Visiting Stockholm

Huhtikuun lopulla käytiin risteilemässä Tukholmassa ja tällä kertaa reissattiin Siljalla. Alunperin meidän piti lähteä jo kuukautta aikaisemmin laivalle kun siellä olisi esiintynyt Hevisaurus, se oli se alkupeäinen idea koko risteilylle, mutta J oli sillon sairaalassa niin se reissu piti perua mutta saatiin risteilyä onneksi siirrettyä noin kuukaudella eteenpäin.

Hevisaurusta ei enää laivalla ollut mutta Grease-musikaali oli ja sinne varattiin myös heti pöytä, uhmaten jopa sitä 12-vuoden suositusikärajaa. Ihan nappiin ei tosin se meidän pöytävaraus ollut mennyt, vaikka mielestäni hyvin selkeästi sähköpostiviestiin kirjoitin, että mitä halutaan, mutta meidän pöytävaraus oli Siljan puolelta tehty viiniravintolaan, mikä oli mun mielestä melko eksoottinen idea pienen lapsen kanssa ja kun tätä varten vielä buffettia siirrettiin myöhäisempään kattaukseen. No mutta saatiin kuitenkin onneksi pöytä musikaalin seuraamista varten ihan oikeasta paikasta ja oli muuten ihan loistava esitys. Musikaali esitettiin englanniksi, joten poika ei siitä mitään sen puolesta ymmärtänyt mutta tykkäsi ja viihtyi aivan loistavasti aina kun lavalla laulettiin ja tanssittiin, ja varsinkin kun oli vauhtia vähän enemmän. Pojalle oli varmuudeksi laukussa mukana tabletti, mikäli esitys ei kiinnostaisi niin voisi pelata, mutta oli kiva huomata, ettei poika sitä kaivannut koko esityksen aikana. Väliajalla poika pelasi hetken mutta laittoi tabletin pois kun esitys jatkui, ilman kehoitusta. Ja niin oli äidin sydän taas sulaa vahaa, ihana.

Oli kivaa vaihtelua olla pitkästä aikaa taas Siljalla, kun kaikki oli vähän uutta ja erilaista viikkariin verrattuna. Buffetti, kaupat, leikkipaikka ja tietysti myös hytti, vähän jotain uutta ja erilaista, sitä kivaa vaihtelua. Leikkipaikka tuolla Siljalla oli tosi jees, paljon kivaa riehumisesta pallomerestä myös rauhallisempaan leikkimiseen legoilla, ja mikä ehkä meidän pätkästä siisteintä niin pleikkarit. Jos ei poikaa meinannut muuten heti löytää niin yleensä riitti kun vilkaisi sinne pleikkareiden luo ja poika löytyi. Huomaa, että kotona pelaamista on rajattu melko tiukasti kun muualla tilaisuus pitää heti käyttää hyväkseen jos vaan pienikin mahdollisuus on, sekin jo riittää jos pääsee edes seuraamaan muiden pelaamista.

Tukholmaan suunniteltiin päivän ohjelmaksi vain käynti Livrutskammarenissa. Paikka on Ruotsin vanhin museo ja löytyy helposti kuninkaanlinnasta. Isot plussat paikalle on sen helpon sijainnin lisäksi ilmainen sisäänpääsy ja se, että lapset on otettu museossa kivasti huomioon. Muutenkin itse näyttely tuntui kiinnostavan ainakin meidän poikaa, joten uskallan suositella myös muille tuota paikkaa lasten kanssa. Muuten päivän aikana ihasteltiin vanhassa kaupungissa, käytiin syömässä todella herkullinen lounas T.G.I Fridays´ssä ja tietysti käytiin ihastelemassa kauniisti kukkivia kirsikkapuita. Vähän tuo lounas tuolla T.G.I Friday´ssä arvelutti, kun edellisellä kerralla se oli aivan täyssi floppi mutta onneksi nyt järkyttävä nälkä vei epäilyksistä voiton ja uskallettiin mennä, sillä ruoka oli todella herkullista ja onnistunutta.

Shoppailemaan ei tällä reissulla lähdetty ja maista ainoat ostokset taisikin olla Dunkin' Donutsin sixpacki laivalle ravitsevaksi iltapalaksi. En sanoisi, että olisi ollut yhtään huonompi idea, ainakin erittäin makea se oli! Monesti risteilyn jälkeen on fiilis, että olipahan reissu, eikä vähään aikaan tarvita toista mutta tän reissun jälkeen jäi vaan fiilis, että pääsispä pian uudestaan, niin kivaa oli.

