Syksy ja Korkeasaari

Ollaan nyt kahtena lauantaina peräkkäin käyty iltapäivästä Korkeasaaressa piipahtamassa, sellainen rento happihyppely ilman suurempia ponnisteluja. Nyt kun molempina kertoina ilma on ollut mitä ihanin, aurinkoisen kaunis syyspäivä niin on ollut harmi, että Korkeasaari menee jo neljältä kiinni. Ihanan ilman lisäksi on ollut kiva vaellella eläintarhassa, kun väkeä on ollut sen verran vähän, että on saanut ihan rauhassa katsella ja ihmetellä, ei ole tarvinnut ryysiä ja änkeä.

Molemmilla kerroilla ollaan päästy seuraamaan ihan vierestä amurinleopardin pennun puuhasteluja ja lähinnä emon kiusaamista. Tänään meidän selän takana oli vielä Korkeasaaren henkilökuntaa kertomassa tästä pennusta ja miten se pistääkin emoaan koville leikkisyydellään ja vilkkaudellaan. Pennun touhuja voiskin seurata vaikka kuinka kauan siinä lasin takana, niin ihana pieni riiviö ja ihana miten eloisa.

Viime viikolla suunnattiin kissalaakson pöllöjen kautta ja tällä kertaa mentiin karhulinnan kautta kiertäen. Karhuja ei onnistuttu näkemään ja siellä olikin kyltii, että karhut valmistutuvat jo talviunille. Hetken hihiteltiin J:n kanssa niin näppärinä sitä kylttiä, kun siinä luki, että karhut saattavat olla joko sisällä tai ulkona koska valmistautuvat talviunille. Nih, missäköhän muualla ne voisi olla? Mutta matkalla karhulinnaan jäätiin seuraamaan kun villisiat sai ruokaa. Oli muuten yllättävän hauskaa ja hellyyttävää seurattavaa, aika hauskoja otuksia. En oo ennen nähnyt edes villisian juoksevan niin innoissaan kun nyt nähdessään ruokakärryn tulevan. Kyseltiin villisikojen ruokalistasta ja tällä kertaa saivat kuulemma mm. omenaa, perunaa ja näkkäriä. Yksi sai vielä punajuuren. Aika herkkupäivä siis.

En muista oonko koskaan aikaisemmin käynyt Korkeasaaressa näin syksyisin, vaikka puhetta siitä on ainakin ollut. Näin ruskan aikana siellä on ihan mielettömän kaunista ja mieli tekisi kuvata vähän joka kohtaa, mikä hehkuu väriloistossaan. Vaikka vieläkin oon vähän mielensäpahoittaja Korkeasaarta kohtaan niin silti jos mahdollisuus on niin suosittelen käymään näin syksyllä myös tuolla, kiva kokemus.



Näistä aurinkoisista syyspäivistä on vaan pakko nauttia ja ottaa ilo irti aina kun se on mahdollista, niin kaunista ja mieltä piristävää!

Syksyn paras uutinen

Täällä en ole vielä ehtinyt hehkuttamaan yhtä tämän syksyn parhaista uutisista, eli poika sai uuden kerhopaikan lähempää kotia. Ajatus uudesta kerhopaikasta lähti kytemään heti kerhon alettua syyskuun alussa kun huomattiin, että sen hetkisessä kerhoryhmässä ei ollut muita saman ikäisiä lapsia, eikä ryhmä enää oikein ajanut sitä asiaansa. Eikä poikaa enää oikein kiinnostanut lähteä kerhoon, into oli poissa. Läheltä löydettiin sopivan oloinen kerho, kerhoaika on puoli tuntia vähemmän mutta kerhopäiviä on viikossa nyt yksi enemmän. Noin kuukausi sitten laitettiin hakemus uudesta kerhopaikasta ja heti seuraavalla viikolla tuli ilmoitus, että poika sai paikan ja pääsi aloittamaan heti seuraavalla viikolla lokakuun alusta.

Uusi kerho on lähtenyt tosi hyvin käyntiin. Ekasta kerrasta lähtien poika on jäänyt kerhoon mielellään, juossut leikkeihin mukaan ja saanut leikkiseuraa samantien. Pieni harmi on, että täälläkin tuntuu olevan pienoinen pula muista pojista. Ekan kerhoviikon jälkeen osui syysloma, joten nyt mennään vasta toista kerhoviikkoa uudessa kerhossa, eikä vielä ole pahaa sanottavaa löytynyt ja kerhosta on taas ihan eri fiilis. Ei enää sitä flegmaattista vanhaa kerhotätiä, ei enää ruuhkassa ajamista kerhosta kotiin. Nyt on uusi kerhotäti, kenellä selkeästi löytyy intoa, ideoita ja asennetta tähän työhön, sekä ollaan jopa pyöräilty koko perheen voimin kerhoon ja kerhosta kotiin. Todella iso ja positiivinen muutos tähän syksyyn.

