Positiivisuuden kautta

Aamulla sitä sai silmänsä auki aika vauhdilla kun se kerran jyrähti, ihan silleen kunnolla tossa ihan päällä ja vettä tuli kun saavista kaatamalla. Sitten se jyrisi monta kertaa uudestaan siinä ihan päällä, eikä mennyt kovinkaan kauaa kun satoi jo rakeita. Ja siis edelleen kun saavista kaatamalla. Välillä myös kivasti salamat valaisi, vaikka miten yritti pitää silmät kiinni. Herätys mistä en tykännyt sitten yhtään, eikä tykännyt kissakaan joka pinkoi sängyn alle turvaan tärisemään. Poika taas ei ollut tietoinen mistään ukkosesta tai rakeista, vaan nukkua tuhisi täysin tyytyväisenä. Onnellinen.

Ilman innoittamana päätettiin päivällä lähteä leffaan. Käytiin iltapäivän näytöksessä katsomassa Kätyrit, eikä muuten oltu ainoita leffassa. Oli ihan super hauska kun jo mainoksissa lähes koko leffasali repesi täyteen lasten kikatukseen, ihan huippua ja sama toistui vielä leffan aikana jonkusen kerran. Oli siis hyvä leffa.

Muutenkin tällä viikolla on riittänyt kaikennäköistä. Alkuviikosta J:n jalka alkoi antamaan merkkejä, ettei kaikki ole ihan täysin kunnossa kun kenkä ei meinannut mahtua toiseen jalkaan ollenkaan. Seuraavana päivänä väri alkoi vaan tummenemaan, eikä turvotus helpottanut. Mietittiin, että jos varvas on murtunut niin eihän sille mitään voi mutta kun J kuitenkin soitti terveyskeskukseen niin sieltä suositeltiin silti näyttäytymistä. Aurinko kuitenkin lämmitti sen verran kivasti, että salin jälkeen päädyttiin kuitenkin ensin rantsuilemaan muutamaksi hetkeksi. Tänä kesänä on otettava kaikki ilo irti heti jos on vähänkin lämmin ja aurinkoista.

Illalla mentiin koko perheen voimin käymään päivystyksessä, ajatuksena, että ehditään vielä vaikka jätskille ilta-auringossa. Oltiin seiskan jälkeen päivystyksessä ja jo heti yhentoista jälkeen päästiin kotiin, kunhan J:n jalka oli ensin kuvattu ja laitettu pakettiin. Siellä ei ollut varvas murtunut, vaan jalkapöydästä löytyi murtuma ja nyt siis neljä viikkoa jalka paketissa. Ei uintia, ei saunaa. Onneksi ehdittiin just aikasemmin sopia, että lähdetään kohta mökille vajaaksi viikoksi, siellähän ei käytännössä voi peseytyä kuin saunassa tai järvessä. No, katotaan mitä keksitään ja mitä nyt sitten tehdään. Parasta tässä kuitenkin on, ettei jalassa ole minkäänlaisia kipuja, eikä sieltä hohka kipua mutta outoa on se, ettei ole mitään käsitystä missä jalka on päässyt murtumaan. Täysi mysteeri.

Pojan osalta tämä tk-päivystys oli ihka ensimmäinen kokemus ja täytyy kehua, että yllättävän hyvin meni, hermo ei mennyt kenelläkään kertaakaan. Pojalla oli mukana se tän hetken pyhin, eli Lego-lehti, mitä luettiin hyvin tarkkaan. Jossain vaiheessa tosin yritin vaientaa tätä meidän höpöttäjää a.k.a moottoriturpaa tikkarilla mutta eihän se tehonnut, tikkari meinasi unohtua kun tekstiä tuli niin paljon. Kun Lego-lehti vaihdettiin puhelimeen ja peleihin niin sitten tuli myös hetkittäisiä hiljaisia hetkiä. No, ainakin muilla odottajilla oli siinä aulassa seurattavaa ja kuunneltavaa. Mutta noin neljän tunnin odottelu meni siis täysin ilman mitään kiukutteluja ja kohtauksia. Elämän ja arjen pieniä suuria iloisia asioita. Ja tällä hetkellä meillä siis poika on antibioottikuurilla pari viikkoa, isi toinen jalka paketissa neljä viikkoa ja ite popsin kaksinkäsin särkylääkkeitä kipeään selkään, eli ihan tervettä porukkaa!

