keskiviikko 26. elokuuta 2015

Erilainen leikkikaveri

Olin jo ajatellut etten tänne laittaisi enää enempää kuvia Korkeasaaresta, niitä kuvia on täällä ehkä jo nähty melkoisesti. No se ajatus ei nyt kestänyt sen pidemmälle. Yksi parhaista asioista kesässä aina on ne lämpöiset kesäillat. Pahimmassa tapauksessa eilen oli tämän kesän viimeinen kesäilta, mistä pystyi nauttimaan vielä shorteissa ja teepparissa, ainakinmeidän osalta. Oltiin eilen ensin koko päivä rantsussa pojan leikkikaverin kanssa ja kun he lähtivät suuntaamaan kotiin jo iltapuuhiin, lähdettiin me käymään vielä Korkeasaaressa vähän leikkipaikalla ja iltakahvilla.

Tällä kertaa ei menty karhujen luokse leikkimään ja kahville, vaan mentiinkin pöllöjen, pesukarhujen ja skunkin kautta hakemaan kahvit ravintola Pukista, siitä keskeltä Korkeasaarta. Hetki oltiin leikkipaikalla mutta melko nopeasti kun leijonien luota alkoi kuulumaan karjuntaa liikuttiin kissalaakson suuntaan. Missattiin kuitenkin leijonien karjunta, mutta parin aitauksen päästä löydettiin aivan ihastuttava pieni amurinleopardin pentu. Niin suloinen ja pehmoinen ihanuus.


Illan ehdoton kohokohta oli kuitenkin ihan ehdottomasti lumileopardien luona ja siitä myös postauksen otsikko. Ja kun aikaisemmin yhdessä postauksessa arvostelin ja valitin miten toiset hakkavat noita eläinten aitauksien laseja ja huutelevat eläimille tai möykkäävät saadakseen huomion, niin kuvista ei saa nyt saada käsitystä että meidän poika olisi tehnyt niin, ei todellakaan. Ehkä kuvat puhuvat enemmän puolestaan. Harmittaa vaan kun osasta kuvia tuli niin epätarkkoja mutta siinä kun se eläin on ihan vieressä niin ei vaan pystynyt keskittyä siihen kuvaamiseen, räpsittiin vaan jotain kuvia.


Siis aivan mielettömän ihana tuo lumileopardi. Siinä samalla kun tämä yksi leikki tuossa lasilla meidän pojan kanssa, niin kaverit juoksi, riehui ja paini siellä taustalla. Vähän harmitti tosta lähteä mutta kello oli sen verran, että Korkeasaari meni kiinni niin olihan se lähdettävä. Nyt tekisi mieli vaan mennä sinne takaisin katsomaan noita ihanuuksia uudestaan. Ilta oli muutenkin niin kaunis ja lämmin, että ei ehkä edes haittaa ihan niin paljoa jos se jäi tämän kesän viimeiseksi lämpöiseksi illaksi.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Päivän nollaus

Eilen oltiin päivällä pojan kaverin synttäreillä, minä ja poika kahdestaan kun J ei sinne pyörätuolilla pääse. Kysyin pojalta uskaltaisiko jäädä itsekseen juhliin, mutta kun kavereita ei oltu pitkiin aikoihin nähty ja kaikki muut vieraat oli myös ihan tuntemattomia niin ei poika halunnut jäädä itsekseen sinne, jäin siis kahville (kuten myös pyydettiinkin). Ite en oo lähellekään niin sosiaalinen ja puhelias kun poika isänsä kanssa ovat ja niinpä nuo tilanteet missä en tunne käytännössä ketään on ihan kamalia ja vaivaannuttavia. Synttärisankarin vanhemmat on kyllä tuttuja ja yhden aikuisista vieraista olin nähnyt ennenkin mutta muuten kaikki ihan vieraita, mutta ne kaikki muut tunsivat kyllä toisensa. Tiedättekö kun tuntuu, että tuut ihan eri planeetalta kun kaikki muut, ei yhtään samantyylisiä. Muilla juttu luisti tuttavalliseen tyyliin mutta itselle aiheet olivat sellaisia, ettei oikein luontevasti päässyt juttuun mukaan, niinpä päätin antaa vaan olla. Pari tuntia meni varjossa istuskellessa ja kahvia hörppiessä useampi kupillinen. Ihan tuppisuuna en siis kuitenkaan tätä koko aikaa istunut, vaan kyllä jotain pientä juttua aina välillä siinä oli. Poika kuitenkin viihtyi synttäreillä ja tuli kaikkien kanssa toimeen, sehän se tärkeintä on.

