What a weekend

Ohhoh, olipahan taas viikonloppu viikko sitten. J tosiaan pääsi torstaina sairaalasta himaan ja samantien suunnattin Punavuoreen hakemaan kahvipapuja, vaikka itse ehkä haaveilin rauhallisesta lounaasta yhdessä. J nimittäin oli ilmoittautunut lauantaina oleviin Aeropressin SM-kisoihin. Täysin normaalia toimintaa heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen, varsinkin kun kotiutumisen jälkeen kotona jatkuu antibiootti iv:nä vielä muutaman viikon ajan, eikä siis ole vielä täysin kunnossa.

Yleensä en puutu mitenkään J:n kahvijuttuihin mutta tällä kertaa hyvin pienellä panoksella osallistuin maisteluun kun J etsi sopivaa reseptiä, millä lähtisi kisaamaan. Ajattelin nyt olla kiltti ja yrittää edes auttaa, kun toisen oma makuaisti ei kunnolla toimi tuon antibiootin takia. En vaan koe olevani mikään kauhean ihanteellinen maistelija, sillä en juo kahvia koskaan mustana vaan aina maidon ja sokerin kanssa. Enkä myöskään osaa selkeästi erotella kahvista mitä vivahteita ja makuja kahvista voi erottaa, enemmänkin voin kertoa maistuuko kahvi hyvälle vai pahalle, onko se liian kitkerää vai ei.

Lauantaina oli kaunis aurinkoinen päivä ja hiljaa mielessäni mietin, että jos ei kisassa pitkälle pärjää niin voidaan ainakin mennä Kaivariin aurinkoon jätskille. Voin rehellisesti myöntää, että harmitti aika paljon kun aurinkoinen kaunis päivä meni sisällä, vaikka toisaalta oma olo oli myös melko surkea, sillä samantien kun J kotiutui puhkesi kunnon flunssa allergiaoireiden kaveriksi. 

 Ei kuitenkaan päästy jäätelölle, koska kisat meni hyvin. Ennen finaalikierrosta kysyin J:ltä, koska MM-kisat on ja toinen vastasi väliinpitämättömästi että älä niitä mieti vielä. Sen jälkeen kun J oli julistettu voittajaksi ja juhlinut uutta suomenmestaruuttaan, kysyin joko nyt saa kysyä, että milloin ne MM-kisat ihan oikeasti on. Kolmannet aeropressin SM-kisat ja J:n toinen suomenmestaruus. Ja ne MM-kisat on kesäkuun lopulla Dublinissa. Kivaa, Irlannissa kun ei ole ennen vielä käyty, kelpaa.

Sunnuntaina sitten vietettiin vastapainoksi aikaa taas koko perheen kesken ja lähdettiin Nordikselle katsomaan Helsingin Luistelijoiden järjestämää jääsatua Ruususesta. Alkuun mietin, että onkohan tämä pojan juttu ollenkaan, onko satu Ruususesta liian tyttömäinen ja noloa pojalle, mutta toinen tykkäsi lähteä tuota katsomaan ja hyvin tuntui viihtyvän. En osannut yhtään arvioida kuinka suosittu tapahtuma olisi ja luotin täysin, että lippuja saa vielä hyvin ovelta. Yllätys oli melkoinen kun Nordiksen kulmile tultiin ja nähtiin se väenpaljous, tapahtuma oli tosiaan suosittu mutta onneksi saatiin kuitenkin liput.

Esitys oli hieno ja luistelijat todella taitavia. Kaikkein hellyyttävimpiä oli ehdottomasti ne kaikki pienet luistelijat, joita jäällä näki. Niin hellyyttäviä kun kaikkein pienimmät menivät prinsessamekoissaan ja kypärä päässä jäätä ympäri. Ihania ja niin taitavia. 