Positiivista viikonloppua kaikille! <3

The Farkkuhame

Eilisen loistava alelöytö, uusi farkkuhame Zarasta pääsi tänään heti käyttöön. Ja onhan se aikamoista puhdasta rakkautta taas kerran, voisin hyvin kuvitella kulkevani tässä hameessa loppukesän. Näin päivän kokemuksen perusteella voisin vaatimattomasti sanoa, että hame tuntuu kaikinpuolin melko täydelliseltä, pituus, malli, tyyli, väri, kaikki toimii hyvin. Polvipituinen ja alaspäin levenevä malli on ihanan huoleton, kun suoranaista vilauttelun vaaraa ei ole ja hameen kanssa on luonteva liikkua, ei purista eikä rajoita menoa. Yksinkertaisesti vaan aivan ihana. Ja kun kerran alesta vain pari euroa päälle kympin eli ei todellakaan pahan hintainen. Jeih.

Saatiin pojan kanssa myös vääntö hänen uudesta teepparistaan päätökseen ja poika hyväksyi paidan itselleen. Paita pääsi myös heti päälle kun käytiin piipahtamassa oman mummoni mökillä ja käytiin hakemassa mummolta vähän mansikoita herkuteltavaksi. Vaikka pojan kanssa on melko paljon menty ja reissattu, erilaisissa paikoissa käyty, luonnossa liikuttu niin aina se kaupunkilaisuus silti nostaa päätään, kuten tänään tuolla mummon mökillä. Aika hauska. Ja oltiin siis vaan Herttoniemessä käymässä, ei yhtään sen pidemmällä.

Oon pitkin kesää lukenut monien muiden hehkutusta pioneista, itse niistä sen enempää innostumatta. Tänään kuitenkin kun ihastelin mummon mökillä näitä aivan upeita valkoisia pioneita, ymmärsin vihdoin sen muiden hehkutuksen. Niin upeita! 

Monday

Kesällä on ihanaa kun voi mennä vaan kaupungille pyörimään ilman sen isompia suunnitelmia, kävellä ympäriinsä ja fiilistellä massan mukana. Vaikka ilma ei tänään(kään) ollut se ihanteellisin niin ytimessä riitti silti kuhinaa ja ihmisiä, turisteja oli ihan hurja määrä. Me mentiin ensin kiertelemään Kauppatorille, kierrettiin tori ympäri kojuja ihastellen ja vieläkin enemmän nauttien siitä fiiliksestä mikä sinne syntyy niistä kaikista ulkomaalaisista turisteista, siitä puheensorinasta, eri kielten sekoittumisesta, ihmettelystä, ihastelusta ja tietysti turistikuvien ottamisesta. Aivan ihana minkä fiiliksen ne kaikki ulkomaalaiset turistit saavatkaan aikaan Kauppatorille.

Iloksi pongattiin Kauppatorilta myös se meidän suosikki kahvipaikka, mistä ehdottomasti saa parhaimmat lihikset. Tälle kesälle tuon paikan eka lihapiirakka ja voi taivas miten hyvää. Ja miten ihanasti se onkaan närästänyt koko loppupäivän mutta eihän se nyt ole ollenkaan oleellista, oli ehdottomasti sen arvoista. Mums. Poika ei halunut lihapiirakkaa vaan pullaa ja vaatimattomasti valitsikin sen ehkä isoimman korvapuustin koko Kauppatorilta. Mutta onhan kyse äidinpojasta eli koko pulla meni alas ilma ongelmia. Ihan hurja.

