Keskiviikkona tuli tasan viisi vuotta siitä, kun oltiin pojan kanssa ensimmäistä kertaa vauvauinnissa. On hauska ajatella, että viisi vuotta sitten poika oli ensimmäistä kertaa altaassa totuttautumassa veteen ja nyt tasan viisi vuotta myöhemmin oltiin uimakoulussa tuossa samaisessa altaassa jo harjoittelemassa selkäuinnin oikeaa tekniikkaa ja poika hyppii kuperkeikalla patjalta altaaseen. Ihan hullua. Keräsin vuosipäivän kunniaksi muutamia satunnaisia kuvia näiden viiden vuoden varrelta niin vauvauinnista, perheuinnista, sekä uimakoulusta. Ensimmäinen kuva on otettu vauvauintia edeltävänä iltana kun testailtiin ohjeiden mukaisesti kotona jo uikkaria ja veden roiskimista ja pään kastelua. Ja kivaa oli.
Pojalla on selkeä viha-rakkaus suhde uintiin. Se on kivaa, vedessä on kiva olla ja leikkiä mutta se on myös raskasta ja haastavaa ja välillä niin julmetun turhauttavaa kun kaikki ei heti lähde onnistumaan. Kuten esimerkiksi tällä hetkellä juuri tuo selkäuinnin tekniikan harjoittelu, se on todella raskasta ja vaativaa.
Oon todella tyytyväinen, että ollaan pojan kanssa aloitettu uinti-harrastus jo näin nuorena ja, että ollaan siellä uinnissa jaksettu käydä säännöllisesti kaikki nämä vuodet. Joka viikko se uinti ei ole ollut mitään herkkua ja laatuaikaa, välillä todellista hampaiden kiristelyä ja tahtojen taistoa mutta silti joka viikko on menty uudestaan, eikä poika missaan vaiheessa ole halunnut lopettaa, vaikka sitä on aina välillä kysytty.
Oon myös todella tyytyväinen ja ylpeä pojan tämän hetkisistä uimataidoista. Poika on jo alle viisi vuotiaana oppinut uimaan ilman apuvälineitä, osaa kellua, hypätä veteen niin pääedellä kuin jalat edellä, sukeltaa useamman metrin matkaa, sekä sukeltaa pohjasta esineitä. On myös harjoiteltu vaatteet päällä uimista, sekä niiden vaatteiden riisumista vedessä, pelastusrenkaan käyttöä ja kuljettamista, sekä paljon muutakin. Tiedän, että poika osaa pidättää hengistystä pinnan alla, tietää mihin suuntaa pitää pää nostaa kun pintaa tavoittelee, sekä osaa puhaltaa kuplia veden alla.
Silti on todella ärsyttävää ja loukkaavaa kuulla ulkopuolisilta välillä vähättelyä siitä miten kannattavaa on tuon ikäistä käyttää uimakoulussa ja vielä maksaa siitä kovaa hintaa. Tuo nimittäin tosiaan joka kuukausi kirpaisee aika kovasti, kun uimakoulu maksetaan, puolella tunnilla on hintaa melko kohtalaisesti. Silti mielelläni maksan sen hinnan nyt ja varmistan näin lapseni uimataidon, enkä jätä uimataidon saamista koulun vastuulle.
lauantai 10. lokakuuta 2015
tiistai 6. lokakuuta 2015
Aivopesua vai yhteinen juttu?
Tän alkusyksyn juttu on meijän perheellä ollu lätkä. Ei nyt mitenkään ihan älyttömästi olla käyty lätkämatseissa mutta kuitenkin muutamia pelejä niin Hifk:ltä ja Jokereilta käyty katsomassa. Ja koko perheen voimin. Nyt on joku kipinä, että tekis mieli käydä ihan jatkuvasti seuraamassa pelejä, aina vaan kotipeleihin kun sopii aikatauluihin.
Nyt kun Jokerit ei pelaa enää kotimaan liigassa niin on sovittu, että poika voi kannustaa molempia Stadin jengejä, Hifk:n pelissä Hifk:ta ja Jokereiden pelissä Jokereita, on meille vanhemmillekin helpompi näin, eikä perheriitoja tarvitse tästä kehittää.