Illalla oli polttava tarve päästä vielä liikkeelle ja mentiin koko perheen voimin Munkkaan iltakahville ja nauttimaan aurinkoisesta illasta. Haettiin isot kahvit Cafe Torpanrannasta ja mentiin istuskelemaan siihen viereisille kallioille, missä poika sai samalla juosta ja hyppiä. Pari tuntia meni siinä ilta-auringossa ja kauniissa auringonlaskussa ihan hujauksessa, huomattavasti nopeammin kuin päivällä. Oikein onnistunut päivän nollaus ja niin kaunis auringonlasku. Hurjaa muuten, miten aikaisin aurinko on jo alkanut laskemaan ja ilta viilenemään, kunnon muistutuksia lähestyvästä syksystä.

Friday night fun

En oo koskaan...
...käynyt kesällä lätkämatsissa
...käyny lätkämatsissa shortseissa
...käyny lätkämatsissa hellepäivänä
...käyny seuraamassa CHL-peliä
...käyny koskaan Barona areenalla asiakkaana (ja siellä töissä ollessa se oli vielä LänsiAuto areena)
...katsonut lätkämatsia ihan siitä jääntasolta kaukalon vierestä
...pukenut paksua kaulahuivia ja shortseja yhtä aikaa

Ja nyt oon tehnyt ja kokenut kaiken tuon!


Perjantai-iltaa tosiaan vietettiin kovasti edellisistä poiketen ja käytiin pitkästä aikaa lätkämatsissa. Oli tosi kiva päästä pitkästä aikaa lätkämatsiin ja matsissa huomasi hyvin, miten jo oli vähän ikävä sitä fiilistä. Hifk:lla oli eka CHL-peli Sc Berniä vastaan Barona areenalla, niin nyt tuli myös hyvä syy lähteä käymään tuolla Barona areenalla. Oon joskus ollut tuolla hallilla töissä mutta silloin halli vielä kulki LänsiAuto areenan nimellä, eikä sillon tullut juurikaan niihin katsomoihin perehdyttyä, joten käynti oli aikalailla uusi kokemus. Ihan uutta oli myös kun päästiin seuraamaan matsia ihan siitä jääntasolta kaukalon reunan vierestä melkein maalivahdin takaa. Pelin näki ihan eritavalla tuosta kulmasta ja kun vieressä oli vielä IFK:n fanikatsomo niin fiiliskin oli ihan mukana. Ottaen huomioon, että peli pelattiin näin aurinkoisena ja helteisenä kesäperjantai-iltana niin oli väkeäkin ihan kivasti, reilut 2900. Samantien tuli myös kova polte päästä pian uudestaan lätkämatsiin, onneksi kausi on vasta käynnistymässä ja pelejä edessä vaikka kuinka paljon.


Ihan törkeän kiva perjantai-ilta! Ja oli muuten vielä lapsivapaa (sen matsin ajan), jei!

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Smiley on the sky

Tää viikonloppu on menny enemmän ja vähemmän seuraillessa Finland International Airshow:ta, mikä on järjestetty Malmin lentokentällä. Meiltä ei tohon Malmin kentälle ole pitkä matka ja kun asutaan vielä ylimmässä kerroksessa ja parveke suunnattuna tässä suhteessa juuri oikeaan suuntaan, niin ollaan saatu omalta parvekkeelta nauttia lentokoneiden harjoitteluista ja hienoista näytöksistä.



Vaikka partsilta näkyykin hyvin niin silti perjantaina mentiin katsomaan Hornetin harjoituksia Malmin kentälle, kun sinne oli vapaa pääsy. Eilen käytiin taas katsomassa tuota Hornetin esitystä Malmin kentän lähettyvillä, minne oli muitakin uteliaita kertynyt esitystä seuraamaan. Tänään taas mentiin esitystä seuraamaan tuohon lähelle sillan päälle, mistä näki myös hyvin ja minne myös oli kertynyt katsojia reippaasti. Ja olihan se nyt ihan mielettömän upeaa seurattavaa. Ja se ääni, wow! Poika ei tosin kiinnostunut pätkän vertaa lentokoneiden seuraamisesta, valitti vaan äänestä ja siitä miten tylsää on. Oikea päivänsäde!