Illalla käväsin vielä itsekseni pyörähtämässä Jumbon aleissa (piti mennä vaan ruokakauppaan mut...). Poikkesin pitkästä aikaa Zarassa katsomassa heidän valikoimaansa ja aleja, mistä ilokseni bongasinkin heti itselleni hyvästä alesta aivan ihanan farkkuhameen. Siitä toivottavasti pian kuvaa tännekin, ehkäpä jo huomenna jos hame päätyy heti huomenna käyttöön. Pojalle löysin omasta mielestäni tosi kivan teepparin (näkyy kuvassa vähäsen) missä on seepran kuva, mutta nyt meillä onkin siitä vääntöä, että onko paidassa pinkkiä vai ei, onko se sittenkin enemmän tyttöjen vai poikien paita. Ärsyttävää. Jalassa muuten ekaa kertaa H&M:n alesta bongatut valkoiset repaleiset vajaamittaiset farkut. I-HA-NAT!

Iltakahvit karhujen kanssa

Lauantaina tuli vielä alkuillasta fiilis, että jotain tekemistä voitaisiin keksiä. Aikaisemmin päivällä oli kahviteltu ja katsottu meidän matkakuvia ja nyt teki mieli lähteä vähän ulos haukkaamaan happea ja purkamaan pojan energiaa. Pilvet tosin näytti hieman arveluttavilta, kun taivas veti ihan pimeäksi mutta kun vettä ei silti näyttänyt satavan niin sadekamat reppuun varmuudeksi ja suunnattiin Korkeasaareen. Hieman saatiin portilla muilta saaresta jo pois tulevilta oudoksuvia katseita kun noin puoltoistatuntia ennen kiinnimenoa vielä suunnattiin Korkeasaareen sisään.

Tarkoitus ei tosiaan edes ollut lähteä kiertämään Korkeasaarta sen enempää, vaan suunnattiin suoraan Karhulinnalle leikkipaikalle ja iltakahville. Pois lähtiessä tosin kierrettiin sen verran, että koukkaistiin kissalaakson kautta katsomassa vähän tiikereitä ja leijonia. Kissalaaksossa voisi aikaa viettää niin paljon kauemminkin sillon kun eläimet siellä on hereillä ja virkeinä, on ne vaan niin upeita.

Koko kevään on puhuttu, että kesällä voidaan sitten vaikka joka viikko käydä Korkeasaaressa leikkipaikalla ja kahvilla, tai vaan vaikka kissalaaksossa jos niin mieli tekee, ja nyt kuitenkin vasta ekan kerran näin. Ja taas kerran voisi todeta, että näin voisi ehdottomasti tehdä uudestaankin, oli nimittäin kiva ilta. Siinä noin puolentoistatunnin aikana ehdittiin vielä puhelimen askelmittarin mukaan kävellä reilut 3,6km, että edes muutama askel tuli sillekin päivälle. Ja onnistuneesta käynnistä kertoo ehkä sekin, että poika kyseli heti, että koska tehdään sama uudestaan ja suunnitteli samanlaista reissua heti seuraavan viikon jokaiselle päivälle. Ja oli muuten sadekamat ihan turhaan mukana, sillä mennessä aurinko paistoi lämpimästi, niin että tarkeni ihan teepparilla pitkälle iltaan.

Home sweet home

Hello hello hello, pitkästä aikaa taas blogin ääressä. Reissusta kotiuduttiin lauantaina aamulla ja pakko myöntää, että oli aika onnistunut reissu. Aivan ihana. Kaks viikkoa mentiin reissussa aika vauhdilla aamusta iltaan ja nyt onkin ihan kiva olla takasin kotona lepäämässä. Itseasiassa olo on ollut aika vetämätön näinä päivinä kotiintulon jälkeen.

Ihan pelkästään ei kuitenkaan oo kotiin jääty makoilemaan, vaan tätä päivää lukuunottamatta on joka päivä liikuttu jonnekin. Tänään aamulla heräsin siihen kun poika huusi sängystä äitiä ja valitti vatsakipua. Poika oksensi sappinesteet pihalle, minkä jälkeen sai nukuttua vähän aikaa ja olo helpotti. Vähän outoa mutta pääasia, että helpotti. Vaikka poika vaikutti päivän mittaan jo parempivointiselta, niin ei silti viitsitty lähteä mihinkään, eikä tuo sateinen sää houkuttanut yhtään sen enempää. Kotipäivän aikana sain kun sainkin käytyä läpi kuvat reissulta, kaikkiaan vajaat 4000 kuvaa on nyt karsittu. Huh. Ja kahden viikon reissulta oli myös ihan riittävästi pyykkiä kotiintuotavana, joten jos ei muuta tekemistä kotona keksi niin pyykkiä voi nähtävästi pestä ihan taukoamatta, ja niin on siis myös tehty.