Pojalla onkin kovasti intoa kannustaa mutta into ei kuitenkaan ihan riitä seuraamaan sitä lätkää koko pelin ajan.Viime kaudella annettiin pojalle monesti tabletti millä sai pelata kun mielenkiinto lätkämatsia kohtaan loppui, enää ei olla annettu. Sen sijaan nyt on yritetty käydä pojan kanssa enemmän läpi pelin sääntöjä ja yritetty auttaa poikaa ymmärtämään peliä enemmän. Ja kyllä, on lähdetty ihan perusteista eli kumpaa jengiä kentällä kannatetaan ja mihin päätyyn tehdyistä maaleista juhlitaan.
Nyt kun Jokerit ei pelaa enää kotimaan liigassa niin on sovittu, että poika voi kannustaa molempia Stadin jengejä, Hifk:n pelissä Hifk:ta ja Jokereiden pelissä Jokereita, on meille vanhemmillekin helpompi näin, eikä perheriitoja tarvitse tästä kehittää.
Pojalla onkin kovasti intoa kannustaa mutta into ei kuitenkaan ihan riitä seuraamaan sitä lätkää koko pelin ajan.Viime kaudella annettiin pojalle monesti tabletti millä sai pelata kun mielenkiinto lätkämatsia kohtaan loppui, enää ei olla annettu. Sen sijaan nyt on yritetty käydä pojan kanssa enemmän läpi pelin sääntöjä ja yritetty auttaa poikaa ymmärtämään peliä enemmän. Ja kyllä, on lähdetty ihan perusteista eli kumpaa jengiä kentällä kannatetaan ja mihin päätyyn tehdyistä maaleista juhlitaan.
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Lakkopäivän vedenalaista menoa
Pari viikkoa sitten perjantaina kun oli lakkopäivä, oli myös Sea Lifessa supertarjous. Kertomalla salasanan (Sea Lifen facebookista sai) kassalla, oli sisäänpääsy vain 5€/hlö ja sen perjantain ohjelma oli meidän osalta sillä selvä. Muuten ei ollut mitään suunnitelmia mennä Sea Lifeen käymään mutta nyt kun oli sen verran hyvä tarjous niin olihan se käytettävä.
Mun oma henk.koht. suosikki oli melko luontevasti Jaffa-allas, se oli aika hauska. Kaikki ne värikkäät pikkukalat on myös söpöjä, ne on jotenkin niin viattomia uiskentelijoita, että niitä on kiva seurailla ja niitä katsellessa tulee aina mieleen, että olisko kotiinkin kiva hankkia jokunlainen akvaario. Joo, ei siis ole tulossa. Samoin Sea Lifen iso allas, minkä läpi kulkee myös tämä vedenalainen tunneli, missä pääsee katsomaan mm. kun hait uiskentelee pään päältä on siisti, sitä voisi tuijotella vaikka kuinka kauan ja seurailla kalojen touhuja. Muuten noin yleisesti siellä on tosi paljon kaikkia melko vastenmielisiä ja kuvottavia otuksia, yököttäviä petoja.
Mun mielestä toi 5€/hlö sisäänpääsymaksu oli ihan kohtuullinen tonne Sea Lifee, normaalihinnat on ihan liian kovat. Eikä siis millään pahalla Sea Lifea kohtaan. Sea Life on kuitenkin lapsen kanssa kiva paikka aina sillon tällön käydä vierailulla, varsinkin sillon kun säät käy kehnoiksi ulkona oleskeluun, mutta normaalihinnoilla siellä ei kyllä kauheasti viitsi vierailla. Nyt siis jäädään venailemaan uutta supertarjousta Sea Lifeen.
Sea Life oli itseasiassa pitkästä aikaa yllättävän kiva. Poika nappasi kassalta mukaansa sen tehtävälapun, minkä kysymyksiä on pitkin kävelyreitin varrella ja oikeat vastaukset saa raaputtaa tästä tehtävälapusta. Kassalla pojalle hehkutettiin, että kun kaikkiin tehtäviin on vastattu ja lapun tuo kassalle niin saa pienen palkinnon. No, poika ihan innoissaan odotti tuota palkintoa koko ajan ja pettymys oli aivan järkyttävä kun sai palkinnoksi pelkän Sea Life -tarran. Pakko myöntää, aika köyhä. Joskus aikaisemmin on saanut sen Sea Life -mitallin, mikä ainakin meidän pojalle on ollut kova juttu niin tämä tarra oli todellinen pettymys.
