassa mutta nyt sekin on nähty ja koettu, huikeeta. Karhun uinnin jälkeen jäätiin J:n kanssa miettimään muita vastaanvanlaisia muistoja Korkeasaaresta ja kyllähän niitä muutamia löytyi, mm. tiikeri uima-altaassa ja kerran kun tiikeri nousi takajaloille karjumaan sitä aitaa vasten, se oli muuten hiukan jännää.

Vaikka Korkeasaarta tulee aina vähäteltyä ja moitittua niin silti tykkään siellä käydä viettämässä päivää ja katselemassa eläimiä, ja sieltä niitä hienoja muistojakin riittää. Nytkin meillä oli aivan loistava päivä siellä ja uusia kokemuksia rikkaampana lähdettiin pois. L oli muuten tällä kertaa kokonaan ilman rattaita liikkeellä ja hienosti jaksoi sen nelisen tuntia viipottaa ympäri saarta. Ja kuten viime reissun jälkeen ( "Tuolla on eläimiä, let's go") veikkaan taas ettei tämä jäänyt tämän vuoden viimeiseksi käynniksi tuolla saarella. Mitäs luulette?

Housut Desigual, paita de.corp (Esprit), huivi Esprit, kengät H&M, lasit Ralph Lauren, laukku Esprit

Aurinkoista alkavaa viikkoa ja Juhannuksen odotusta! <3

Stockan alet

Stockmannilla on alkanut alet ja pitihän se heti mennä kurkkimaan tarjontaa. En edes ole ehtinyt vielä käymään läpi kun naisten vaatteiden aletuotteet, kun sieltä jo löytyi vaikka mitä kivaa. Keräsinkin vähän juttuja, mitä voisin hyvinkin kuvitella omaan vaatekaappiin ja omaan käyttöön.

Valkoinen t-paita Only, Vihreä svetari Zoey M., InWear neule (sinivalkoinen), InWear raidallinen neule, Ruutupaita Zoey M., Vaaleat farkut Pieces, Toppi Dr. Denim, DKNY shortsit, Dieselin farkut, DKNY sandaalit .

Paljon ihania juttuja ja mieli tekisi tosi kovasti laittaa tilausta vetämään mutta koitan nyt kuitenkin hillitä itseäni vielä. Se kuinka kauan siinä onnistun on toinen juttu. Tai sitten kohta valittelen täällä kun kaikki jutut on loppuunmyyty. Kannattaa kuitenkin käydä kurkkimassa stockmann.com.

Vuodet opettaa

Oon saanut tässä lähiaikoina muutamankin iloisen yllätyslahjan J:ltä. J on päässyt ihan täysin yllättämään ja hankkimaan näitä lahjoja ilman, että olisin osannut mitään kuvitella. Ja se on tosiaan outoa.

Nähtävästi nämä yhdessä vietetyt reilu kymmenen vuotta ovat tuottaneet tulosta, sillä vuosia sitten en olisi voinut kuvitellakaan tällaista. Ei siis ole tällainen piirre ehkä ihan synnynnäinen tässä miehessä (ei siis millään pahalla appivanhempia kohtaan vaan kaikella kunnioituksella! ;)).

Ensimmäinen yllätys oli Kalevalan hopeinen kaulakoru Lapsi-helalla. Tätä ihastelin paljon silloin kun L syntyi mutta sitten se jotenkin vaan jäi. Nyt pari vuotta myöhemmin tällä korulla on ehkä jopa hieman suurempi merkitys ja tunnearvo, kun mitä olisi ollut silloin heti hankittuna. Aivan ihana! <3

Toinen yllätyslahja yllätti täysin tässä ihan pari päivää sitten. Autosta löytyi Nominationin lahjapaketti ja sieltä uusi palanen koruuni. Ei ehkä se romanttisin merkki mutta ainakin hauska ja vähän vinkkaa tähän blogiin. Tykkään!

Kiitos rakas!! <3

Keittiö 2000-luvulle

Keittiöremontti on itsessään ihan loistava juttu, mutta pieni haittapuoli tässä on tullut eteen uuden liesitason myötä. Meillä oli ennestään joltain kaukaisilta ajoilta ollut keraaminen liesitaso ja nyt kun liesitaso päivitettiin 2000-luvulle ja saatiin induktioliesi, niin eihän meillä meinaa mitkään paistinpannut ja kattilat enää käydä. Meillä ei mitään kalliita kattiloista ole ollut, vaan osa on ihan Ikeasta ostettuja, joten sinänsä ei haittaa. Mutta isoin menetys ehkä oli suosikkini wokkipannu. Se pannu ostettiin joskus pari vuotta sitten Iittalan outletin alennuksesta ja on ollut siitä lähtien jatkuvassa käytössä.

Nytkin lähdettiin etsimään uutta paistinpannua ja kattiloita myös Iittalan outlettiin. Siellä oli vielä sopivasti käynnisä jotkut varastolöydöt alennukset. Muutenkin tuo Iittalan outlet on ihan loistava paikka. Hyvä paikka tehdä loistavia ja ah niin tärkeitä löytöjä.

Itse tykästyin tuohon Hackmanin Classicin yksinkertaiseen ja pehmeään muotoon. Muutamaa erilaista paistokasaria kun kokeiltiin ja käsissä pyöriteltiin, niin tämä myös tuntui kevyimmälle, mikä on myös tärkeä seikka. Nyt siis matkaan tarttui paistokasari ja pieni kastikekasari ja vielä tarvittaisiin joku vähän isompi kasari vaikka perunoiden keittoon ja vastaavaan. Meillä ei tosin juuri koskaan syödä keitettyjä perunoita mutta se ei nyt ehkä ole oleellista.

Nyt vielä kun keksisi jonkun sijoituspaikan niille vanhoille kattiloille ja pannuille. Osa on kuitenkin vielä ihan hyvässä kunnossa ja oikein toimivia vaikka mökille. Anyone?