Lentsikoiden lisäks tänä viikonloppuna on myös vihdoin saatu kotona siivottua, kun jotenkin se siivoaminen aina näin kesällä jää kun rantsu ja ulkona oleminen houkuttaa enemmän. Sen lisäksi pitkästä aikaa tuli leivottua. Nopeasti kauppareissulla googlasin kuningatarpiirakan reseptin ja sen mukaan sitten tein sellaisen. Tosin piirakan kanssa oli aika hurjia ongelmia saada se hyytymään keskeltä ja olin ihan varma, että piirakka meni täysin pilalle. Uunista oton jälkeen kuningatarpiirakka ei näyttänyt mitenkään houkuttelevalle ja mitenkään kuningartamaiselle, joten siitä ei edes halunnut ottaa kuvaa. Mutta taas se huomattiin, ulkonäkö voi pettää, piirakka nimittäin maistui niin hyvälle, eikä siitä sen kahvitteluhetken jälkeen jäänyt mitään jäljelle, se meni siinä kerralla. Ja ei, ei ihan kolmistaan sitä kuitenkaan tuhottu, meitä oli muitakin.


Käytiin myös tänään päivällä kaupungilla pyörähtämässä ja Narikkatorilla Kansainvälisillä Suurmarkkinoilla. Houkutuksia markkinoilla oli jonkun verran, kaikenlaisia herkkuja olisi tehnyt mieli maistella mutta tyydyttiin vain herkuttelemaan letuilla ja kahvilla.


Nyt muuten huomaa hyvin, että kesä alkaa kesä vetelemään viimesiään, vaikka ilmat ei siltä vaikutakaan, kun ensi viikolla taas alkaa pojan uimakoulu ja kerhon alkuunkin on enää kaksi viikkoa, vai saako sanoa, että vielä kaksi viikkoa? Toisaalta odotan kovasti sitä kerhon alkua, poika saa taas vähän tekemistä ja leikkiseuraa, sekä saadaan vähän aikaa erillään mutta samalla kerhon alku vähän ahdistaa kun se tietää taas kesän loppua ja sitä kellotetun arjen alkamista. Kesä meni vauhdilla vähän niinkun huomaamatta ja kiva nähdä mitä syksy tuo tullessaan, vai mennäänkö samalla vauhdilla myös syksy läpi.

Iloista alkavaa viikkoa kaikille! <3

Rantsupäiviä

On se vaan niin mahtavaa kun se kesä nyt oikeasti vihdoin tuli, ainakin tänne Etelä-Suomeen. Viime viikolla käytiin kahtena päivänä rantsuilemassa ja nyt se viime kesän suosikki rantsu on löytänyt itselleen haastajan kun ollaan käyty Vuosaaressa Aurinkolahdessa. Aika kiva paikka ja vaikka rannalla on ollut paljon muitakin niin hyvin on sekaan mahtunut, eikä ole silti tarvinnut laittaa pyyhkeitä ihan toisiinsa kiinni.


Merivesi on kuitenkin sen verran kylmää, että vaikka yleensä poikaa ei meinaa saada vedestä ollenkaan pois niin nyt hyvä kun haluaa edes mennä veteen. Muutaman kerran on käynyt uimassa mutta muuten hiekkaleikit siinä rantavedessä on vienyt ihan kirkkaasti voiton. Ja vaikka rantsussa on lämmin ollutkin niin ei siellä silti niin kuuma ole oikein ollut että itselläkään olisi edes mieleen tullut lähteä kastautumaan. Varpaat oon muutaman kerran käynyt kastelemassa merivedessä ja se on saanut riittää, ei houkuta.


Aurinkolahti on ollut nyt tosi kiva löytö meiltä tälle kesälle. En tiedä, miten ei olla aikaisemmin tuonne niin eksytty, vaikka paikasta ollaan kyllä tiedetty ja ohi aina joskus ajettu. Onneksi sääennusteet lupailee vielä rantsukelejä jatkossakin niin pääsee vielä rantsuilemaan lisää. Tänä kesänä kun jokainen lämmin ja aurinkoinen päivä pitää nähtävästi hyödyntää kun niitä ei liian montaa ole tälle kesälle osunut.