Kysymykset auttaa, ainakin meidän poikaa, keksittymään paljon kierroksen aikana ja pitää kiinnostusta koko kierroksen yllä. Tällä kertaa kiinnostus ehkä riitti kaloihin ja muihin mereneläviin jo melko hyvin ihan muutenkin mutta tehtävälappu toi selkeästi lisää kiinnostusta ja intoa katsella tarkkana ja miettiä erilaisia juttuja.
Mun oma henk.koht. suosikki oli melko luontevasti Jaffa-allas, se oli aika hauska. Kaikki ne värikkäät pikkukalat on myös söpöjä, ne on jotenkin niin viattomia uiskentelijoita, että niitä on kiva seurailla ja niitä katsellessa tulee aina mieleen, että olisko kotiinkin kiva hankkia jokunlainen akvaario. Joo, ei siis ole tulossa. Samoin Sea Lifen iso allas, minkä läpi kulkee myös tämä vedenalainen tunneli, missä pääsee katsomaan mm. kun hait uiskentelee pään päältä on siisti, sitä voisi tuijotella vaikka kuinka kauan ja seurailla kalojen touhuja. Muuten noin yleisesti siellä on tosi paljon kaikkia melko vastenmielisiä ja kuvottavia otuksia, yököttäviä petoja.
Mun mielestä toi 5€/hlö sisäänpääsymaksu oli ihan kohtuullinen tonne Sea Lifee, normaalihinnat on ihan liian kovat. Eikä siis millään pahalla Sea Lifea kohtaan. Sea Life on kuitenkin lapsen kanssa kiva paikka aina sillon tällön käydä vierailulla, varsinkin sillon kun säät käy kehnoiksi ulkona oleskeluun, mutta normaalihinnoilla siellä ei kyllä kauheasti viitsi vierailla. Nyt siis jäädään venailemaan uutta supertarjousta Sea Lifeen.
keskiviikko 30. syyskuuta 2015
Ihan liian nolo
Pari viikkoa sitten sunnuntaina ei ollut mitään ohjelmaa valmiina, mutta siinä aamukahvia hörppiessä tuli fiilis, että jotain pitää keksiä ja liikkeelle päästä (mulle aika tyypillinen fiilis lähes joka päivä). Vähän aikaa pläräsin netistä etsien ideoita ennen kun silmiin osui, että Lintsillä on Peppi viihdyttämässä lapsia lavalla. Viime hetken varotuksella ei saatu ketään muita mukaan, joten suunnattiin kolmistaan Lintsille. Sopivasti ajomatkalla alkoi vielä satamaan vettä vaikka mikään sääennuste mitä oltiin katsottu ei ollut mitään sellaista edes osannut epäillä.
Peppi oli lavalla jo kun mentiin ja sadekin loppui melko sopivasti. Pojan ilme ei kuitenkaan ollut mitenkään kauhean iloinen. Lintsin Peppi oli liian nolo, ihan liian nolo. Katottiin ehkä maksimissaan kymmenen minuttiia ja poika halusi pois. Hei, jes tän takia tultiin tänne, kivaa. Onneks kuitenkin ne ilmaiset laitteet sai hymyn pojan huulille ja iltapäivä menikin sit lopulta ihan kivasti siinä ilmasissa laitteissa pyöriessä.
Tänä kesänä ei enää oo tullu niin paljoa käytyä kun edellisinä kesinä Lintsillä. Ilmaset laitteet alkaa olemaan jo vähän väsyneitä pojan makuun mutta kun pituus ei kuitenkaan vielä kauhean moneen riitä rannekkellakaan niin ei olla vielä sitä suostuttu pojalle ostamaan. Ja saihan Legolandissa kesällä viipottaa laitteissa, sekä Särkiksessä sai kesän päättäreissä rannekkeen. Ensi kesänä vois jo miettiä pojalle rannekkeen ostoa Lintsilläkin, ehkä ensi kesään mennessä on ehtinyt pituutta kertyä jo sen verran lisää. Mutta ennen ens kesää olis kuitenkin Lintsillä vielä valokarnevaalit ja pitäähän siellä nyt mennä myös käymään!