Muuten on lauantain jälkeen käyty niin mummin ja vaarin luona leikkimässä vesisotaa, tai siis poika ja vaari oli vesisotaa, me muut juotiin kahvia . Lauantai-iltana käytiin myös pienten päikkäreiden jälkeen Munkan rantsussa, että poika pääsi vähän viilentymään iltauinnilla. Meillä kun on sisällä helteiden jäljiltä ihan hurjan kuuma. Ja itseasiassa vaikka ilmat onkin nyt jo viilentynyt niin meillä on silti sisällä vielä ihan hellelukemat, ei kiva. Käytiin myös Haltialassa vähän leikkipaikalla leikkimässä ja iltakahveilla, sekä eilen oltiin iltapäivä leikkimässä Oittaan Angry Birds-puistossa. Vaikka reissussa käytiinkin leikkipaikoilla jonkun verran ja poika sai leikkiä, niin kyllä se tuntuu olevan ihan eriasia kun pääsee täällä kotimaassa leikkipaikalle ja löytyy yhteinen kieli muiden lasten kanssa, että pääsee höpisemään ja saa ihan kunnolla leikit yhdessä pystyyn. Poikahan valittikin reissun lopulla vähän koti-ikävää ja odotti kotiinpääsyä, että pääsee höpisemään muillekin kun vanhemmille niin että hänet ymmärretään. Voi siis vaan arvata miten vaikeaa tuollainen pari viikkoinen reissu on tuollaiselle moottorisuulle, kun oikein kukaan muu kuin omat vanhemmat ei ymmärrä. Ja pakko sanoa, että ihan koko ajan ei myöskään vanhemmat jaksanut kuunnella sitä taukoamatonta höpötystä. Pojalla tosiaan on paljon asiaa, niinkun hän on sen itsekin todennut.

 Kivaa heinäkuuta kaikille! <3

Juhannus 2015

Juhannukselle ei meillä ollut mitää tehtyjä suunnitelmia, eikä oikeestaan kummempaa hinkua muutenkaan viettää juhannusta mitenkään erikoisemmin. Innostuttiin perjantaina kumminkin aamupäivällä lähtemään käymään Kauppatorilla kun taivaalta ei tullutkaan kaatamalla vettä, niinkuin pahimmissa ennusteissa peloteltiin. Käytiin torilla juhannuskahveilla ja lihiksillä, ei tosin löydetty sitä kahvikojua missä normaalisti on käyty ja mistä on saanut parhaat lihikset mutta kyllähän nämäkin kelpasi. Kierreltiin toria jonkun verran ja ihan vaan fiilisteltiin siellä turistien joukossa. Pieni hetki vietettiin vielä Kauppahallin parkkiksen reunalla toria ihastellen ja saippuakuplia puhallellen.

Stadista suunnattiin mummilaan grillaamaan ja syömään masut täyteen. Testailin (taas) myös pojan uutta potkulautaa ja on se varmaan kohta oma hankkittava, on se sen verran kivaa.

Loppuilta menikin sitten kotona pakkaillessa ja valmistautuessa reissuun. Puolen yön aikaan kun monet muut ihasteli jossain ulkona kokkoja ja teki juhannustaikoja, paistettiin me vielä iltapalaksi lettuja.

Juhannuspäivä menikin sitten ihan täysin pakatessa, hiuksia värjätessä ja valmistautuessa. Illalla ajettiin auto laivaan ja istuttiin laivan buffettiin herkuttelemeen ja tällä hetkellä ollaan jo jossain ihan muualla. En usko, että blogin puolella palailen enää reissun aikana, joten parin viikon ajan menemisiä ja kuulumisia voi seurata Instagramista ja blogin Facebookista.