Yksi iso positiivinen seikka uudessa kerhossa tosiaan on, että se on ihan lähellä, eikä enää kotimatkoja ruuhkassa. Silti jo silloin pojan ekana kerhopäivänä uudessa kerhossa me suunnattiin kohti keskustaa nauttimaan aurinkoisesta syyspäivästä ja "juhlistamaan" pojan uutta kerhoa päiväkahveilla (kaikki tekosyyt pullakahveille kelpaa!). Jotenkin koko kesänä ei tullut käytyä kertaakaan Cafe Regatassa kahvilla, mutta nyt päätettiin suunnata sinne. Cafe Regatta on ihanan rauhallinen paikka istua kahvilla ja se mustikkapiirakka oli ihan tajuttoman hyvää. Tosin ikinä ennen en ole huomannut säikkyneeni pikkulintuja, jotka meinasivat myös tulla syömään mustikkapiirakkaa suoraan lautaselta. Pikkulinnut viihtyi seurassa hyvinkin rohkeasti siihen asti kunnes viimeinenkin murunen oli lautaselta syöty (ihan omatoimisesti, ei siis syötetty lintuja),minkä jälkeen siirtyivät toiveikkainan seuraavaan pöytään. En muista koskaan aikaisemmin nähneeni yhtä innokkaita ja rohkeita pikkulintuja. Naapuripöydässä kävivät nimittäin syömässä pasteijaa ihan suoraan kädestä kun rouva käänsi päätänsä muualle. Ja sitten ajettiinkin ruuhkassa takaisin hakemaan poika siitä kodin läheltä kerhosta. Että näin.

Syksyyn väriä purkista

Koko kesän ja nyt alku syksyn oon ollu tosi laiska huolehtimaan hiustenvärjäämisestä. Kesällä hiuksia ei viitsi liikaa rasittaa värjäämisellä kun aurinko kuitenkin vaalentaa hiuksia ja polttaa värin pois, ja jotenkin en vaan oo jaksanut välittää koko asiasta. Myös tuntui, ettei väri oikein edes tarttunut latvoihin kunnolla vaan lähti todella nopeasti pois. Nyt kuitenkin tuli mitta täyteen ja tarve tehdä hiuksille jotain, kaipasin niihin jo kunnon väriä, omaan silmään hiukset alkoi olemaan liian värittömät ja vaaleat. Sanoin pojille, että kaipaan hiuksiin väriä ja pojat sai kaupasta valita hiusvärin.

Sama väri on ollut joskus aikaisemmin ja ai, miten tykkään tästä taas. Nyt on jo sitä kaivattua väriä. Aika kiva, eikö? Sopivan pirtsakka syksyyn ja tuo kivasti lisää ryhtiä hiuksiin.

Sunday funday

Reilu pari viikko sitten oli Koiramäen Pajutallilla Kurpitsakarnevaalit ja ne meinasi jäädä meiltä ihan täysin välistä. Viime vuodelta oli kuitenkin niin mukavat muistot (täällä) ja instagramista kateellisena katselin muiden ihastuttavia kuvia niin olihan se järjestettävä hetki aikaa ja käydä piipahtamassa. Pojan kanssa sunnuntaina iltapäivästä ehdittiin pyörähtämään paikalla ja oli kyllä niin väärin kuvitella, että siellä olisi sillon jo hiljaisempaa, paikka oli ihan turvoksissa.

Kierreltiin ja fiilisteltiin ympäriinsä mutta harmitti kun ei ehditty jäädä jonottamaan vohveleitä tai karuselliä, edes kurpitsakarnevaalitikkaria ei tänä vuonna tullut ostettua.

Kurpitsakarnevaaleilta ripeästi kotiin syömään ja illaksi suunnattiin jäähallille Sami Hedbergin ikärajattomalle stad-up keikalle. Ja kyllä, koko perhe. Pojan yksi lempiohjelmista on pitkään ollut Tuubi ja sieltä on alkanut myös Sami Hedbergin fanitus. Itseasiassa ajatus tästä keikasta lähti liikkeelle, kun Veikkauksen sivuilla näin asiakasedun, että Veikkauksen kortilla saisi tuonne aikuisten lipun yhteydessä lasten lipun ilmaiseksi. Kelpaa. Tosin juttu ei ollutkaan niin helppoa ja yksinkertaista kun olisi helposti voinut kuvitella, kun haluttiin lippu pyörätuolipaikalle. Heidän (Veikkaus ja Lippupiste) logiikallaan pyörätuolipaikkaa käyttävä ei ole aikuinen, eikä etu koskenut ollenkaan pyörätuoleja. Tätä asiaa selviteltiin pitkään, siitä soiteltiin ja kirjoiteltiin monet kerrat, sekä käytiin Jumbossa palvelupisteellä ihmettelemässä, missä onneksi oli ystävällistä ja avualiasta henkilökuntaa. Ihanaa kun jossain saa hyvää asiakaspalvelua. Missään vaiheessa ei asiaan saatu oikein kunnollista ja selkeää ratkaisua mutta lopulta saatiin kuitenkin liput paikan päälle. Herkästi olisi voinut tilanteesta ja saadusta asiakaspalvelusta saada fiiliksen, että Veikkaus ja Lippupiste syrjii tässä pyörätuoleja mutta sehän olisi melko rajua sellaista sanoa tässä ääneen.

Sami Hedberg oli hyvä, kuten odottaa saattoikin. Meidän 5v. jaksoi alkuun ihan hyvin olla mukana ja nauraa räkätti ihan kunnolla. Jossain vaiheessa kuitenkin alkoi turhautuminen ja levottomuus iskeä, kun ei ehkä ihan kaikki jutut auenneet ja istuttiin vielä niin kaukana lavasta. Pyörätuolipaikat oli aivan hallin toisessa päässä, missä me istuttiin lähes keskenään, muiden istuessa siinä lavan edessä tai sivustoilla niin olihan se vähän fiiliksen tappoa ja orpo olo. Mutta oli kuitenkin kiva käydä pitkästä aikaa katsomassa stand-up:ia ja ihan huippua, että poika pääsi sen myös kokemaan.