Peppi oli lavalla jo kun mentiin ja sadekin loppui melko sopivasti. Pojan ilme ei kuitenkaan ollut mitenkään kauhean iloinen. Lintsin Peppi oli liian nolo, ihan liian nolo. Katottiin ehkä maksimissaan kymmenen minuttiia ja poika halusi pois. Hei, jes tän takia tultiin tänne, kivaa. Onneks kuitenkin ne ilmaiset laitteet sai hymyn pojan huulille ja iltapäivä menikin sit lopulta ihan kivasti siinä ilmasissa laitteissa pyöriessä.
Tänä kesänä ei enää oo tullu niin paljoa käytyä kun edellisinä kesinä Lintsillä. Ilmaset laitteet alkaa olemaan jo vähän väsyneitä pojan makuun mutta kun pituus ei kuitenkaan vielä kauhean moneen riitä rannekkellakaan niin ei olla vielä sitä suostuttu pojalle ostamaan. Ja saihan Legolandissa kesällä viipottaa laitteissa, sekä Särkiksessä sai kesän päättäreissä rannekkeen. Ensi kesänä vois jo miettiä pojalle rannekkeen ostoa Lintsilläkin, ehkä ensi kesään mennessä on ehtinyt pituutta kertyä jo sen verran lisää. Mutta ennen ens kesää olis kuitenkin Lintsillä vielä valokarnevaalit ja pitäähän siellä nyt mennä myös käymään!
maanantai 28. syyskuuta 2015
Korkeasaari ja asiakaspalvelu
Mua on alkanut jo itseäkin ahdistamaan miten isolla viiveellä saan näitä postauksia tehtyä nykyään, ehkä vähän noloa mutta näillä mennään. Siis suunnittelen aina mielessäni miten kivoja postauksia voisin tehdä millon mistäkin aiheesta, kuvia on vaikka kuinka paljon mutta sitten se toteutus aina vähän ontuu, eikä aina jaksa kaivaa läppäriä syliin tai löydy aikaa sille.
Huomaan aina välillä itsessäni sellaisen pienen mielensäpahoittajan ja tässä loppukesän ja alkusyksyn aikana mielensäpahoittaja on noussut pintaan kun ollaan väännetty Korkeasaaren kanssa. Juttu ei ollut mikään iso mutta sitten siitä tuli jo ihan periaatekysymys, varsinkin sen saadun asiakaspalvelun jälkeen. En nyt lähde tähän sitä koko juttua avaamaan, mutta kyse oli vuosilipuista ja Korkeasaaren kesäkampanjasta, missä mainostettiin, että jos ostaa vuosilipun 31.8. mennessä niin vuosilippu on voimassa vuoden 2016 loppuun. Meidän vuosiliput on ostettu ja aktivoitu huhtikuussa eli hyvissä ajoin ennen tota elokuun vikaa päivää. Kysyttiin sähköpostilla, että voihan nämä meidänkin liput päivittää niin, että on voimassa vuoden 2016 loppuun, kun on kerran ostettu hyvissä ajoin ennen tota vikaa päivämäärää. Saatiin pitkän odottelut jälkeen vastaus, että ei onnistu. Yritettiin vielä kysyä, että miksi ei koska monessa kohtaa Korkeasaaren sivuilla (ja Facebookissa) mainostettiin vain, että "Kun ostat ja aktivoit vuosilipun Korkeasaaren lipunmyynnissä 31.8.2015 mennessä, vuosilippu on voimassa vuoden 2016 loppuun. Lisäksi saat kampanjaetuna Korkeasaaren opaskirjan." (Tämä on suora lainaus Korkeasaaren nettisivuilta 9.9.2015), jolloin ei mainita, että aikaisemmin ostettuihin lippuihin tämä ei käy. Vastaukseksi saatiin vain, että kesäkampanjan aikana ostetut vuosiliput ovat tässä kampanjassa ja ovat vuoden 2016 loppuun voimassa. Huomautettiin, että näitä ehtoja ei sivuilta löytynyt, niin vedottiin että ne on löytynyt kampanjan sivuilta, mitkä oli poistettu heti kampanjan päätyttyä. Korkeasaari ei tästä joustanut, vaan heille oli tärkeämpää pitää kiinni näistä heidän kampanjan säännöistä, joita ei siis kaikissa mainoksissa mainittu. Olin aina kuvitellut, että Korkeasaari on niitä paikkoja, joille tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeämpiä kuin sääntöjen pilkullinen noudattaminen. Hyvityksenä pahasta mielestä olisivat kuitenkin voineet joustaa ja tarjota tuota opaskirjaa tai valinnaisesti jonkun Korkeasaari DVD:n. Sehän onkin sama asia ja on ihan verrattavissa.