Pieni mielensäpahoittaja kuitenkin nosti taas päätään järjestelyiden osalta. Nordiksella pyörätuolien paikat on yläkatsomossa ja lipunmyynnissä kysyttiin vielä, että onhan yläkerta auki ja ovet siellä auki, kun näytti niin pimeältä "On on, kaikki katsomot on auki". Kaikki katsomot tosiaan oli auki mutta se oleellinen kohta, että kaikki ovet ei ollut auki, nimittäin yläkerran ovet ei ollut auki. Yleensä pyörätuoleja ei saa turvallisuussyistä päästää oviaukkoihin mutta nyt oli kuitenkin päädytty niin tekemään. Meille etsittiin oviaukko, mihin J mahtui pyörätuolin kanssa ja sitten meidän piti pojan kanssa etsiä vaan jostain siitä itsellemme vapaat paikat. Tämä ei ollut se ajatus kun tuonne lähdettiin, me lähdettiin perheen kanssa yhdessä katsomaan tuota jääsatua mutta jouduttiin se erillään katsomaan, ei kiva. Koska tiedetään Nordiksen pyörätuolipaikat ja ehkä sitten vähän tyhminä luotettiin, että siellä myös tässä tapahtumassa ollaan, niin ei lähdetty hallille varaamaan paikkoja hyvissä ajoin, kuten nähtävästi olisi nyt pitänyt. Tapahtumaan ei siis myyty paikkalippuja ja niinpä siinä vaiheessa kun kaiken selvittelyn ja vapaan oviaukon etsimisen jälkeen alettiin katsella meille paikkoja, oli luonnollisesti ne ns. parhaat paikat jo varattu. Protestoin aina tuota vastaan, että jos myydään pyörätuolilippu ja samalla lipulla kun pääsee avustaja, niin silloin pitää myös olla järjestettynä avustajan paikka siitä pyörätuolin vierestä. Avustajan on todella vaikea avustaa jos avustajan paikka on jostain ihan muualta. Sillä vaikka saavuttiin paikalle vasta vähän ennen esityksen alkua, niin ilman pyörätuolia oltaisiin löydetty helposti vierekkäiset paikat koko perheelle mutta nyt se oli mahdotonta. Järjestäjien osalta siis ei ihan loppuun asti ajateltu ja suunniteltu juttu. Tästä iso miinus, koska latisti fiilistä aika paljon, vaikka se itse esitys hieno olikin.

Brewers Cup SM 2012

Lauantaina suunnattiin heti aamusta Kanavarantaan Johan&Nyströmin tiloihin, missä J osallistui Brewers Cup:n SM-kisoihin.

Kyseessää siis suodatinkahvin valmistusta manuaalisesti. Ekalla kierroksella oli kaksi osuutta ja näihin osallistui kaikki kahdeksan kilpailijaa. Finaaliin jatkoi sitten viisi parasta.

Ihan ensimmäisenä kilpailijat saivat ns. sokkopavun ja noin tunnin aikaa tutustua tähän, minkä jälkeen valmistettiin tuomareille kolme kuppia kahvia arvosteltavaksi. Valmistustapa oli omavalintainen ja aikaa valmistukseen oli 7 minuuttia.

Tämän jälkeen uusi kierros ja tällä kertaa valmistettiin itse valitulla kahvilla ja tavalla jälleen kolme kuppia kahvia kolmelle tuomarille. Tosin tällä kertaa tuomarit olivat vieressä seuraamassa ja kuuntelemassa kahvin valmistusta. Tällä kierroksella pisteitä jaettiin kahvin lisäksi esiintymisestä ja asiakaspalveluhenkisyydestä. Ja aikaa oli tällä kertaa 10 minuuttia.

Finaalikierros oli samanlainen kun tuo edellinen kierros eli omavalintaisella kahvilla valmistettiin kolme kuppia kahvia ja edelleen omavalintaisella metodilla. Tälläkin kierroksella aikaa oli samaiset 10 minuuttia ja tuomarit arvosteli samoilla kriteereillä kun edellisellä kierroksella.

Voittajalle annettiin maineen ja kunnian lisäksi paikka lähteä edustamaan Suomea MM-kisoihin Australiaan Melbourneen ensi vuoden toukokuussa. 

Päivä oli mielenkiintoinen, mutta myös hyvin pitkä. Me tosiaan mentiin aamulla ysiltä ja kotiin lähdettiin vasta illalla vähän jälkeen kuusi. Vaikka kahvi ei olekaan sillä tavoin mun juttu, niin oli kiva seurata kilpailijoita ja erilaisia tapoja valmistaa suodatinkahvia sekä kuunnella niitä esityksiä eri kahveista ja niiden alkuperämaista. Sekä on aina kiva nähdä kun ihmiset niin intohimoisesti työstävät jonkun heille rakkaan asian ympärillä.

J:llä tulossa blogiin myös juttua ja kuvia tuolta kisoista, kenties jotain fiiliksiä myös tuosta kokemuskesta eli kannatta käydä kurkkimassa. J:n blogiin TÄSTÄ.

Isosti onnea vielä kerran Nooralle voitosta!!