Ihanaa kesäkuun loppua kaikille ja erityisesti just sulle! <3

Kesäharrastukset

Pojan kesäharrastukset alkoi toukokuun alussa ja nyt ollaan niistäkin jo kesälomalla. Jotenkin koomista, kun kesäharrastuksista on kesätauko. Tosin, se on kyllä ihan hyvä juttu, en valita.

Poika halusi tänäkin kesänä samaiseen futiskouluun, missä oli jo viime kesänä. Ei meidän pojasta ole kuitenkaan ihan Messin seuraajaksi mutta on ne taidot jo viime kesästä jonkun verran parantuneet. Treeneissä näkee hyvin ne lapset, ketkä ovat syntyneet lähestulkoon futispallo jalkaan ja sitten on nämä kenelle se ei ihan niin luontevaa ole, ero voi olla hurja jo tämän ikäisillä. Pääasia, että lapsilla on hauskaa ja tykkäävät käyvät treeneissä. Treenit kestää 45min ja osa ajasta on sitä pallon käsittelya ja sen kanssa harjoittelua, osa ajasta on taas enemmän leikkimistä, hippaa, temppurataa ja muuta vastaavaa, lopussa aina vielä pieni peli. Meidän pojan kohdalla en usko, että raskainta on se juokseminen ja liikkuminen, vaan se keskittyminen, se tuntuu olevan haastavaa. Mutta sama tuntuu koskevan muitakin futareita tuolla.

Futiksen lisäksi pojalle saatiin kesäksi temppukoulu, ja mikä parasta niin tämä temppis on siis ulkona. Suomen kesään ei ehkä se ihanteellinen mutta ainakin tämä alkukesä on säästytty ihan pahimmilta kaatosateilta, vaikka kastuttu on monta kertaa. Temppis on ollut tosi kiva. Tämä temppis on saman järjestäjän kun tuo futis, Liikuntaleikin ja treenit kestää täälläkin sen 45min. Temppiksessä aika on jaettu kolmelle ohjaajalle, niin että joka kerta kolmessa pisteessä harjoitellaan vähän erilaisia juttuja. Paljon vielä tietysti painottuu leikkimiseen ja hippaan, sekä erilaisiin juoksuleikkeihin mutta myös sitä temppurataa ja uusia juttuja on tullut paljon. Temppiksessäkin se haastavin osuus on se keskittyminen ja välillä tuntuu, että treenit saisi olla tuplamittaiset, että sitä virtaa saataisiin purettua riittävästi.

Futiksessa jaettiin viime vuoden tapaan pienille futareille mitallit nyt ennen juhannusta ja ennen kesätaukoa, ja onneksi ne jaettiinkin jo tokavikalla kerralla, millon ilma oli siedettävä, päin vastoin nyt kun mitä se oli nyt vikalla kerralla just ennen juhannusta, vettä tuli niin paljon, että poika ei halunnut edes lähteä treeneihin, vaikka ei yeensä vesisateesta välitä. Mitalli on tietysti iso juttu ja siitä oltiin ylpeitä. Iloinen yllätys oli kun vielä temppiksessäkin jaettiin vikalla kerralla kaikille yllätykseksi mitallit. Kultamitallien tuloa ei vaan voi estää.

Kesäharrastukset on meillä ihan ehdoton juttu, poika pääsee purkamaan energiaa ikäistensä kanssa. Aina en vaan tiedä, että onko tämä kaksi kesäharrastusta edes riittävästi vai pitäisikö niitäkin olla enemmän. Onneksi tosin kesällä energiaa on kiva käydä purkamassa myös leikkipuistoissa kavereiden kanssa, sekä ollaan uimakoulun päättymisen jälkeen käyty nyt kerran viikkoon myös uimassa perheen kesken. Vähän uintiharjoittelua, paljon vesileikkejä, vesihierontaa ja rentoutuminen saunassa. Mikä parasta, pojat on mennyt yhdessä miesten puolelle ja oon saanut pitkästä aikaa olla pukkarissa ja suihkussa ihan itsekseen, luksusta.

Ja kohtan saakin alkaa suunnittelemaan jo ensi syksyn ja talven harrastuksia, hmmm...