Mutta saadun asiakaspalvelun perusteella me päätettiin, että käytetään nyt nuo meidän vuosiliput loppuun, eli ensi vuoden huhtikuulle ja sen jälkeen ei lippuja Korkeasaareen enää osteta. Ainakin se seuraava vuosi pysytään poissa, eikä lippuja hankita tonne. Kyse ei ollut siitä rahallisesta edusta vaan lopulta kyse oli enää ihan periaatteesta ja siitä asiakasplavelusta. Jos asiaa oltaisiin edes pahoiteltu siinä kun asiasta kyseltiin, voisi nyt tilanne olla eri mutta vastausten perusteella ei asiakaspalvelu paljoa kiinnostanut. Hauskaa sinänsä vielä oli, että kun yritettiin Korkeasaareen soittaa ja puhelimitse asiaa selvittää, niin puhelimeen ei saatu koskaan ketään kuka olisi voinut tähän jotain sanoa, mutta silti langan toisessa päässä henkilö joka ei ollut valtuutettu tekemään näitä päätöksiä oli meidän kanssa samaa mieltä, että nämä meidän liput kävisivät tähän kampanjaan ja voitaisiin päivittää.
Mutta siis näin. Lopputulos harmittaa todella paljon mutta näillä mennään. Postauksen kuvat on tän syksyn kissojen yöstä missä piipahdettiin jälkimmäisenä perjantaina. Vähän sitä fiilistä tuolla kissojen yössä vei se kun meillä oli just kesken Korkeasaaren kanssa tämä sähköpostittelu, eikä lopulta kauaa edes viihdytty tuolla. Pojan temppukoulun takia päästiin vasta seitsemän paikkeilla Korkeasaareen, jolloin tuntui niin monet muutkin sinne saapuvan. Väkeä oli paljon liikkeellä, mikä on tietysti tapahtuman kannalta tosi hieno juttu mutta pienen lapsen ja pyörätuolin kannalta ei niin hyvä juttu, sillä liikkuminen ja näkeminen hankaloituu huomattavasti. Kissalaaksossa oli koko ajan niin paljon tungosta, ettei päästy oikeestaan mitään näkemään, niin lähdettiin jo parin tunnin pyörähdyksen jälkeen pois. Naureskeltiin, että mentiin kissojen yöhön ja nähtiin lähinnä vain karhu, joka sekin oli työntänyt päänsä piiloon. Ymmärrän karhun fiilikset täysin. Katoin muuten vuoden takaista postausta kissojen yöstä ja huvituin kun huomasin, että silloinkin olin liikkeellä mielensäpahoittajana.