Well hello

Hiphei ja pahoitelut näin pitkästä hiljaisuudesta blogin puolella, ei tosiaankaan ollut tarkoitus. Jotenkin ei vaan aikaa ole löytynyt, varsinkin kun läppäri kiukuttelee ja koettelee hermoja melko ahkerasti omalla temppuilullaan, niin aina ei vaan jaksa yrittää edes. Jos ylimääräistä rahaa olisi taskut täynnä, niin viskoisin tämän koneen samantien jonnekin hyvin kauas minne ei aurinko paista ja hakisin kaupasta uuden, mutta nyt vaan yritän kiltisti kasvattaa kärsivällisyyttä tämän kanssa. Postattavaa kyllä riittäisi ja kuvia olisi vaikka kuinka paljon tarjolla mut katsotaan miltä tulevaisuus tämän koneen kanssa näyttää.

Tää kevät on tuntunut melko haastavalta ja raskaalta, koko ajan on jotain pientä. Tuntuu, että jatkuvasti joku on kipeänä tai jollain on joku paikka rikki ja jos ei muuta niin vähintään allergiat vaivaa ja nämä asiat vie vähän sitä intoa ja voimia.

Vapun alla just kun poika oli hetkeä aikasemmin parantunut kuumeilusta alkoi itselläni kurkkukipu. Ei mitään muuta kun aivan järkyttävän kipeä kurkku ja melko voimaton olo. Särkylääkkeiden ja kurkkupastillien voimalla mentiin toukokuun alku. Kurkku oli aivan kiljuvan punainen mutta nieluviljely oli negatiivinen. Enpä muuten muista milloin on edellisen kerran tullut käytyä nieluviljelyssä mutta se itse näytteen otto oli kyllä just niin epämiellyttävää kun muistinkin. Onneksi oli mukava täti ottamassa näytettä niin selvisin ilman pahimpia yökkäyksiä. Kurkkupastilleilla sai aina puudutettua kurkun sen verran, että vähän edes pystyi syömään mutta aika jäätelöpainotteisella ruokavaliolla menin sen viikon verran.

Keräilin tähän postauksen kuvitukseksi aika random kuvia viimeisen kuukauden ajalta sellaisista jutuista mistä ei omaa postausta ole kuitenkaan tulossa. Muuten tiedossa olisi ainakin postauksia Tukholman reissulta, vapulta, äitienpäivältä, pojan tanssitunnilta ja temppukoulusta, mökkireissulta ja tietysti nyt viime viikonlopun pojan synttäreiltä. Ja kyllä vähän vaivaa mieltä kun vieläkin on kaikki postaukset tekemättä alkuvuoden Aasian reissulta. Hupsista.

Palataan taas pian! <3

Kevään fiilistelyä

Aina kun kaunis aurinkoinen päivä, on sitten kesällä, syksyllä, talvella tai keväällä tekisi mieli hehkuttaa, että tämä on vuoden parasta aikaa. Luonnollisesti siis nyt tuntuu, että kevät on ehdottomasti vuoden parasta aikaa.

Pari viikkoa sitten oltiin pojan kanssa fiilistelemässä kaunista keväistä päivää Uunisaaressa ja Liuskasaaressa seikkaillen. Ilma oli ihanan aurinkoinen ja kun tuuli ei osunut oli myös ihanan lämmin, aurinko oikeasti lämmitti jo. Jostain luin, että silta Kaivarista Uunisaareen poistetaan huhtikuun puolessa välissä, joten kun tilaisuus vielä oli niin käytiin nauttimassa kallioseikkailuista ja upeista maisemista raittiissa ilmassa.

Tykkään kun poika pääsee liikkumaan ja harjoittelemaan liikkumista erilaisissa paikoissa ja maastoissa, testaten omia taitoja ja rajoja. Toisinaan tuntuu, että poika menee ihan vailla itsesuojeluvaistoa, kun toisinaan taas tuntuu, että arkuus iskee ihan ihmeellisissä paikoissa ja tilanteissa. Pojasta nimittäin löytyy hyvin selkeästi nämä kaksi hyvin ääripäistä puolta ja sitä kultaista keskitietä yritetään yhdessä kovasti etsiä. Taidot liikkumisessa on kehittynyt hurjaa vauhtia ja on mieletöntä huomata miten eritavalla se lapsen mielikuvitus toimii kun ollaan luonnon keskellä, vaikka ihan vaan näin kallioilla, kun mitä se on vaikka kotona niiden leluvuorien keskellä.