Huomaan aina välillä itsessäni sellaisen pienen mielensäpahoittajan ja tässä loppukesän ja alkusyksyn aikana mielensäpahoittaja on noussut pintaan kun ollaan väännetty Korkeasaaren kanssa. Juttu ei ollut mikään iso mutta sitten siitä tuli jo ihan periaatekysymys, varsinkin sen saadun asiakaspalvelun jälkeen. En nyt lähde tähän sitä koko juttua avaamaan, mutta kyse oli vuosilipuista ja Korkeasaaren kesäkampanjasta, missä mainostettiin, että jos ostaa vuosilipun 31.8. mennessä niin vuosilippu on voimassa vuoden 2016 loppuun. Meidän vuosiliput on ostettu ja aktivoitu huhtikuussa eli hyvissä ajoin ennen tota elokuun vikaa päivää. Kysyttiin sähköpostilla, että voihan nämä meidänkin liput päivittää niin, että on voimassa vuoden 2016 loppuun, kun on kerran ostettu hyvissä ajoin ennen tota vikaa päivämäärää. Saatiin pitkän odottelut jälkeen vastaus, että ei onnistu. Yritettiin vielä kysyä, että miksi ei koska monessa kohtaa Korkeasaaren sivuilla (ja Facebookissa) mainostettiin vain, että "Kun ostat ja aktivoit vuosilipun Korkeasaaren lipunmyynnissä 31.8.2015 mennessä, vuosilippu on voimassa vuoden 2016 loppuun. Lisäksi saat kampanjaetuna Korkeasaaren opaskirjan." (Tämä on suora lainaus Korkeasaaren nettisivuilta 9.9.2015), jolloin ei mainita, että aikaisemmin ostettuihin lippuihin tämä ei käy. Vastaukseksi saatiin vain, että kesäkampanjan aikana ostetut vuosiliput ovat tässä kampanjassa ja ovat vuoden 2016 loppuun voimassa. Huomautettiin, että näitä ehtoja ei sivuilta löytynyt, niin vedottiin että ne on löytynyt kampanjan sivuilta, mitkä oli poistettu heti kampanjan päätyttyä. Korkeasaari ei tästä joustanut, vaan heille oli tärkeämpää pitää kiinni näistä heidän kampanjan säännöistä, joita ei siis kaikissa mainoksissa mainittu. Olin aina kuvitellut, että Korkeasaari on niitä paikkoja, joille tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeämpiä kuin sääntöjen pilkullinen noudattaminen. Hyvityksenä pahasta mielestä olisivat kuitenkin voineet joustaa ja tarjota tuota opaskirjaa tai valinnaisesti jonkun Korkeasaari DVD:n. Sehän onkin sama asia ja on ihan verrattavissa.
Mutta saadun asiakaspalvelun perusteella me päätettiin, että käytetään nyt nuo meidän vuosiliput loppuun, eli ensi vuoden huhtikuulle ja sen jälkeen ei lippuja Korkeasaareen enää osteta. Ainakin se seuraava vuosi pysytään poissa, eikä lippuja hankita tonne. Kyse ei ollut siitä rahallisesta edusta vaan lopulta kyse oli enää ihan periaatteesta ja siitä asiakasplavelusta. Jos asiaa oltaisiin edes pahoiteltu siinä kun asiasta kyseltiin, voisi nyt tilanne olla eri mutta vastausten perusteella ei asiakaspalvelu paljoa kiinnostanut. Hauskaa sinänsä vielä oli, että kun yritettiin Korkeasaareen soittaa ja puhelimitse asiaa selvittää, niin puhelimeen ei saatu koskaan ketään kuka olisi voinut tähän jotain sanoa, mutta silti langan toisessa päässä henkilö joka ei ollut valtuutettu tekemään näitä päätöksiä oli meidän kanssa samaa mieltä, että nämä meidän liput kävisivät tähän kampanjaan ja voitaisiin päivittää.
Mutta siis näin. Lopputulos harmittaa todella paljon mutta näillä mennään. Postauksen kuvat on tän syksyn kissojen yöstä missä piipahdettiin jälkimmäisenä perjantaina. Vähän sitä fiilistä tuolla kissojen yössä vei se kun meillä oli just kesken Korkeasaaren kanssa tämä sähköpostittelu, eikä lopulta kauaa edes viihdytty tuolla. Pojan temppukoulun takia päästiin vasta seitsemän paikkeilla Korkeasaareen, jolloin tuntui niin monet muutkin sinne saapuvan. Väkeä oli paljon liikkeellä, mikä on tietysti tapahtuman kannalta tosi hieno juttu mutta pienen lapsen ja pyörätuolin kannalta ei niin hyvä juttu, sillä liikkuminen ja näkeminen hankaloituu huomattavasti. Kissalaaksossa oli koko ajan niin paljon tungosta, ettei päästy oikeestaan mitään näkemään, niin lähdettiin jo parin tunnin pyörähdyksen jälkeen pois. Naureskeltiin, että mentiin kissojen yöhön ja nähtiin lähinnä vain karhu, joka sekin oli työntänyt päänsä piiloon. Ymmärrän karhun fiilikset täysin. Katoin muuten vuoden takaista postausta kissojen yöstä ja huvituin kun huomasin, että silloinkin olin liikkeellä mielensäpahoittajana.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



























































